Kertokaapa millä tasolla ohjelmointia opetetaan ammattioppilaitoksissa ? Ja millä ohjemointikielillä ? Peruslähtökohtahan tuossa täytyy olla että lähdetään nollasta kun voidaan tulla peruskoulusta suoraan, mutta kuinka edistyneelle tasolle tuolla päästään opintojen aikana?
hjpl kirjoitti:
Kertokaapa millä tasolla ohjelmointia opetetaan ammattioppilaitoksissa ? Ja millä ohjemointikielillä ? Peruslähtökohtahan tuossa täytyy olla että lähdetään nollasta kun voidaan tulla peruskoulusta suoraan, mutta kuinka edistyneelle tasolle tuolla päästään opintojen aikana?
Suosittelen yleissivistävää lukiokoulutusta ja siihen päälle vähintään AMK-tutkinto; tulet pääsemään elämässäsi paljon pidemmälle. Jos olet aikuisopiskelija, niin suosittelen samaa ;D
Eli olet sitä mieltä että ammattioppilaitoksessa en tule oppimaan koodaamista? Onko opetus huonoa vai eikö siellä mennä riittävän pitkälle? Vai onko koulun 'status' liian alhainen työllistymisen kannalta?
hjpl kirjoitti:
Eli olet sitä mieltä että ammattioppilaitoksessa en tule oppimaan koodaamista? Onko opetus huonoa vai eikö siellä mennä riittävän pitkälle? Vai onko koulun 'status' liian alhainen työllistymisen kannalta?
Todennäköisesti perusasiat oppii ihan hyvin. Muutama lisävuosi opettaa kuitenkin huomattavasti enemmän (erityisesti jos lukiotutkinto on jo pohjalla). Saat laajemmat valmiudet työelämää varten korkeamman asteen tutkinnosta ja tämä tuo työskentelyyn monipuolisuutta. Lisäksi palkkakin pitäisi olla suurempi.
Ajatus siis olisi saada joku tutkinto tehtyä ja oppia perustiedot joilla voisi päästä kiinni ensimmäiseen työpaikkaan oppimaan lisää. Mietin kuitenkin että jaadäänkä ammatillisella puolella näiden kahden 5+5op tasolle vai oppiiko siellä enemmän?
https://ohjelmointi-24.mooc.fi/
Jos haluaa opettjaksi opettmaan ohjelmointia niin AMK-tutkinnon jälkeen pitää lukea YAMK-tukinto ja tämän jälkeen opettajan pedagookiset.
hjpl kirjoitti:
Ajatus siis olisi saada joku tutkinto tehtyä ja oppia perustiedot joilla voisi päästä kiinni ensimmäiseen työpaikkaan oppimaan lisää. Mietin kuitenkin että jaadäänkä ammatillisella puolella näiden kahden 5+5op tasolle vai oppiiko siellä enemmän?
https://ohjelmointi-24.mooc.fi/
Myös uranäkymiä ajatellen korkeampi koulutus tuo lisäetua. Työnantajan on helpompi palkata kouluttautuneempi henkilö vaativimpiin tehtäviin.
Ajattelin että joku mikä vaan tutkinto nopeasti ja riittävät perusteet haltuusi jostain. Mutta onko lukio ja nuo 2*5op mooc kurssit parempi vaihtoehto kuin ammattikoulun ohjelmointilinja?
walkout_ kirjoitti:
Jos haluaa opettjaksi opettmaan ohjelmointia niin AMK-tutkinnon jälkeen pitää lukea YAMK-tukinto ja tämän jälkeen opettajan pedagookiset.
Tämä ei ollut ajatuksena..siis ryhtyä opettajaksi
hjpl kirjoitti:
Ajattelin että joku mikä vaan tutkinto nopeasti ja riittävät perusteet haltuusi jostain. Mutta onko lukio ja nuo 2*5op mooc kurssit parempi vaihtoehto kuin ammattikoulun ohjelmointilinja?
Hyvä kysymys. Nopein tie ammattiin on varmasti ainoastaan nuo Mooc-kurssit (tässä tapauksessa voi tosin olla, että ei ole ihan heti töitä tarjolla). Kävisin oman koulutusreittini edelleen kuitenkin hieman pidemmän kaavan kautta.
Täällä on näköjään menossa klassinen ammattikoulu vs lukio keskustelu...
wy5vn kirjoitti:
Täällä on näköjään menossa klassinen ammattikoulu vs lukio keskustelu...
Mitä hyötyä on lukiosta? Muuta kuin on mahdollista päästä Yliopistoon kun opistoasteen datanomeja ei enää kouluteta.
Voihan sinne yliopistoon ja ammattikorkeaan hakeutua ammattikoulustakin.
Kysymys oli alunperin siitä että oppiiko ammattiopistossa koodaamaan vai onko tuo turha koulu siihen tarkoitukseen?
hjpl kirjoitti:
Kysymys oli alunperin siitä että oppiiko ammattiopistossa koodaamaan vai onko tuo turha koulu siihen tarkoitukseen?
Valitettavasti en osaa vastata tähän, koska ei ole kokemusta.
hjpl kirjoitti:
Kysymys oli alunperin siitä että oppiiko ammattiopistossa koodaamaan vai onko tuo turha koulu siihen tarkoitukseen?
Koodaamista ei opi koulussa vaan tekemällä. Jos tarvitse kädestä pitämistä oppiaksesi kirjoittamaan tekstiä tietokoneella, niin anteeksi vaan, mutta sinusta ei tule koodaria.
Jonnekin sähkölinjalle tai puutyölinjalle mennään amiskaan sen vuoksi, ettei kaikilla ole mahdollisuuksia hankkia tasohöylää ja vannesahaa kotiin. Koodia tehdään kuitenkin tietokoneella. Tarvitset vain läppärin. (Legendan mukaan joku on koodannut jopa kännykällä äidin vietyä tietokoneen pois addiktion vuoksi.)
muuskanuikku kirjoitti:
Koodaamista ei opi koulussa vaan tekemällä. Jos tarvitse kädestä pitämistä oppiaksesi kirjoittamaan tekstiä tietokoneella, niin anteeksi vaan, mutta sinusta ei tule koodaria.
Sanoisin mieluummin, että jos ei opi opetuksessa, kannattaa miettiä uusia opiskelutekniikoita ennen kuin syyttää opettajaa. Yleensä oppilaitoksien tehtävät ovat opeteltavissa kunhan näkee tarpeeksi vaivaa ja haastaa itseään. Toki koodaus on luovaa ja yleensä kurssilla opetellaan kuhunkin ongelmaan joku suhteellisen hyvä tapa tehdä ratkaisu, joka ei ole kaikkialla paras mahdollinen menetelmä.
Myös kommunikointi osaavampien kanssa on tärkeää. Jos jää jumiin, on hyvä osata kommunikoida osaavampien kanssa, jotta pääsee nopeasti eteenpäin. Oppilaitosten kurssien henkilökunta saa palkan siitä, että he auttavat ja kansalaiset maksavat verot siksi, että opetusta pystytään järjestämään.
Jaska kirjoitti:
Sanoisin mieluummin, että jos ei opi opetuksessa, kannattaa miettiä uusia opiskelutekniikoita ennen kuin syyttää opettajaa.
No nyt ymmärsit kyllä viestini ihan väärin. Koulussa ei opi koodaamaan, koska opetus on liian hidasta. Joku kaksi tai neljä tuntia viikossa on liian vähän. Koulun opetus on aina laadittu hitaimman neljänneksen mukaan mutta asiasta kiinnostuneet tai muuten vain lahjakkaat ihmiset voisivat helposti opiskella asioita 10x nopeamminkin.
Toisekseen kouluopetus on liian ympäripyöreää. On vaikeaa kuvitella esimerkiksi löytävänsä kurssia aiheesta "kehittynyt React-ohjelmointi", ja vaikka löytäisikin, niin tuskin kurssin vetäjä jaksaisi laatia täysin uutta kurssiohjelmaa aina puolen vuoden välein kun Reactiin tulee uusi iso päivitys ja paradigmat muuttuvat.
Kouluopetuksen suurin kompastuskivi on se, etteivät opettajat koskaan tarvitse opettamiaan taitoja, joten heillä ei ole mitään tarvetta pysyä ajan hermolla ja päivittää omia taitojaan muun maailman tahtiin.
Minä olen käynyt yliopiston maisteriohjelman läpi ja meilläkin ensimmäinen kolmen kuukauden ohjelmointikurssi kattoivat vaivoin alkeiden lyhyen oppimäärän. Kolmen kuukauden opiskelun jälkeen tavoitteena oli osata aritmetiikan perusteet, ymmärtää miten funktion argumentit ja paluuarvot toimivat, ja ymmärtää miten numeroiden ja merkkijonojen (olioiden) vertailu eroaa toisistaan.
Kolme kuukautta tuollaiseen? Enintään yksi viikko. Jokainen viikko kurssilla oli kuin yksi aukeama ohjelmoinnin alkeiden oppikirjasta.
Eli ei tuo yliopiston ohjelmoinnin opetuksen taso sitten myöskään päätä huimaa
Tekoäly tuottaa siistiä peruskoodia ja osaa tuottaa myös tavallisia algoritmeja. Esimerkiksi HY:n tietojenkäsittelytieteen peruskurssit (ohjelmoinnin perusteet, jatkokurssi, tietorakenteet ja algoritmit) pystyy ratkaisemaan suurelta osin kopioimalla tehtävänannon tekoälylle (GitHub Copilot). Vaikeammissa tehtävissä pitää kirjoittaa vähän omia kommentteja ohjaukseksi. (Tekoälyn käyttö kursseilla on toki kielletty.)
Yksinkertaisen koodin tuottamiseen työkseen siis ei kannata pyrkiä. Tekoäly korvaa sen työn. Tällä puheella datanomin opinnot voinee unohtaa.
Onko sitten kykyjä edistyneempään ohjelmistokehitykseen vai pitääkö harkita jotain muuta suorittavaa ammattikoulun alaa, sen voit itse miettiä.
Metabolix kirjoitti:
Yksinkertaisen koodin tuottamiseen työkseen siis ei kannata pyrkiä. Tekoäly korvaa sen työn. Tällä puheella datanomin opinnot voinee unohtaa.
Monessa asiassa yksinkertaiset ratkaisut ovat erittäin kelvollisia, eikä asioita kannata ajatella monimutkaisesti. Pitää vaan oppia löytämään niitä projekteja, joita tekoäly ei vielä tee ja ratkaista ne mahdollisimman yksinkertaisesti. En lähtisi projektiin, jossa työnantaja sanoisi, että koodista on tehtävä niin monimutkaista, että sitä ei voi ylläpitää nykyisillä tekoälysovelluksilla. Luulen jopa, että suomalaiset firmat karkottavat osaajia naapurimaihin, kun tekevät liian vaikeasti ylläpidettäviä ohjelmistoja.
Jaska kirjoitti:
En lähtisi projektiin, jossa työnantaja sanoisi, että koodista on tehtävä niin monimutkaista, että sitä ei voi ylläpitää nykyisillä tekoälysovelluksilla.
Useissa firmoissa kielletään tekoälyn käyttäminen tuotantokäytössä, koska on liian suuri riski, että arkaluontoista dataa/koodia leviää julkisesti saataville. Näin on ainakin toimittu ChatGPT:n osalta.
mpni kirjoitti:
Useissa firmoissa kielletään tekoälyn käyttäminen tuotantokäytössä, koska on liian suuri riski, että arkaluontoista dataa/koodia leviää julkisesti saataville. Näin on ainakin toimittu ChatGPT:n osalta.
On aika eri asia, käyttääkö firma jotain yrityskäyttöön suunnattua maksullista tuotetta vai syöttääkö koodari omin päin firman koodia johonkin henkilökohtaiseen ChatGPT:n ilmaisversioon, jonka ehdoissa varmaan lukeekin, että yhtiö käyttää dataa mallin kehittämiseen.
Ja jos haluaakin paranoidisesti suojella firman salaisimpia koodeja, mikäs siinä, mutta niitä ei varmaan datanomit ole keksineet ja koodanneet kuitenkaan. Eiköhän useimpiin projekteihin mahdu reilut määrät peruskoodia, jonka arvo innovaation näkökulmasta on nolla mutta joka on vain pakko tuottaa, jotta hienosta koodista tulee toimiva sovellus.
Muistan peruskouluaikani käyneeni paikallisella ammatikoululla vierailulla ja vaikutelma ei todellakaan päätä huimannut. Siellä oppilaat ATK-tunnilla lähinnä pelasivat pasianssia ja opettaja seurasi vierestä. Ammattikoulututkinto voi olla hyvä asia tietyillä aloilla. Itsellä tulee ensimmäisenä mieleen sähköasentaja. Tämän taidon oppimiseen tarvitaan enemmän käytännön osaamista ja myös koulussa opittuja käytännön taitoja. Nykyaikana kehitys on ajautunut yhä enemmän kouluttautumisen suuntaan ja kohta enemmän pulaa ammatillisen tutkinnon suorittaneista kuin kirjaviisaista.
Tämä nyt tällaisena heittona tähän väliin.
Aihe on jo aika vanha, joten et voi enää vastata siihen.