Miksi Apache-lisenssi ei ole ylivoimainen?
Joo, toki lisensseillä on lähtökohtaisesti eri puolia ja joskus tietysti jokin saattaa sopia johonkin erityistarkoitukseen, mutta mielestäni Apache on selvästi parempi kuin BSD:t ja GPL:t. Muita en jaksanut vertailla.
BSD on selvästi oikeudellisesti vajavainen ja siksi puutteellinen. BSD + Patent on ehkä riittävä.
GPL taas on idealistinen, koska lopulta moni tärkeä projekti ei halua julkaista koodia avoimena, ja GPL ideaveistely on lähinnä vain idealismia. On hämmästyttävää, miten ihmiset käyttävät silti Linux:ia.
Voiko joku antaa jonkun esimerkin, missä GPL on erittäin menestyksekäs?
Lisenssit on pitkälti käyttötarkoituksensa ja rahoitusperänsä mukaan. Esimerkiksi EU pääasiassa edellyttää rahoittamiaan hankkeita noudattamaan EUPL lisenssiä (https://eupl.eu/1.2/fi/), joka mahdollistaa esim. lisenssin lisäksi erillisen lisäsopimuksen mukaan velvoitteita.
groovyb kirjoitti:
Lisenssit on pitkälti käyttötarkoituksensa ja rahoitusperänsä mukaan. Esimerkiksi EU pääasiassa edellyttää rahoittamiaan hankkeita noudattamaan EUPL lisenssiä (https://eupl.eu/1.2/fi/), joka mahdollistaa esim. lisenssin lisäksi erillisen lisäsopimuksen mukaan velvoitteita.
No joo, mutta tässä tarkoitetaan nyt "yleisenä avoimen lähdekoodin lisenssinä". GNU:n mielestä GPL on synonyymi vapaalle ohjelmistolle.
EUPL muistutti vähän GPL:ä:
https://www.tldrlegal.com/license/european-union-public-licence
https://www.tldrlegal.com/license/gnu-general-public-license-v2
Mutta EUPL:n pointin ymmärtää, koska on loogista, että julkisella rahoitetun tulisi olla veronmaksajille saatavilla.
GPL:n pointtia taas ei ymmärrä, koska kukaan ei rahoita sitä(?), eikä kukaan voi tehdä sillä voittoa. On jokseenkin mielivaltaista, miksi kukaan haluaisi julkaista ilmaiseksi sellaista, joka on rahanarvoista.
Jokin lähde väitti, että GPL on omiaan esimerkiksi tutkimusten koodilisenssiksi. Yleensä tutkimus on tällöin esim. verorahoitettua. GPL suojaa sitä, ettei koodia voi suoraan valjastaa kaupalliseen käyttöön.
GPL ja muutkin copyleft lisenssit on oiva tapa pakottaa myös jatkokehitelmät avoimeksi lähdekoodiksi.
Otetaan nyt vaikka tuo EU:n copyleft lisenssi, sillä estetään että joku ei ota eu:n rahoittamaa koodipohjaa oman kaupallisen tuotteen pohjaksi, vaan copyleft pakottaa että myös jatkokehitelmät on avoimena julkaistava.
Eli tässä nimenomaan se rahoitusperä ja tarkoitusperä ohjaa mikä lisenssi halutaan. Joku saattaa haluta että omaa koodipohjaa saa vapaasti käyttää miten tykkää, mutta jotkut tahot taas haluavat että esim. julkisella rahalla tai rahankeräysvaroin tuotetuilla kokonaisuuksilla ei tuoteta kaupallista etua.
Joo kyllä, mutta en ymmärrä, miksi kukaan haluaisi käyttää GPL:ä tuon pakotteen takia. En halua julkaista sellaista, minkä tiedän rahanarvoiseksi, ja en usko, että ihmiset noudattavat periaatetta, että he antaisivat muille, jos heille annetaan.
Siksi kysyin, että onko jotain esimerkkejä, joissa GPL on onnistunut?
Moni ei myös välttämättä halua, että massiivisin vapaaehtoisvoimin tuotetut laajat kirjastot päätyy kaupalliseen käyttöön.
Esimerkiksi linuxin kernelit on gpl lisensoituja, ja voisi sanoa että linux on aika hyvin menestynyt.
groovyb kirjoitti:
Moni ei myös välttämättä halua, että massiivisin vapaaehtoisvoimin tuotetut laajat kirjastot päätyy kaupalliseen käyttöön.
Esimerkiksi linuxin kernelit on gpl lisensoituja, ja voisi sanoa että linux on aika hyvin menestynyt.
Joo, mutta mihin tarkoitukseen? Minusta vaikuttaa, että GPL on hyödyllinen vain johonkin oppilaitosohjelmiin ja johonkin, jotka ovat niin alkeellisia, ettei kukaan niitä ostaisikaan.
Toki Linux ei rajoita ohjelmakehittäjien lisenssiä, mutta Linux:in GPL voi tarkoittaa, että kukaan ei viitsi julkaista sille oikeasti edistyksellisiä ominaisuuksia. Tai, toisin sanoen, Linux on käytännössä kuin "opiskelukäyttöjärjestelmä".
mavavilj kirjoitti:
(21.01.2025 12:20:24): Joo kyllä, mutta en ymmärrä, miksi kukaan...
Silloin sinun ei kannata lisenssoida mitenkään. Jos et määritä lisenssiä, on hyödyntäminen ja kaikki muukin täysin kiellettyä. Lisenssit ovat aina vain avaavia, eli lisenssillä kerrotaan mikä on sallittua ja mikä ei. Ilman lisenssiä mikään ei ole sallittua.
Niin minusta BSD:n lähtökohta on hyvä, että oleellista on lähinnä vain, että kukaan ei saa väittää aiempaa työtä omaksi työkseen. Sen sijaan jatkokäyttöä ei muuten rajoiteta. Tämä sallii sekä GPL-tyyliset projektit, että non-GPL -tyyliset.
mavavilj kirjoitti:
Toki Linux ei rajoita ohjelmakehittäjien lisenssiä, mutta Linux:in GPL voi tarkoittaa, että kukaan ei viitsi julkaista sille oikeasti edistyksellisiä ominaisuuksia. Tai, toisin sanoen, Linux on käytännössä kuin "opiskelujärjestelmä".
En usko että ymmärrät ihan kokonaisuudessaan mistä puhut, koko palvelinmaailma on käytännössä >90% linuxpohjaisia. Koko nykyinen internet käytännössä rakentuu linuxien päälle, koko ajan pienenevä joukko palveluita pyörii enää esim. MS Servereiden tai Oraclen palvelinten päällä.
Ja voisi sanoa että aika massiivisen hienoja ja edistyksellisiä ominaisuuksia linuxit tukevat.
groovyb kirjoitti:
(21.01.2025 12:28:13): ”– –” En usko että ymmärrät ihan kokonaisuudessaan...
Tiedän, mutta miksi joku tekee ne niille? Onko lisenssikustannusten säästö niin merkittävää? Vai ovatko nuo edes suoraan GPL:n alla vai niiden poikkeusten?
GPL-ohjelmistohan tarkoittaa myös, että sinulla ei ole mitään kilpailuetua ohjelmistoteknisesti, koska kaikki voivat ladata saman ohjelmiston.
mavavilj kirjoitti:
Niin minusta BSD:n lähtökohta on hyvä, että oleellista on lähinnä vain, että kukaan ei saa väittää aiempaa työtä omaksi työkseen. Sen sijaan jatkokäyttöä ei muuten rajoiteta. Tämä sallii sekä GPL-tyyliset projektit, että non-GPL -tyyliset.
Niin, sillekin on omat käyttötarkoituksensa. Siksi on hyvä erottaa ne kokonaisuudet joita halutaan ylläpidettävän yhteisömäisesti, ja ne kokonaisuudet joille halutaan kaupallisuutta ja kaupallista ylläpitoa ja jatkokehitystä.
Hyvä vaan että eri tarkoituksiin on omat lisenssit.
mavavilj kirjoitti:
Mutta miksi joku tekee ne niille?
Maailmassa on hyviä ihmisiä olemassa, jotka osallistuvat avoimeen kehitykseen. Ihan vain koska haluavat. Toki kun mennään jenkkeihin, on myös hyväntekeväisyysjärjestöt (kuten nyt vaikka Mozilla, joka virallisesti on sellainen koska tietty prosentti menee hyväntekeväisyyteen vuosituloista ja siten saavat veroetuja). Ja tämänkaltaiset yhtiöt eivät tietysti halua että omaa tuotetta kukaan jatkokehittää saaden siitä kaupallista hyötyä.
Tuossa jenkkimallissa nyt on vähän kyseenalaista kuinka avoimen kehityksen kulttuuria se on koska se tehdään veroetusyistä.
groovyb kirjoitti:
Niin, sillekin on omat käyttötarkoituksensa. Siksi on hyvä erottaa ne kokonaisuudet joita halutaan ylläpidettävän yhteisömäisesti, ja ne kokonaisuudet joille halutaan kaupallisuutta ja kaupallista ylläpitoa ja jatkokehitystä.
Mutta esim. Linux:han rajoittaa tätä siten, että Kerneliin on saatava ominaisuuksia, jotta userland-sovellukset voisivat käyttää niitä. Jos joku ei halua tuottaa niitä GPL:lle, niin tulee umpikuja. GPL sallii ainoastaan GPL:n. Eikä se salli esim. sitä, että joku tekisi hyvän kaupallisen kirjaston, mutta myisi sitä esim. sopuhintaan.
mavavilj kirjoitti:
Mutta esim. Linux:han rajoittaa tätä siten, että Kerneliin on saatava ominaisuuksia, jotta userland-sovellukset voisivat käyttää niitä. Jos joku ei halua tuottaa niitä GPL:lle, niin tulee umpikuja. GPL sallii ainoastaan GPL:n. Eikä se salli esim. sitä, että joku tekisi hyvän kaupallisen kirjaston, mutta myisi sitä esim. sopuhintaan.
Onhan noita kaupallisiakin kernelejä, kuten vaikka Oraclen RHEL. siinä on osa vanhaa linuxin GPL lisenssoitua asiaa, ja osa heidän itse kehittämää laajennosta joka on kaupallista. Jakelun saa toki myös avoimena lähdekoodina, mutta omia osuuksiaan ovat voineet muokata kaupallisempaan suuntaan koska ne ovat voineet lisensoida miten tykkäävät.
groovyb kirjoitti:
Onhan noita kaupallisiakin kernelejä, kuten vaikka Oraclen RHEL. siinä on osa vanhaa linuxin GPL lisenssoitua asiaa, ja osa heidän itse kehittämää laajennosta joka on kaupallista. Jakelun saa toki myös avoimena lähdekoodina, mutta omia osuuksiaan ovat voineet muokata kaupallisempaan suuntaan koska ne ovat voineet lisensoida miten tykkäävät.
Mutta, jos ymmärsin oikein, niin Oracle Linux ei voisi toteuttaa sellaista, mitä ei ole Linux kernel:issä, koska se ei voi julkaista kernel-laajennosta suljettuna. Se voi julkaista omia userland-ohjelmiaan.
Ei vaan RHEL kertoi että GPL ei ole mikään velvoite jakaa lähdekoodeja kenelle tahansa, ainoastaan asiakkailleen. ja koska RHEL Enterprise on maksullinen, onhan tuo vähän kiero tapa kiertää jakeluvelvoitetta, koska asiakkaina ei voi olla ns. ilmaisasiakkaita, ja jakeluvelvoite on vain omille asiakkaille.
groovyb kirjoitti:
(21.01.2025 12:51:33): Ei vaan RHEL kertoi että GPL ei ole mikään...
Onkohan tämä GPL:n intentio vai vahinko ehdoissa?
https://linux.slashdot.org/comments.pl?sid=22945234&cid=63629974
Eli että GPL:n mukaan avoimuus on vain niitä kohtaan, joille binääri on jaettu. Binäärin jakoa taas voi tietysti rajoittaa?
Tämä voisi avata muillekin mahdollisuuden yhdistää ohjelmistosta maksun saamisen ja lähdekoodin avoimuuden.
Osta oikeus ladata binääri? Saa lähdekoodi?
https://www.reddit.com/r/linuxquestions/
Niin, juuri tuostahan tuossa linkkaamassasi viestissä kirjoitettiin. Oikeustuomioistuin katsoi ilmeisesti että mitään laitonta ei ole, koska lisenssillä ei ollut ymmärtääkseni tarkemmin rajattu että _kenelle_ pitäisi binäärit ja koodit jakaa ilmaiseksi.
mavavilj kirjoitti:
Toki Linux ei rajoita ohjelmakehittäjien lisenssiä, mutta Linux:in GPL voi tarkoittaa, että kukaan ei viitsi julkaista sille oikeasti edistyksellisiä ominaisuuksia. Tai, toisin sanoen, Linux on käytännössä kuin "opiskelukäyttöjärjestelmä".
Linux on avoimen lähdekoodin käyttöjärjestelmistä niin suvereenisti edistyksellisin, etteivät BSD:t ja sensemmoiset enää pysy kehityksessä mukana. Esimerkiksi AMD, Nvidia ja Intel julkaisevat kaikki innovaationsa yksinomaan Linuxille.
muuskanuikku kirjoitti:
Linux on avoimen lähdekoodin käyttöjärjestelmistä niin suvereenisti edistyksellisin, etteivät BSD:t ja sensemmoiset enää pysy kehityksessä mukana. Esimerkiksi AMD, Nvidia ja Intel julkaisevat kaikki innovaationsa yksinomaan Linuxille.
Edistykselliseksi en nyt sentään menisi kehumaan. Tylsä, vanhanaikainen, mutta hyvin tuettu sopii kuvauksena kyseiseen monoliittiseen hirvitykseen ehkä paremmin. Itse haluaisin nähdä käyttöjärjestelmärintamalla jo jotain uutta ja mielenkiintoista.
Näen painajaisia näistä lisensseistä.
Olen ohjelmistokehittäjä en mikään lakimies.
muuskanuikku kirjoitti:
(21.01.2025 17:02:11): ”– –” Linux on avoimen lähdekoodin...
Joo en ole myöskään samaa mieltä.
Minusta Linux on ehkä ensimmäinen, joka osoittaa, että avoimeen lähdekoodiin on laajamittaista ja mainstream:ia kiinnostusta, mutta ei, että miten vapaa käyttöjärjestelmä tulisi tuottaa. Siksi epäilin, että myös lisenssi ei ole loppuun asti mietitty.
Jotain: https://itsfoss.com/why-use-bsd/
"There was also a difference of opinion on licenses. The general idea held by many is the GPL is not truly free because it put limits on how you can make use of the software. Some also think that the GPL is “too large and difficult to interpret which can lead to legal problems down the road if a person is not careful when developing a product with this license”."
Minusta tosiaan tuntuu, että GPL:n olisi ollut tarkoitus estää RHEL:n kaltainen paywall, mutta se ei tee sitä.
groovyb kirjoitti:
Niin, sillekin on omat käyttötarkoituksensa. Siksi on hyvä erottaa ne kokonaisuudet joita halutaan ylläpidettävän yhteisömäisesti, ja ne kokonaisuudet joille halutaan kaupallisuutta ja kaupallista ylläpitoa ja jatkokehitystä.
Hyvä vaan että eri tarkoituksiin on omat lisenssit.
Mutta eikö tämä ole juuri ristiriitaista, koska BSD sallii molemmat variantit ja GPL tehokkaasti vain toisen. Sitä paitsi Linux:in kaupallinen potentiaali on tällä hetkellä suurempi, joten miten se tukee muka yhteisöllistä lisenssiä? Kaupalliset kehittäjät nimenomaan ottaisivat mielummin BSD-lisenssin tms.
On tietysti mahdollista, että mitä tulee kerneliin, niin kaikki sellaiset Linux:in kaupalliset yritykset ovat käytännössä vain yrityksiä kiertää GPL, ja että tosiasiassa Linux on edelleen yhteisöllinen harrastelija-OS, eikä kaupallinen ohjelmisto.