Leipää ja sirkushuveja
Lauri Kenttä
Ohjelmointiputkan tärkeimmät asiat ovat perinteisesti olleet aloittelijoille suunnatut oppaat ja ohjelmointiongelmista virinneet keskustelut sekä satunnaiset ohjelmointitehtävät. Kerran pari vuodessa tätä sinertävänharmaata arkea ovat piristäneet kilpailut, joista ovat saaneet nauttia vähintäänkin osallistujat mutta toisinaan myös yleisö.
Kilpailujen suhteen on kaksi varsin erilaista koulukuntaa. Klassisissa ohjelmointikilpailuissa etusijalla ovat ohjelmointitaito ja perinteiset algoritmit. Nämä kilpailut ovatkin siinä mielessä käytännöllisiä, että kun kaksi tekoälyä pelaa keskenään jotakin peliä, tavoite on selvä eikä voittaja jää arvailun varaan. Erilaisia pelitekoälyjä käsitelleet kilpailut ovatkin yleensä koonneet varsin hyvin osallistujia – usein tietyn vakiokaartin sekä vaihtelevasti vierailevia tähtiä –, mutta yleisölle anti jää usein niukaksi: tuskin moni jaksaa jälkikäteen tutkia tekoälyjen toimintaa tai edes katsella uudestaan ohjelmien jännittäviä otteluita. Tällaisilla kilpailuilla on joka tapauksessa jatkossakin paikkansa Ohjelmointiputkassa.
Toinen kilpailujen laji on luova. Ensimmäiset Ohjelmointiputkan kilpailut olivat pelintekokilpailuja: vuonna 2002 tehtiin matopelejä ja vuonna 2003 palikkapelejä. Palikkapelikilpailussa neljännelle sijalle päässyttä Blobtrix-peliä pelattiin vielä vuosia. Vuonna 2005 koettiin demokilpailu, jossa nähtiin varsin hienojakin graafisia esityksiä. Poikkeuksellisin kilpailu tähän mennessä on ollut Putkaviisut, jossa ei ohjelmoitu lainkaan vaan tehtävänä oli säveltää Ohjelmointiputkaan liittyvä kappale. Sittemmin tämäkin työ siirtyi tietokoneelle: 2011 kuunneltiin jo tietokoneen säveltämää musiikkia, vuoden 2012 uutuus taas olivat piirtävät ohjelmat.
Luovat kilpailut ovat yleisön kannalta mukavia: tuloksena on jotain konkreettista, yleensä jopa viihdyttävää, ja lisäksi kilpailun päätteeksi järjestettävä äänestys päästää touhuun mukaan nekin, jotka eivät ehtineet osallistua itse kilpaan. Toisaalta kilpailijana joutuu joskus miettimään, olisiko tuloslista näyttänyt erilaiselta, jos yleisö olisi ollut toinen tai jos teoksessa olisi ollut oikeanlainen vitsi...
Onpa oma sijoitus listalla mikä hyvänsä, kilpailut ovat mukavia – ei kai kukaan muuten osallistuisikaan – ja opettavaisia. Kilpailuissa jokainen pääsee tekemään kokonaisen projektin, jonka virheistä annetaan palautetta ja joka lopuksi julkaistaan ja arvioidaan. Jo pelkkä osallistuminen on hyvä merkki: yritteliäs asenne ja reipas mieli vievät eteenpäin ohjelmoinnin tiellä.