Skrollin jutun perusteella löysin tänne. On tämä varmaan aikamoinen sivusto ollut 20vuotta sitten. Viikon verran vääntänyt html, css, js ja php:lla chattisovellusta. Ensimmäinen kosketukseni MySQL ja PHP. Verta ja kyyneleitä on mennyt litrakaupalla. ;(
Minusta tämä on tosi kuollut paikka nykyaikana. Olin kuullut nimen aiemmin, mutta sivu on vanha kuin mikä ja täällä on aika huono kulttuuri nykyään imo.
mavavilj kirjoitti:
Minusta tämä on tosi kuollut paikka nykyaikana. Olin kuullut nimen aiemmin, mutta sivu on vanha kuin mikä ja täällä on aika huono kulttuuri nykyään imo.
Rehellisesti sanottuna en ole itse pienin syyllinen tähän. Olen tosin alkanut vähitellen korjaamaan virheitäni täällä.
uudempikoodaaja kirjoitti:
(21.06.2024 16:23:45): ”– –” Rehellisesti sanottuna en ole itse pienin...
Ei se toimi, jos kokeneet käyttäjätkin käyttäytyy miten sattuu.
Ai kuten kyseenalaistavat pätemisesi?
noutti kirjoitti:
Ai kuten kyseenalaistavat pätemisesi?
Tätä voi tehdä enemmän ja vähemmän hyödyllisesti. Toisten kykyjen väheksyminen on naiivia, etenkin jos toiset ovat asiassa tosiasiassa aloittelijoita. Opettajana tuosta saisi potkut aika nopesti.
mavavilj kirjoitti:
Etenkin jos toiset ovat asiassa tosiasiassa aloittelijoita.
Tätä voi tehdä enemmän ja vähemmän hyödyllisesti. Toisten vastausten väheksyminen on naiivia, etenkin jos toiset ovat asiassa tosiasiassa kokeneita ja itse on tosiasiassa aloittelija. Oppilaalle taitaa olla nykyään kaikenlainen käytös sallittua, jälki-istuntoa ei anneta ja luokalle ei jätetä, lähtee vain jotain viestejä vanhemmille.
Metabolix kirjoitti:
(22.06.2024 09:29:40): ”– –” Tätä voi tehdä enemmän ja vähemmän...
Joo mutta kuten sanoin, niin kokeneita mulkkuja ei kuitenkaan arvosteta.
mavavilj kirjoitti:
Joo mutta
Onneksi sinulla on selkeästi intoa ja taitoa ylläpitää hyvää ja rakentavaa keskustelukulttuuria. Keräät myös taatusti arvostusta näillä asiallisilla kommenteillasi. Jatka samaan malliin!
Täällä olisi reputation-järjestelmä, jos kokeneempia voisi tunnistaa. Pelkkä nimimerkki tai posticountti ei tosiaan kerro mitään. Eikä kyllä reputation:ikaan, jos se on kasattu entry-level kysymyksillä/vastauksilla, kuten SO:ssa.
Toisaalta:
https://en.wikipedia.org/wiki/
Eli voidaan edelleen olla mitä mieltä vaan, oli kokemusta miten paljon vaan, jos asia on makuasia.
On muuten olemassa myös kokeneita mulkkuja. Ne on niitä "kihahtaa päähän" tyyppejä, joilla on ehkä kokemusta, mutta ei sosiaalisia taitoja.
zsomppa kirjoitti:
Viikon verran vääntänyt html, css, js ja php:lla chattisovellusta. Ensimmäinen kosketukseni MySQL ja PHP. Verta ja kyyneleitä on mennyt litrakaupalla. ;(
Vaikka keskustelu ei olekaan yhtä aktiivista kuin wanhoina hyvinä aikoina, putka on edelleen hyvä paikka ohjelmointikysymyksille. Aika moni käyttäjä ei itse aloita keskusteluja täällä, mutta seuraa uusia viestejä ja auttaa mielellään.
Ohjelmointirutiinia voi kehittää ratkomalla PHP-haasteen tai putkapostin tehtäviä. Suosittelen kokeilemaan. SL-haasteestakin voi saada ilonkyyneliä.
mavavilj kirjoitti:
ei sosiaalisia taitoja
juuh elikkäs
Minusta tämä on oikeasti ihan p formaatti myös kysymyksille. Mutta en mainosta parempia sivuja. Ilmankos keskustelu vähän seilaa välillä.
Tämä on tarkoitettu kritiikiksi.
Kerrankin ollaan samaa mieltä! Ihan paras formaatti.
jlaire kirjoitti:
Kerrankin ollaan samaa mieltä! Ihan paras formaatti.
Ilmaiseminen Internetissä kirjoittamalla on ollut ja on edelleen hyvä tapa ilmaista itseään.
jlaire kirjoitti:
Ohjelmointirutiinia voi kehittää ratkomalla PHP-haasteen tai putkapostin tehtäviä. Suosittelen kokeilemaan. SL-haasteestakin voi saada ilonkyyneliä.
Ohjelmointiputkan haasteista oppii ratkomaan pikkuongelmia, mutta muutama ammattilainen on suositellut kehittämään oman projektin, jota työstää eteenpäin. Veikkaan, että moni työnantaja arvostaa enemmän useita ihmisiä hyödyttävää koodia kuin pieniä optimointiongelmia, joita tuskin käytetään missään kaupallisessa projektissa. Esimerkiksi voi mitata omaa koneen käyttöään, katsoa minkä verran päivän aikana eri tehtävät vaativat manuaalista työtä ja optimoida niitä. Tai rakenna vaikka joku mittari ja analysoi sen tuottamaa dataa. Tämän jälkeen tuottavuus voi olla niin hyvällä tasolla, että voi tehdä työelämän projekteja.
Kunhan ehdotin kivaa ja opettavaista tekemistä uudelle tyypille, joka on ilmeisesti vasta aloittanut ohjelmoinnin. En ymmärrä kelle työelämäneuvosi on suunnattu ja miten ne liittyvät tähän keskusteluun.
Väität sivuillasi, että matematiikka on intohimosi ja toteutat ja suunnittelet algoritmejä. Silti dissaat ongelmanratkontaa?
Lisäksi on noloa vähätellä tehtäviä "pikkuongelmiksi", kun itse et osaa ratkaista edes joitain kaikista helpoimmista.
jlaire kirjoitti:
Kunhan ehdotin kivaa ja opettavaista tekemistä uudelle tyypille, joka on ilmeisesti vasta aloittanut ohjelmoinnin.
Olen samaa mieltä kanssasi, että tekemällä oppii parhaiten. Pienet tehtävät ovat mielekkäitä, koska niihin voi keksiä jonkun mielenkiintoisen elegantin tavan ratkaista ongelma. Tämä voi olla yllättävän palkitsevaa.
Kotiautomaatio projekti ja siihen oman ohjelmiston kehittäminen on myös palkitsevaa ja opettavaista. Oma ohjelmistoni rupeaa olemaan jo kohtuullisen hyvällä mallilla.
jlaire kirjoitti:
Väität sivuillasi, että matematiikka on intohimosi ja toteutat ja suunnittelet algoritmejä. Silti dissaat ongelmanratkontaa?
En dissaa, vaan pyrin ratkomaan oleellisia asiota. Olen seurannut menestyneitä ihmisiä ja yleensä he keskittyvät niihin asioihin, jotka tuottavat toiminnallaan taloudellista voittoa. Senttiäkään en ole ansainnut putkaposteilla.
jlaire kirjoitti:
Lisäksi on noloa vähätellä tehtäviä "pikkuongelmiksi", kun itse et osaa ratkaista edes joitain kaikista helpoimmista.
Mistä päättelet, että vika on taidoissani eikä motivaatiossa? Nyt taisit väittää sellaista, mistä sinulla ei ole todistusaineistoa. Toki on totta, että edes huippuosaaja ei osaa jotain, jota joku toinen maallikko osaa. Ihmisillä on usein vahvuuksia ja heikkouksia, joiden kanssa pärjätään. Siksipä onkin järkevää pyytää apua niihin asioihin, jotka joku toinen osaa paremmin. Tiimityöskentely on monesti kannattavampaa kuin yksin puurtaminen.
Jaska kirjoitti:
Mistä päättelet, että vika on taidoissani eikä motivaatiossa?
No omista kirjoituksistasi, esim. "I found a programming problem I was unable to solve." ja lukuisat muut.
Juu. Aiemmin minulla oli enemmän puutteita ongelmanratkaisutaidoissani kuin nykyään.
Jaska kirjoitti:
Veikkaan, että moni työnantaja arvostaa enemmän useita ihmisiä hyödyttävää koodia kuin pieniä optimointiongelmia, joita tuskin käytetään missään kaupallisessa projektissa.
Minusta ohjelmoinnissa on ainakin kolme melko erilaista osa-aluetta:
(1) Koodin kirjoittamisen taito eli ajatuksen toteuttaminen, koodin tehokkuus, selkeys, ohjelmointivirheiden välttäminen ynnä muu. Tätä voi kehittää kirjoittamalla ohjelmia eri tarkoituksiin, reflektoimalla lopputulosta ja tekemällä korjauksia.
(2) Päättelyä vaativa ongelmanratkaisu, johon sisältyvät algoritmien suunnittelu ja prosessien hahmottaminen. Tätä voi kehittää esimerkiksi Ohjelmointiputkan tehtävillä sekä muilla samantapaisilla algoritmisilla tehtävillä.
(3) Työvälineiden ja arkkitehtuurin tunteminen, jotta osaa valita oikeat välineet projektiin ja osaa hyödyntää niitä järkevästi. Tämä vaatii varmaan selkeiten juuri sen välineen harjoittelua, jota aikoo käyttää, mutta riittävä tietopohja auttaa silti omaksumaan uusia välineitä nopeammin.
Työnantajan on tietysti helpointa mitata ensin tuota viimeistä kohtaa eli vaatia jonkin tietyn tekniikan tuntemista. Ehkä ensimmäiset kohdat olisivat oikeasti tärkeämpiä, kun katsoo huonolaatuisten, bugisten ja puutteellisesti toimivien ohjelmistojen määrää maailmassa.
Minusta on todella koomista, miten jonkin tietyn teknologian osaamista painotetaan firmoissa jopa koodareiden tahoilta, kun loppuviimein yksittäisen kirjaston opetteluun menee ehkä yksi päivä, jos ymmärtää konseptitasolla että mitä ollaan tekemässä. (Ts. omaa kokemusta vastaavista muista kirjastoista tai työkaluista.)
Toisin sanoen palkkaisin itse paljon mieluummin kokeneen Angular-koodarin tekemään ummikkona koodia Vue- tai React-projektiin, kuin että palkkaisin keskinkertaisen React-koodarin, joka ei ymmärrä mitään Reactin sielunelämästä pintaa syvemmällä. (Kun täällä on viime aikoina kerta kellutettu näitä nimiä.)
muuskanuikku kirjoitti:
Minusta on todella koomista, miten jonkin tietyn teknologian osaamista painotetaan firmoissa jopa koodareiden tahoilta, kun loppuviimein yksittäisen kirjaston opetteluun menee ehkä yksi päivä, jos ymmärtää konseptitasolla että mitä ollaan tekemässä. (Ts. omaa kokemusta vastaavista muista kirjastoista tai työkaluista.)
Eihän se aina ole järkevää. On myös ainakin ollut töitä, jotka eivät vaadi tietyn teknologian osaamista. On vaan ongelma, joka täytyy saada ratkaistua. Kieli ja tyyli vapaa. Ja joskus kynä ja paperi auttaa ratkomaan ongelman, jolloin koodaamista ei edes tarvita.
Nykyään ei ole ohjelmoijia, vaan on frameworkereita; syytän tästä Reactia.
qeijo kirjoitti:
Nykyään ei ole ohjelmoijia, vaan on frameworkereita; syytän tästä Reactia.
Frameworkin käyttö ei millään tavoin tee ohjelmoinnista yksinkertaisempaa; se vain säästää aikaa, kun ei tarvitse rakentaa kaikkea geneeristä toiminnallisuutta joka kerta täysin tyhjästä.
Valitettavasti useimmat koodarit eivät koskaan opettele käyttämään frameworkkeja kunnolla vaan tyytyvät tekemään matalimman riman vaivoin ylittävää jälkeä.
muuskanuikku kirjoitti:
qeijo kirjoitti:
Nykyään ei ole ohjelmoijia, vaan on frameworkereita; syytän tästä Reactia.
Frameworkin käyttö ei millään tavoin tee ohjelmoinnista yksinkertaisempaa; se vain säästää aikaa, kun ei tarvitse rakentaa kaikkea geneeristä toiminnallisuutta joka kerta täysin tyhjästä.
Tunnen tutkijan, joka ei tietääkseni käytä frameworkejä. Luulen, että hän pitää kaiken tekemänsä koodin tallessa, ja data-analyysi on helppoa, kun useimmiten käytettyjä skriptejä voi kutsua yhdellä näppäinpainalluksella, seuraavia kahdella jne. Frameworkejä tulee ja menee, mutta jos vaikka kirjoittaa standardinmukaista C-koodia, voit todennäköisesti käyttää niitä vuosikymmenestä toiseen, ei tarvitse opetella uusia tapoja tehdä samoja asioita vaan voi keskittyä koko uransa uusien menetelmien opetteluun.
muuskanuikku kirjoitti:
Valitettavasti useimmat koodarit eivät koskaan opettele käyttämään frameworkkeja kunnolla vaan tyytyvät tekemään matalimman riman vaivoin ylittävää jälkeä.
Tämäkään ei ole paha asia. Olen kuullut, että jotkut hierovat turhaan joitakin yksityiskohtia, vaikka joku yksinkertainen ratkaisu voisi olla ihan riittävä ja käyttökelpoinen. En juurikaan käytä frameworkejä, koska jos frameworkiin tulee päivitys, joudun pahimmilla käyttämään aikaa sen selvittämiseen, miten korjaan riippuvuuden kuntoon.
Jaska kirjoitti:
Frameworkejä tulee ja menee, mutta jos vaikka kirjoittaa standardinmukaista C-koodia, voit todennäköisesti käyttää niitä vuosikymmenestä toiseen, ei tarvitse opetella uusia tapoja tehdä samoja asioita vaan voi keskittyä koko uransa uusien menetelmien opetteluun.
Pelkkää sanahelinää. Töissä tehdään niitä asioita, mitä töistä suoriutumiseksi tarvitsee tehdä. Jos ensinnäkin voit valita, että teetkö turhia juttuja vai järkeviä juttuja, niin pestisi lienee ensimmäisenä leikkauslistalla.
Freimisten hienous on juurikin siinä, ettei tarvitse keskittyä koko uraansa pyörän keksimiseen uudestaan ja uudestaan, vaan voi ottaa haluamansa freimiksen listalta ja tehdä tuottavaa työtä itselleen mieluisalla lähestymistavalla.
Jaska kirjoitti:
muuskanuikku kirjoitti:
Valitettavasti useimmat koodarit eivät koskaan opettele käyttämään frameworkkeja kunnolla vaan tyytyvät tekemään matalimman riman vaivoin ylittävää jälkeä.
Tämäkään ei ole paha asia.
Se on järkyttävä asia.
"Kun käytössä on vain vasara, kaikki ongelmat näyttävät nauloilta."
Nämä tunarit eivät osaa käyttää työkalujaan vaan yrittävät pakottaa sen ainoan, kauan sitten oppimansa lähestymistavan jokaiseen eri freimikseen ja järjestelmään. Se ei tietenkään ole mahdollista muuten kuin kokonaan ohittamalla freimiksen ja koodaamalla omaa huttua, jota ei sen jälkeen voi uudelleenkäyttää missään, koska se ei ole yhteensopiva minkään muun komponentin kanssa.
Jaska kirjoitti:
En juurikaan käytä frameworkejä, koska jos frameworkiin tulee päivitys, joudun pahimmilla käyttämään aikaa sen selvittämiseen, miten korjaan riippuvuuden kuntoon.
Aivan samalla tavalla joudut ratkomaan yhteensopivuusongelmia omaa koodiasi kehittäessä. Jos taas et koskaan kehitä omaa koodiasi, niin ei sinun tarvitse päivittää frameworkkejakaan.
muuskanuikku kirjoitti:
Se ei tietenkään ole mahdollista muuten kuin kokonaan ohittamalla freimiksen ja koodaamalla omaa huttua, jota ei sen jälkeen voi uudelleenkäyttää missään, koska se ei ole yhteensopiva minkään muun komponentin kanssa.
Toisaalta minulle on neuvottu, että tulevaisuutta on vaikea ennustaa. Jos haluan ratkaista nyt käsillä olevan ohjelmointiongelman, miksi minun pitäisi osata katsoa kristallipallosta, millaisiin ongelmiin ratkaisuani voi käyttää? Miksi en keskittyisi vaan nykyhetkeen ja ratkaisisi nykyiset ongelmat mahdollisimman nätisti?
Kun tekee tätä paskaa työkseen noin 45h viikossa, niin oppii sen, että ei kannata juuri koskaan tehdä ihan hirveän spesifiä koodia. Haisevissa codebaseissa on kymmenen eri metodia, jotka tekevät lähes saman jutun. Tämän takia hyvät ohjelmoijat pyrkivät abstraktoimaan ongelman ja tämän jälkeen kirjoittamaan koodia, jota voidaa käyttää myös tulevaisuudessa uudelleen.
Ei ole järkeä kirjoittaa funktiota, joka laskee kaksi lukua yhteen. On järkevämpää kirjoittaa funktio, joka laskee määrittelemättömän listan numeroita yhteen. Sama pätee lähes kaikessa koodaamisessa.
Ne frameworkit kannattaa ottaa haltuun, koska niiden takaa löytyy todennäköisesti meitä älykkäämpiä ihmisiä. Sellaisia, jotka ovat tehneet huomattavasti pahempia virheitä urallaan ja osaavat löytää mahdolliset sudenkuopat.
Mutta mitä tapahtuu, kun kaikki abstrahoitava on abstrahoitu optimaalisesti? Ja tämä väistämättä tapahtuu. Onko esim. Svelte pienin ja tehokkain tapa abstrahoida HTML/CSS/JS vai voiko siitä parantaa?
(Koodataan frameworkeilla frameworkeja)
Monien mielestä low-code on lopputulos. Tämä vapauttaa resursseja muuhun. Onhan C:kin jo abstraktio.
Frameworkeilla tosiaan tapahtuu myös resurssien haaskaamista. Jos kirjoitti ohjelman esim. Pythonille ennen Pypy:ä, niin Pypy vaatii ohjelman portaamisen. Jos ohjelma olisi C:llä, niin Pypy:ä ei tarvittaisi. Lopputulos: ohjelman portaamiseen lisää vaivaa ja aikaa, koska oiottiin mutkia alussa, tai lopullisesti Pythonin hidas suorituskyky.
noutti kirjoitti:
Kun tekee tätä paskaa työkseen noin 45h viikossa, niin oppii sen, että ei kannata juuri koskaan tehdä ihan hirveän spesifiä koodia.
Eikö työaikalain 872/2019 4. luvun 11 § määritä keskimääräiseksi työajaksi enintään 40 h/viikko? 8. luvun kohta 34 §:kin rajoittaa säännöllisen työajan keskimäärin enintään 40 h viikossa. Vai onko tuossa jokin paikallinen sopimus?
Jaska kirjoitti:
(02.07.2024 12:17:25): ”– –” Eikö työaikalain 872/2019 4. luvun 11 § määritä...
Eipä tuo 45 tuntia viikossa nyt kovin paha työmäärä ole, yrittäjä monesti tekee paljon pitempää päivää.
Aihe on jo aika vanha, joten et voi enää vastata siihen.
