Keskustelu: Yleinen keskustelu: Ammattina ohjelmointi

Putkasta löytynee varmaan niitäkin ketkä ohjelmoivat ammatikseen. Kysymyksiä heille:

1) Mitä ohjelmoija oikeastaan tekee? (älä vastaa: ohjelmoi, vaan minkälaisia ohjelmia ym.)

2)Mitä kouluja olet käynyt tullaksesi ohjelmoijaksi?
(jos lukio, niin lyhyt vai pitkä matikka)

3) Voiko surkealla matikkapäällä varustetusta tulla ohjelmoijaa? (toisin sanoen: voiko minusta tulla ohjelmoijaa)

4) Onko ohjelmoijan työ tylsää?

5) Kuinka paljon ohjelmoija tienaa?

Putkasta löytyi tällainen keskustelu, ehkäpä siitä irtoaa jonkinlaisia vastauksia:

https://www.ohjelmointiputka.net/keskustelu/6842-ohjelmoijan-palkka

No tuo sulki oikeastaan vain kysymyksen 5 pois...

Ei, en ohjelmoi ammatikseni mutta vastailen kuitenkin jotain.

1) Riippuu täysin työpaikasta. (joku voisi antaa esimerkkejä)

2) Lukio, pitkä matikka, jonka jälkeen vaikkapa TKK:lle tai yliopistoon tktl:lle.

3) Miksi ei, tosin tavallisesti ohjelmoijat ovat matemaattisissa aineissa lahjakkaita.

4) Voi olla, riippuu ihmisestä. Veikkaisin että itse hajoaisin peliohjelmoijana ;)

5) Riittävästi, tosin perus rivikoodaajana ei varsinaisesti rikastuta.

1. Koodaa ohjelmia, yleensä, toisten tekemien spexien pohjalta. Testaa tuotoksiaan, korjaa , korjaa, ja korjaa loputtomasti. Kirjoitaadokumentit, mahdollisesti Käyttöohjeet. Riippuu paljon työpaikasta.

2. Vaikka mitä. Tärkeintä osaamista ei voi oppia kouluissa, ainoastaan kokemuksella ja omista virheistä oppimalla.

3. Ei matematiikan erikoisosaamisella pääsääntöisesti mitään merkitystä ole. Tärkeintä on mielestäni looginen ajattelu, kyky hallita ziljoona pientä toisistaan riippuvaa asiaa
samanaikaiseti ja muodostaa niistä isojakin kokonaisuuksia. Kohtuullisen hyvä kommunikointi kirjallisesti ja suullisesti niin suomeksi kuin englanniksi on välttämätöntä.

4. Ei jos pitää ohjelmoinnista, kannattaa kuitenkin pyrkiä aina eteenpäin. Ohjelmoija on ns alimmalla rappusella.

5. Kts tomaattigeenin vastaus.

1. Speksien lukua/tulkintaa, suunnittelua, koodausta, testausta, dokumentointia, hiusten repimistä... :)

2. Ei mitään, 20 vuotta sitten alottanu itse opetellen. Lukio tietenkin ja pitkällä matikalla.

3. Yleensä koodarit ovat enempi matemaattisesti kuin esim kielellisesti lahjakkaita. Mutta toki poikkeuksia löytyy.

4. Pääsääntöisesti kyllä. :) Riippuu toki aika monesta seikasta, alkaen työpaikasta ja -kavereista...

5. http://www.tietoviikko.fi/palkkatutkimus.jsp näyttäisi keskipalkaksi 2900e/kk. Haarukan suuruutta en osaa sanoa, huipuille maksetaan aika paljon enemmän ja webbikoodaireille nälkäpalkkaa.

Kiitoksia vastauksista!
Ohjelmoitko muuten ammatiksesi Mike?

Jos aikoo siis saada työpaikan ohjelmoijana, lukio ei ole välttämätön? vai?

Entäpä voiko pelkältä datanomi pohjalta päästä ohjelmoijaksi?

Opo tuossa taannoin kertoi että jos tekee kaksoistutkintona datanomin ja lukion, datanomi ikäänkuin korvaa lukion pitkän matikan, eikä pitkää matikkaa tarvitse siis ottaa. Onkohan näin?

Ujutan tämän myös tänne: onko oikeastaan järkeä tehdä em. kaksoistutkinto?

1) ks. aikaisemmat vastaukset

2) Datanomi

3) Sitä varten on olemassa koodi joka hoitaa laskemisen :D Ei vaiskaan, perusmatematiikka + vähän tilastomatematiikka ja mielellään jotain lukiopohjaa (jota minulla ei ole) riittää ihan mainiosti. Tarvitsee osata vain vastaukseen "kuinka sen koodaa"

4) Kaikissa projekteissa palaa hihat aina välillä -> zookeeperiä pari erää ja taas työ maittaa :D

5) Liian vähän (ainakin web-ohjelmoinnissa, symbian voisi olla rahakasta jo osata)

Vieläkään tuo ykkös kysymys ei ole aivan valjennut minulle...
Kertokaa siis jotain esimerkkiä ohjelmista.
Tätä yritän sanoa:
Koulussa väännämme Pascalillla ohjelmaa joka tekee ruudun täyteen ympyröitä. Ohjelmoijan työhön ei kuulune tuollaista, vaan...?

No kuten mainittu, se riippuu täysin työpaikasta. Joku on ohjelmoinut kirjastojen tietokantajärjestelmät, joku on tehnyt MS Officen, joku tekee pelejä, joku tekee toimisto-ohjelmia tiettyyn tarkoitukseen tilauksesta (esim. jos kirjaston henkilökunnan koneita vilkaisee...), eli kyllä niitä vaihtoehtoja on. Vilkaisepa tästä ketjusta: https://www.ohjelmointiputka.net/keskustelu/5605-artikkeli-ohjelmointi-työelämässä

Lukion aineista ainakin matematiikka ja kielet ovat hyödyllisiä tulevalle ohjelmoijalle. Mutta ohjelmointia ei lukiossa opeteta nimeksikään. Onneksi sitä pystyy oppimaan hyvin itsekseenkin. Ohjelmoijan täytyy vain oppia keksimään, kuinka halutunlaisen ohjelman toteutus onnistuu. Tavallisessa ohjelmassa ei tarvitse peruslaskutoimituksia vaativampaa matematiikkaa.

Antti Laaksonen kirjoitti:

Ohjelmoijan täytyy vain oppia keksimään, kuinka halutunlaisen ohjelman toteutus onnistuu. Tavallisessa ohjelmassa ei tarvitse peruslaskutoimituksia vaativampaa matematiikkaa.

Olen samaa mieltä. Looginen ajattelu on minusta se, mitä eniten tarvitaan.

Nyt, kun viimein olen minäkin ollut jo jonkin aikaa alalla töissä (viime huhtikuusta :), voin kertoilla jotain kokemuksia...

Itse työskentelen pelialalla, työstäni noin puolet on ohjelmointia, mutta sen lisäksi siihen kuuluu jonkin verran projektinsuunnittelua ja -hallintaa, grafiikan säätämistä, excelin täyttämistä, pelaamista (= testaamista), kokouksissa istumista, koodin lukemista jne...

> 1) Mitä ohjelmoija oikeastaan tekee? (älä vastaa:
> ohjelmoi, vaan minkälaisia ohjelmia ym.)

Ohjelmoijia on monenlaisia, mutta yleisesti ottaen pelkkä perusohjelmoija tosiaan vain koodaa, mitä muut antavat tehtäväksi. Sitten voi olla ohjelmistosuunnittelijoita, jotka koodaavat ja suunnittelevat (enemmän koulutusta takana) ja saavat parempaa palkaa. Pelialalla on sellaisiakin kummajaisia kuin Lead Programmereita, jotka ilmeisesti on jotain tuon kaltaista... :)

Itse olen tällä hetkellä Lead Game Engineer, tehtävänäni on vastata porttauksista yhdessä muiden game engineerien kanssa. Työnkuvaan kuuluu paljon bugien metsästämistä ja tuskailua, mutta on se hauskaakin!

> 2)Mitä kouluja olet käynyt tullaksesi ohjelmoijaksi?
> (jos lukio, niin lyhyt vai pitkä matikka)

Lukion kävin jo kauan sitten (ylioppilaaksi 1999). Siellä pitkä matikka, mutta fysiikkaa ja kemiaa vain minimit. Paljon kieliä (yllättäin auttoi opiskelemaan pääsyssä... ehkä ohjelmointikielet ei sitten niin paljon eroa tavallisista kielistä).

Lukion jälkeen olen opiskellut yliopistolla tietojenkäsittelytiedettä (suosittelen lämmöllä). Opinnot on vielä kesken, mutta joskus sitten täytyy valmistuakin. :)

> 3) Voiko surkealla matikkapäällä varustetusta tulla
> ohjelmoijaa?

Voi. Tosin ainakin meillä Helsingin yliopistossa on 15 ov pakollista matikkaa, mutta ei sitä tuossa ohjelmoinnissa sinänsä tarvitse suurinta osaa...

> 4) Onko ohjelmoijan työ tylsää?

Onhan se työtä, mutta hauskempaa se on kuin moni muu työ varmasti. Itse pidän siitä, että on vastuuta, joten varmaan tylsistyisin pelkkään ohjelmoijan työhön, mutta toisaalta sekin riippuu pitkälti siitä, missä on töissä ja mitä ohjelmoi.

> 5) Kuinka paljon ohjelmoija tienaa?

Veikkaan, että ilman korkeakoulututkintoa ei hirveästi, mutta kun koulutus ja kokemus kasvaa, rahaakin tulee enemmän. Itse saan mielestäni ihan OK palkkaa, vaikkakin alan palkkatasoon nähden aika vähän (pelialalla maksetaan huonommin kuin muissa softafirmoissa).

Sitten vielä vähän asian vierestä. Täällä ja monessa muussakin paikassa kuulee sitä, että opiskelu ei ole tärkeää ja tärkeämpää on oma kokemus ja oppiminen. Itse olen tässä asiassa eri mieltä.

Olen lukenut sellaista koodia, jota on kirjoittanut täysin itseoppinut kaveri ja sellaista koodia, jota on kirjoittanut hyvin koulutettu tyyppi. Eron huomaa selvästi. :) Toisaalta, jos tämä koulutettu kaveri ei ole koskaan koodannut harrastusmielessä, ei hän keksi kaikkia niitä ratkaisuja, joita kokeneempi sankari.

Paras tilanne on se, että on kokemusta koodaamisesta, mutta myös koulutusta. Mikään ei voita sitä, että tuntee koodauskäytännöt, osaa dokumentoida, osaa käyttää design patterneja (mielellään tietää ne nimeltä) ja ymmärtää mitä on tekemässä. Harva oppii tätä kaikkea käymättä kouluja.

Lisäksi UML-notaatiot on kivoja, samoin kuin äärellisten automaattien ja tilakoneiden teoria, aikavaativuusanalyysit jne... On paljon kaikkea hyödyllistä, minkä opit vain koulun penkkiä kuluttamalla :)

Mutta tsemppiä uravalintaan! Suosittelen, että käyt lukion (pitkä tai lyhyt matikka käy kumpikin - tosin pitkä auttaa valinnoissa yliopistoon), ja sen jälkeen suuntaat joko ammattikorkeaan tai yliopistolle sen mukaan haluatko enemmän koodausta vai ohjelmistosuunnittelua :) Muita vaihtoehtoja älä turhaan edes harkitse!

Mitenkäs työpaikkatilanne? Tekniikan alallehan on koulutettu viime aikoina aivan liikaa porukkaa, mutta suuret ikäluokat ovat jäämässä eläkkeelle.

Tuleehan sitä ohjelmakoodiakin vielä tehtyä, nykyisin olen lähinnä DBA. Ei kannata takertua tehtävänimikkeeseen liikaa, tällä alalla kaikki joutuvat/saavat tehdä kaikkea, koodausta, suunnittelua, dokumentointia (plääh), testausta, virheiden korjausta jne. Speksien ymmärtämistä tyyliin : Tee Javalla ohjelma(t) joita ajetaan yrityksen x Intranetissä, tiedot haetaan tietokannasta y tauluista a1-a100 ja ota huomioon että käyttäjällä voi olla vain lukuoikeus joihin tietoihin, luku- ja kirjoitusoikeus toisiin ja joihikin ei lainkaan oikeuksia. Tietoja käyttäjän
pitää pystyä päivittämään tarvittaessa, muutoksen talletettava lokitauluihin. Normaalit stardardin mukaiset ikkunat yms tiedät kyllä. Käyttäjiä max joitain satoja yhtäaikaa. Kauanko kestää tehdä ? Noh, lupasin ensi maanantaiksi demon, koita saada siihen jotain toimivaa aikaiseksi. Tai sitten saat 'mapillisen' papereita luettavaksi, aikataulu on kyllä silloinkin sama :-D

Lukion käynti on hyvä asia jo yleissivistyksen kannalta, useimmissa oikeissa töissä (en laske pelien koodaamista 'oikeaksi' työksi, sorry vaan pelikoodarit) tarvitaan monenlaista tietoa yritysten ja yhteiskunnan toiminnasta yleensäkin. Lukio luo hyvän pohjan ko asioiden ymmärtämiselle. Datanomi on ihan ok tutkinto, lukiohan ei ole mikään tutkinto, kuten ei peruskoulukaan. Eipä niitä ympyröitä ole tarvinnut ihan alustapitäen koodata, valmiit kilkkeet on tarvittaessa löytynyt.

Korkostaisin edelleenkin analyyttisen ja loogisen ajattelukyvyn merkitystä ohjelmoinnissa, samoin lukuisten yksityiskohtien samanaikainen hallinta on välltämätöntä. Toisaalta kyvystä hahmottaa kokonaisuuksia detaljien pohjalta on myös tarpeen.

Palkka on varmaankin suoraan verrannollinen osaamiseen, pelkkä koulutus tai sen puute ei merkitse sinänsä mitään. Eihän läsnäolostakaan makseta, valtion ja kuntien hallintoa lukuunottamatta, mitään, vain tuloksilla on merkitystä.