Korkoa korolle -laskuriin liittyen:
Tuollainenkin olisi mielenkiintoista selvittää, mikä olisi optimaalinen säästosumma kuukaudessa säännollisesti, jos esimerkiksi sijoittaa perinteisiin osakeinstrumentteihin, ja tavoittelee korkoa korolle ja tottakai haluaa ajan ja sijoitettavan summan olevan optimoitu keskenään, että varallisuus kasvaa rahallisesti mitattuna, eli alkuperäiseen sijoitettuun aloitussummaan nähden mahdollisimman suurella alkupääoman sijoitetun pääoman tuottoprosentilla.
Realistisesti markkinoiden toimien "normaalilla" tavalla, jos talous pyorii jotakuinkin normaalisti maailmanmarkkinat, joilla heijastus Suomenkin ja Helsingin porssikursseihin, niin maltillisesti hajauttamalla eri teollisuudenaloihin vuosittainen tuottoprosentti ei ole kovinkaan suuri verrattuna,jos on valmis ottamaan riskejä, mitä se tuottoprosentti normitilanteessa on 3-5% vuodessa, niin siinä kohtaa ei ole ollenkaan sama, mikä se kuukausittainen säästosumma on.
Sama, jos sijoittaa johonkin rahastoon, jossa on ammattilaiset hoitmassa niitä sijoituksia, niissä tuotto on pienempää, mutta siinäkin on oleellista se, että ihan pienillä kuukausisäästosijoituksilla ei nyt kovinkaan rahallisesti merkittävää tuottoa saa edes pitkässä juoksussa. Jos suhteuttaa kuukausittaisen säästosumman siihen alkupääomaan, että oma talous ja muu elämiseen kuluvat kustannukset elintaso ei kärsi, paljonko on varaa pistää säästoon sellaista rahaa, että on valmis "unohtamaan", niin olisi mielenkiintoista jotain optimaalisia lukuja laskea.
Tuollaisessa optimaalisen pitkän aikavälin sijoitusstrategiaa säästomielessä ja tavoitteena kartuttaa varallisuutta niin ne muuttujathan on mitä ainakin tarvitsee huomioida, on oletettu vuosituotto prosenteissa, sijoitettu alkupääoma ja jokin suhteellinen osuus tuosta sijoitetusta alkupääomasta sitten kuukaudessa, mitä pistää sitten tilipäivänä vaikka pois päivittäiskulutuksen varoista, niin jotain laskentakaavaa tähän.
Varmaan tälläkin palstalla on pitkäänkin jo säästosijoittajia foorumilla, niin paljonko te esimerkiksi pistätte kuukausitulostainne prosenteissa mitattuna sinne säästoon joka kuukausi, ja minkälaisin tuloksin. Siitä voisi jotain laskentakaavaa miettiessä käyttää pohjana. Oletuksena tietenkin, että on ne säännolliset tulot toisin kuin itselläni on ihan minimitulot Kelan maksamana, niin paljoa säästoon ole rahaa jäänyt, mikä harmittaa itseäni.
Tosiaan oleellista on tuo suhteellinen summa niistä säännollisistä kuukausituloista, kun henkilo, joka tienaa 4500 euroa kuussa saa käteen, niin varmaankin siitä voi helposti pistää 500 joka kuu tuottamaan, toisin kuin jos saa takuueläkkeen ja asumistuen, joka on 1100 euroa kuussa noin, niin ei ole mahdollista tuollaista 500 euroa pistää kuussa unohduksiin, vaikka kuussa ei tulisi kuin pakolliset vuokra, netti ja puhelin ja sähkolasku ja muun kulutuksen vaikka sen kuinka minimoisi.
Sijoittamisessa jos missä ja aika on ja kriittinen käsite, on selvää, että mitä aikaisemmassa vaiheessa aloitat, kun ihmisen elinaika on rajallinen, niin oman elämän aikana vaikeammaksi käy vaurastuminen, mitä myohemmällä iällä aloittaa. Tästä voi tehdä sen johtopäätoksen, että siinä kohtaa, kun lapsi syntyy tähän maailmaan, vanhempien pitäisi siinä kohtaa aloittaa se lapsen osakesäästäminen säännollisesti, ja olla kykyä hallinnoida myos sitä salkkua. Ja se raha ei saa olla perheen elättämisen hyvinvoinnin kärsimisen osalta, eli perhettä ei paljon pienituloisten kannata perustaa, koska se varallisuus ei todennäkoisesti kasva jälkeläistenkään elinaikana, kun vanhemmilla ole varaa sijoittaa lasten säästoon jo syntymästä, niin koyhien perustamat perheet tulee kalliiksi kansantaloudelle monen seuraavan sukupolven kuluessa.
Tuo on julmaa puhetta, mitä itsekin pidän humaanista lähestymistavasta punavihreästi ihmisläheisen politiikan tekemisestä, mutta tuo on valitettavan totta. Jos elää jollain sosiaalitoimen perustuloilla, niin siinä kohtaa tosiaankaan pitäisi perustaa perhettä. perheellekin laskettu joku hinta, kun maksaa lääkäri/koulutuksen/harrastukset ja kaikki lelut ja muut romut sen lisäksi, että jälkikasvu pitää ruokkia, niin tässä tullaan tuohon, että ei pitäisi perustaa perhettä ennen kuin itse on vaurastunut.
voithan aina syväjäädyttää itsesi, niin voit jatkaa sijoittamista joskus tulevaisuudessa. olen nähnyt tämän holly woodsista, on varmaankin totta. ja sitten vielä tuosta punaviherpolitiikasta. ko. elämänfilosofiaanhan keskeisesti kuuluu kaikkien ongelmien sekä vastuiden siirtäminen "yhteiskunnalle", jotenka on varmasti yhteis_kunnan vastuulla hoitaa kaikkien osakesalkkuja syntymästä kuolemaan. niin, ja yhteis_kunnan on myös tietenkin tarjottava omille (ja toki muillekin) kansalaisilleen syväjäädytyspalvelu ilmaiseksi! me emme pyydä, me vaadimme!
Melkoinen essee tuli taas Jereltä. Kannattaa tosiaan puida filosofiaa erillisessä keskustelussa eikä laskurikoodin yhteydessä. (Kannattaa myös hankkia toimiva ö-näppäin tai opetella painamaan ¨-pisteet o:n päälle.)
Jere Sumell kirjoitti:
Paljonko on varaa pistää säästoon
Minusta on nurinkurista ajatella, paljonko laittaisi rahaa säästöön: onko kääntöpuoli siis, että ylimääräiset rahat saa tuhlata typerästi tai että säästämisen takia pitää vaikka nähdä nälkää? Järkevä taloudenpito lähtee siitä, että karsitaan turhat kustannukset pois, lasketaan oikeasti tarpeelliset menot, ja loput rahat laitetaan säästöön. Jos ei jää säästöjä, ei auta kuin käydä läpi menot uudestaan ja tarkistaa, onko jokin menoista vähemmän tärkeä kuin säästäminen. Jos yhä kaikki rahat menevät asuntoon ja ruokaan, turha siinä on parempituloisten tulla kertomaan, että laitat vain kympin kuussa säästöön niin kahdeksan vuoden päästä on jo tonni kasassa.
Tietysti jos rahankäyttö ei ole hallinnassa eli laskeminen ei onnistu tai välttämättömiin menoihin sisältyy jotain kyseenalaista, voi olla fiksua lähestyä sitä kautta, että laittaa valmiiksi jonkin summan säästöön ja ehkä muutenkin jakaa rahoja valmiiksi eri käyttötarkoituksiin.
Lehdissä on kirjoiteltu rahojen riittävyydestä niin paljon, että päätin kokeilla itse. Palkkatililtä menevät kuukausittain selvät asuinkulut, ja tietty vakiosumma ”jää käteen” eli siirtyy käyttötilille tavallisia menoja varten. Loput rahat jäävät säästöön, ja sieltä voi ottaa rahaa yksittäisiin isompiin kuluihin (uusi tietokone, remontti, lomat). Järjestely on selventänyt käsitystä omasta rahankäytöstä, kun muuten asiaa ei ole tarvinnut miettiä. Tämä on tavallaan käänteinen malli tuosta Jeren kysymyksestä, ”paljonko on varaa pistää säästoon”, eli paljonko on tarpeen ottaa käyttöön.
Jere Sumell kirjoitti:
mikä olisi optimaalinen säästosumma kuukaudessa
Kun tuottoprosentti ei ole riippuvainen säästösummasta, ei ole olemassa myöskään tiettyä optimaalista säästösummaa kuukaudessa. Pienempi summa ei voi johtaa parempaan lopputulokseen kuin samalla strategialla sijoitettu isompi summa, joten rahan kertymisen kannalta optimaalista on säästää mahdollisimman paljon. Aina voi kuvitella, että jättäisi rahaa sivuun mahdollista pörssien notkahdusta odotellessa, mutta se on arpapeliä eikä mikään varsinainen strategia.
Jere Sumell kirjoitti:
paljonko te esimerkiksi pistätte kuukausitulostainne prosenteissa mitattuna sinne säästoon joka kuukausi, ja minkälaisin tuloksin.
Vaihtelevan tulo- ja menotason vuoksi tosiaan sijoitan ”loput” enkä mitään tiettyä osuutta.
Sijoitukset olen tehnyt muutamaan luotettavan oloiseen rahastoon, joista muutaman viime vuoden ajalta on kertynyt keskimäärin 20 % arvonnousu vuodessa, tosin osakemarkkinoilla kurssit ovat nousseet yleisesti aika hyvin juuri viime vuosina.
On kaksi selvää syytä suosia rahastoja eikä suoria osakesijoituksia: osakkeista fiksu päätöksenteko vaatii jatkuvaa perehtymistä ja tilanteen seuraamista, ja osakkeissa on tyypillisesti merkittävät kaupankäyntikustannukset varsinkin pienillä summilla. Esimerkiksi palkkion ollessa 0,2 % mutta vähintään 9 € nähdään, että vasta 4500 € mahdollistaa tuon prosenttiosuuden mukaisen palkkion ja esimerkiksi 200 € jättää palkkioksi 9 € = 4,5 %. Kun hajauttaa sijoitukset useampaan yhtiöön, yksittäisen kaupan summat jäävät vastaavasti pienemmiksi eli kulut kasvavat. Näitä kannattaisi miettiä jokaisen harrastelijan, joka kehuu tekevänsä suoraa osakekauppaa välttääkseen rahastoon liittyvät kulut. Indeksirahastoja saa varsin pienillä hoitokuluilla, ja isommatkin kulut kannattaa suhteuttaa siihen, miten paljon omia kaupankäyntikuluja ja omaa vaivaa niillä säästää.
On totta, että rahastoihin rahan tallettaminen säännöllisesti saattaa olla järkevämpää, erityisesti jos alkusijoitus on verrattain pieni (joitain tuhansia ehkä), jolloin myöskään ei tarvitse itse huolehtia markkinoiden niin aktiiviselta seuraamiselta, kun rahoituslaitoksen työntekijät hoitavat asiakkaiden talletetuista euroista koostuvaa poolia.
Noissa perinteisissä kaupankäyntitileissä on kotimaisilla pankeilla verrattain isotkin kaupankäyntikulut, ja ne suosivat vain isojen erien kerralla ostoa, vaikkakin Nordnet lupaa ihan kohtuuhintaisia minimipalkkioita, jotka suosivat pienempiä eriä ostajien tekemiä toimeksiantoja.
Nythän tämän vuoden alussa tuli voimaan tuo kansalaisen osakesäästötili saataville näissä kotimaisissa perinteisissä pankeissa, niin mitä olen tutustunut esim. Danske Bankin tuote-esittelyyn, niin kaupankäyntikulut on 2 euron luokkaa, kun perinteisessä Danske Kaupankäynti -tilillä veloitetaan 8-9 euroa per toimeksianto sekä ostettaessa että myytäessä, joten pieniä eriä pienillä summilla ostaessa on äärimmäisen vaikeaa saada tuottoa.
En ole kiinnostunut syväjäädyttämisestä, enkä ikuisen elämän tavoittelusta, ainahan voi tehdä testamentin, jos tykkää sukupolvelta toiselle siirtyvän vaurastumisen aloittaa, ja asettaa testamenttiin ehdot, että salkun omistuksia ei saa myydä, vaan valtuuttaa rahastonhoitaja hoitamaan varallisuutta.
Lisäksi syväjäädyttäminenkin taitaa olla lähinnä science Fiction -elokuvissa ja kirjallisuudessa tapahtuvaa toimintaa ainakin toistaiseksi, ja vaikka olisikin mahdollista "palauttaa" itsensä joidenkin satojen vuosien päästä tähän maailmaan jonain päivänä, niin voi olla, että tulisi ihan muita ongelmia, maailma voi olla muuttunut niin paljon 2200-2300 -luvulla jo sitten joskus, kun minua ei enää ole, että näillä 2021-luvulla eläneen ihmisen tavoilla ja toimintametodeilla ei selviäisi enää sitten. Kaikki tieteenalat kun kehittyvät koko ajan muutosprosessi on menossa.
Verrattuna esim. jos on joskus 2000-luvun alussa saanut elinkautisvankila-tuomion, niin sitten kun pääsee ulos linnasta, mikäli ei ole mitään ensikertalais-lyhennyksiä yms. tuomioon sovellettuna, niin sitten kun on sovittanut tuomionsa, niin maailma on aivan toisenlainen vapauden vankilasta koittamisen jälkeen, mitä se oli silloin, kun ihminen joutui kiven sisään. Tämä samanlaisia sopeutumisongelmia ympäristöön ja arkimaailmaan ilmentävä esimerkki, jos tuntuu tuo syväjäädyttäminen tai itsensä "arkistointi" palautettavaksi takaisin elämään joskus paljon myöhemmin liian kaukaa haetulta utopian kaltaiselta Science Fiction -teemalta.
Kannattaa ehkä harkita lyhyempien lauseiden harrastamista, vaikkakin ihailen pilkunkäyttötaitoasi. Ja sitten; esimerkkinä antamasi elinkautishomma ei sitten millään tavalla demonstroi minkäänlaista sopeutumisongelmaa. Miksi näin on, sopii sinun ehkä miettiä ennen kuin suollat lisää ripulia.
Paskapuhetta (tämä toiseksiedellinen)!
Se on jo nähty ettei mikään muu kuin tekniikka ole eikä myöskään tule kehittymään. Ainoastaan kaikkein ahneimmat vaurastuvat ja vaurastuvat yhä edelleen ja edelleen.
EDIT: Takavuosina Nalle Wahlroos heitteli jokseenkin, että valta-osa porukasta on raha-asioissa täysiä kusipäitä jne. Aluksi moiset heitot 'hieman' vitutti, mutta aikaa myöten on käynyt selväksi että näinhän se juurikin menee. Piensijoitajat eivät tajua, että heidän sijoittamilla senteillään PANKIT tahkoavat RAHAA, joista palautuu 'tuottoina' kärpäsen paskasta noin 1/4 promillen verran jos sitäkään. Siitä peritään sitten vielä maksu!
Jere Sumell kirjoitti:
paljonko te esimerkiksi pistätte kuukausitulostainne prosenteissa mitattuna sinne säästoon joka kuukausi, ja minkälaisin tuloksin.
Itse laitan joka kuukausi pöytälaatikkoon 50 euroa. Yleensä kassa aina tyhjenee, kun jokin laite menee rikki ja pitää hankkia uusi tilalle tai sitten tulee hankittua läheisille jotakin lahjaksi merkkipäivinä.
Itse opin jo ajat sitten, että ryyppääminen on järkevintä aloittaa vasta hieman ennen seuraavan eläkkeen napsahtamista tilille. Näin välttyy siltä, että sattuisi iskemään viikkoja kestävä totaalinen persaukisuus. Tosin on mainittava ettei nykyinen terveydellinen tilani salli enää juurikaan kunnon madontappokuureja.
P.S. VitaePro ei muuten auta yhtään mitään 🤢
Aihe on jo aika vanha, joten et voi enää vastata siihen.