Oppaat: Aloittelijan oppaat: Nettisivuston aloittaminen

Oman nettisivuston aloittamiseen liittyy paljon uusia asioita. Esimerkiksi mitä eroa on kielillä HTML, JavaScript ja PHP? Entä miten nettisivuston voi julkaista Internetissä? Tämä opas on tarkoitettu aloittavan nettisivuston ylläpitäjän ohjeeksi.

Palvelin ja selain

Nettisivusto muodostuu nettipalvelimella olevista tiedostoista, joita voi katsella nettiselaimen kautta.

Seuraavassa esimerkissä nettiselain hakee Ohjelmointiputkan palvelimelta tiedoston testi.html, joka sisältää otsikon ja tervehdyksen käyttäjälle.

Selain näyttää sivun näin:

HTML-kielellä kuvataan, mitä tietoa nettisivulla on ja millä tavalla tieto näytetään. Yllä olevassa esimerkissä sivun otsikko on tagien <h1> ja </h1> sisällä ja tekstikappale on tagien <p> ja </p> sisällä.

HTML-kielen lisäksi nettisivuston toteutuksessa käytetään usein skriptikieliä, joiden avulla toteutetaan sivuston toiminnallisuus. Skriptikieliä on kahdenlaisia: selaimessa suoritettavia (esimerkiksi JavaScript) ja palvelimella suoritettavia (esimerkiksi PHP).

Skriptit selaimessa

Selaimessa suoritettava skripti pystyy tekemään muutoksia sivun HTML-elementtien sisältöön ja ominaisuuksiin. Se pystyy myös tarkkailemaan sivun käyttäjän toimia ja reagoimaan niihin.

Selaimessa suoritettavat skriptit ohjelmoidaan yleensä JavaScript-kielellä, joka toimii kaikissa nykyaikaisissa nettiselaimissa. JavaScript-koodin suorituksen voi kuitenkin estää selaimen asetuksista.

Seuraavassa esimerkissä JavaScript-koodi näyttää käyttäjälle viesti-ikkunan, jossa lukee tämänhetkinen päivämäärä.

Selain näyttää sivun näin:

Esimerkissä JavaScript-koodi on HTML-tagien <script> ja </script> sisällä. Koodi näyttää alert-funktion avulla päivämäärää vastaavan Date-olion sisällön viesti-ikkunassa.

Ohjelmointiputkassa on JavaScript-ohjelmointia käsittelevä opassarja.

Skriptit palvelimella

Palvelimella suoritettava skripti ei näy lainkaan selaimelle, koska se suoritetaan ennen sivun välitystä selaimelle. Skripti pystyy käyttämään palvelimen tiedostoja, tietokantaa ja muita ominaisuuksia.

Palvelimella suoritettava skripti voidaan toteuttaa monilla ohjelmointikielillä. Usein luonteva valinta on PHP, joka on helppokäyttöinen, monipuolinen ja käytössä useimmilla palvelimilla.

Seuraavassa esimerkissä PHP-koodi arpoo sivulle satunnaisen nopan silmäluvun.

Selain näyttää sivun näin:

Esimerkissä PHP-koodi on kirjoitettu tagien <?php ja ?> väliin. Funktio rand arpoo kokonaisluvun väliltä 1–6 ja komento echo tulostaa sen. Palvelimen lähettämässä sivussa PHP-koodin tilalla on vain sen arpoma luku, tässä tapauksessa luku 4.

Ohjelmointiputkassa on PHP-ohjelmointia käsittelevä opassarja.

Tietokanta

Nettisivuston tietosisältö tallennetaan tavallisesti tietokantaan. Tietosisältöä ovat kaikki nettisivun muuttuvat tiedot (esimerkiksi vieraskirjan viestit), ja tietokannan ansiosta tiedon hakeminen ja muuttaminen on helppoa ja tehokasta. Tietokantaa käytetään palvelimella suoritettavan skriptin kautta. Tavallisin valinta PHP:n kanssa käytettäväksi tietokannaksi on MySQL.

Ohjelmointiputkassa on MySQL-tietokantaa käsittelevä opassarja.

Sivuston toteutus

Nettisivuston toteuttamista helpottaa, jos sivuston toimintaa pystyy kokeilemaan omalla tietokoneella. Jos sivuston toteutuksessa on käytetty palvelimella suoritettavia skriptikieliä, omalle tietokoneelle täytyy asentaa tällöin palvelinohjelma (esimerkiksi Apache tai nginx) ja skriptikielen tulkki.

Windowsissa XAMPP-paketti on helppo tapa asentaa Apache, PHP ja MySQL omalle tietokoneelle. Paketin voi kopioida seuraavasta osoitteesta:

http://www.apachefriends.org/en/xampp.html

Ohjelmointiputkassa on kuvitettu ohje, jossa asennetaan XAMPP-paketti Windows-järjestelmään ja kokeillaan sen avulla PHP-sivun toimintaa.

Linuxissa palvelinohjelmistot löytyvät yleensä paketinhallinnasta muiden ohjelmien joukosta.

Sivuston julkaisu

Kun nettisivusto on valmis, on aika julkaista se Internetissä. Tämä tapahtuu usein hankkimalla sivutilaa sopivalta palvelimelta ja kopioimalla sinne sivustoon liittyvät tiedostot. Usein sivustolle halutaan myös oma domain-nimi (esimerkiksi www.itsevalittunimi.fi).

Internetissä on paljon sivutilaa tarjoavia palveluita eli webhotelleja. Toiset palvelut ovat ilmaisia, toiset taas maksullisia. Yleensä maksullisissa palveluissa on enemmän ominaisuuksia ja ne toimivat luotettavammin.

Webhotellin valinnassa kannattaa kiinnittää huomiota siihen, mitä skriptikieliä ja tietokantoja palveluun kuuluu sekä kuinka paljon levytilaa ja siirtokaistaa sivustolle on käytettävissä. Siirtokaista rajoittaa sivuston käyttäjien lataamien tiedostojen yhteiskokoa tietyn mittausjakson aikana (esimerkiksi 10 Gt kuukaudessa).

Suomalaisia ilmaisia webhotelleja ovat esimerkiksi seuraavat:

• Arkku.net
• Servut.us
• Viuhka.fi

Suomalaisia maksullisia webhotelleja ovat esimerkiksi seuraavat:

• Kapsi
• Louhi
• Shellit.org
• Suncomet

Palvelin kotona

Myös oman tietokoneen voi nettiyhteydestä riippuen saada näkymään Internetissä, mutta tämä vaatii jonkin verran järjestelyjä:

• Tietokoneella on oltava aina käynnissä palvelinohjelmisto (esimerkiksi Apache tai nginx).
• Jos tietokoneella on palomuuri, siitä täytyy avata TCP-portti 80.
• Jos tietokoneen ja Internetin välissä on reititin (monet ADSL-modeemit ovat tällaisia), sen asetuksista täytyy valita, että Internetistä TCP-porttiin 80 saapuva liikenne ohjataan edelleen oikealle koneelle. Asetus löytyy usein sellaisesta kohdasta kuin "Virtual Server" tai "Port Forwarding".
• Näiden vaiheiden jälkeen voi katsoa palvelinkoneella tällä sivulla, toimiiko yhteys. Jos vastaus on "auki", palvelimen pitäisi toimia; muuten edellisissä vaiheissa on vikaa.
• Kun palvelin toimii, kannattaa hankkia sille ilmainen osoite vaikkapa palvelusta dy.fi. Osoite pitää päivittää säännöllisesti.
• Salattu yhteys (HTTPS) käyttää vastaavasti porttia 443, ja salaukseen tarvittavan sertifikaatin saa ilmaiseksi palvelusta Let's Encrypt

Oman palvelimen huono puoli on, että sitä täytyy itse ylläpitää ja sivut ovat tavoitettavissa vain, kun kone on käynnissä. Usein myös nettiyhteys kotona on melko hidas. Toisaalta omalla palvelimella voi käyttää myös erikoisempia kieliä ja tehdä paljon sellaista, mikä ei ole mahdollisia webhotellissa.