Itseäni on PHP aina oksettanut, kuten myöskin JAVA.
neosofta kirjoitti:
Itseäni on PHP aina oksettanut, kuten myöskin JAVA.
Sinulla on herkkä vatsa. Mielestäni Metabolixin esimerkki on kaunis ja PHP käyttötarkoitukseensa ihan kelpo ohjelmointikieli. Sama kirjoitatko neosofta sitä paskaa Djangolla vai Laravel:lla.
Minusta taas esim. JavaScript ja Python ovat oikeastaan molemmat täyttä paskaa :) Hipsterit hautaavat PHP:n; ei siinä mitään vikaa ole (:o), on vain huonoja kehittäjiä.
Javaa/C# haukutaan myös. Kaikkea ei kannata tehdä C:llä.
Avaisitko nyt qeijo vähän, että miksi jäsä ja python ovat täyttä paskaa? Mitkä frameworkit erityisesti ja miksi.
Luokkien kanssa touhuaminen (esim. access-modifiers) on Pythonissa sotkusta. Miksi muuten self joka paikkaan? Helvetin alaindeksit. Miten saan helposti enkapsuloitua jäsenen? Tyypitys? Vakiot?
Voisin jatkaa mutta lähden hakemaan punaviiniä. Kyllähän siitä pidetään koska siitä kuuluu pitää, koska se on vain niin hyvä. Sinäkin varmasti koodaat tekoälyä aamusta iltaan.
Javascript (callback this and that, but 'let' var go from scope) ei ole ohjelmointikieli. Onse kaunis:
rivinumerot: function() { this.div.html("<style type='text/css'>#tmp-a, #tmp-b, #tmp-a:before {display: inline-block; min-width: 1px; min-height: 1em;} #tmp-a:before {font-size: 10px; counter-reset: laskuri 123567; content: counter(laskuri);}</style>"+ "<span id='tmp-a'></span><span id='tmp-b'></span>"); if ($("#tmp-b").get(0).offsetLeft <= 16) { return false; } this.div.html( "<style type='text/css'>#tmp-a, #tmp-b { display: inline-block; min-width: 1px; min-height: 1em; }</style>"+ "<div style='border-left: 300px solid blue;'>"+ "<span id='tmp-a'></span><span id='tmp-b'></span>"+ "</div>"); var tmp_a = $("#tmp-b").get(0).offsetLeft; this.div.html( "<style type='text/css'>#tmp-a, #tmp-b, #tmp-a:before {display: inline-block; min-width: 1px; min-height: 1em;} #tmp-a:before {font-size: 10px; counter-reset: laskuri 1234567; content: counter(laskuri); margin-left: -350px; }</style>"+ "<div style='border-left: 300px solid blue;'>"+ "<span id='tmp-a'></span><span id='tmp-b'></span>"+ "</div>"); var tmp_b = $("#tmp-b").get(0).offsetLeft; return tmp_a == tmp_b;
Tuosta "javascript" esimerkistä pitäisi ilmeisesti ymmärtää, että mikä tahansa kieli (joka mahdollistaa epäselvän paskan kirjoittamisen) on paska.
Grez kirjoitti:
Tuosta "javascript" esimerkistä pitäisi ilmeisesti ymmärtää, että mikä tahansa kieli (joka mahdollistaa epäselvän paskan kirjoittamisen) on paska.
Ei. Mutta siinäkin piilee tietty totuus.
Eipä tuossa ollut juurikaan mitään JS -spesifistä. Jos JS:n korvaisi melkein millä tahansa kielllä ja käyttäisi JQueryä ja DOMia samalla tyylillä niin ihan samalta se näyttäisi.
Grez kirjoitti:
Eipä tuossa ollut juurikaan mitään JS -spesifistä. Jos JS:n korvaisi melkein millä tahansa kielllä ja käyttäisi JQueryä ja DOMia samalla tyylillä niin ihan samalta se näyttäisi.
Sinänsä paskapuhetta mutta keskityt nyt liian paljon tuohon asiaan; tarkoitus ei ollut demota kielen huonoutta.
Eikös jQuery muutenkin ole sama kuin JS? Eli jos JS:n korvaisi JS-kirjastolla se näyttäisi samalta?
qeijo kirjoitti:
Eikös jQuery muutenkin ole sama kuin JS?
Tällaisesta tulee lähinnä mieleen että taisin astua trolliin. Mutta vastataan silti...
jQuery kyllä on koodattu JS:llä, mutta ei ne sama asia ole.
Itse jos JS:llä koodaan, niin yleensä en käytä jQueryä, vaikka selaimessa ajettavaa koodia tekisinkin.
Eli et korvaisikaan JS:ää JS:llä.
Ei ole muutenkaan mitään syytä käyttää JS:ää mihinkään muuhun kuin JS-ohjelmointiin, joka on sinänsä tarpeetonta ellei jopa mahdotonta...
Eli qeijo ei näemmä osaa edes javascriptia. Minustakin c++ on paska ohjelmointikieli, kun opettelin sitä vuonna 1996 kirjastosta lainatulla kirjalla ja kirjoitin sitä päin helvettiä
En osaa, vaikken lukenut kirjaston kirjasta.
minustakin x on paska ohjelmointi kieli koska y on hyvempi koska katsoin juu tuuppi vidiota ja luin häcker nyyssiä siellä sanottiin että y on paras. sitten eräs commentoija sanoi että oikeasti z on paras koska siinä on tämä tuo se ja nämä nuo ne ja kööglelläkin käyttävät sitä ja myös w:tä. sitten tuli ohjelmointi cieli ecspertti ja sanoi että uudet trendit ovat c b ja d mutta oikeasti myös e on kovassa imussa. seuraan myös ohjelmointi cieli cehittäjä coodareita jotka kirjoittavat omia kieliä ja he tietävät mikä on parhaus(tm) ja oikein kirjoitettu coodi(c).
Ei päde.
Sitä vain en ymmärrä, että miksi C#:a ja Javaa aina pidetään jotenkin verrannollisina toisiinsa, vaikka niissä ei ole mitään muuta yhteistä kuin että tietyllä tavalla kirjoitettuna näyttävät samalta. Java on tarkoitettu tavukoodiksi käännettäväksi kieleksi jolla tehdyt binäärit toimivat kaikilla alustoilla joille sen virtuaalikoneen saa. C# taas on Microsoftin surkea alun perin Windows-spesifiseksi tarkoitettu (vaikka nykyään jonkinlainen patenttiongelmien takia lain harmaalla alueella tasapainotteleva POSIX-systeemeissäkin toimiva C#-implementaatiokin on olemassa) viritelmä, jolla olisi pöhinäporukan mielestä ilmeisesti tarkoitus tappaa Java - itse taas en keksi yhtään hyvää syytä edes käyttää C#-kieltä mihinkään.
Javaa usein myös haukutaan hitaudesta ja bloattiudesta, vaikka se on itse asiassa nopeampi kuin C#: https://www.youtube.com/watch?v=sJC3JsvhM9o
Turakointi kirjoitti:
Sitä vain en ymmärrä, että miksi C#:a ja Javaa aina pidetään jotenkin verrannollisina toisiinsa, vaikka niissä ei ole mitään muuta yhteistä kuin että tietyllä tavalla kirjoitettuna näyttävät samalta.
Onhan niissä paljon muutakin yhteistä, esim. puskureissa on sisäänrakennetut tarkistukset (kummassakin tosin voi halutessaan sisällyttää epäturvallista koodia Javan JNI ja .Netin Unsafe) kummassakin käytetään roskien keruuta muistinhallinnassa, kumpikin käännetään välikielelle joka sitten voidaan suorittaa tulkattuna tai käännettynä kohdeprosessorille. Ja listaa voisi jatkaa vaikka kuinka.
Turakointi kirjoitti:
Windows-spesifiseksi tarkoitettu (vaikka nykyään jonkinlainen patenttiongelmien takia lain harmaalla alueella tasapainotteleva POSIX-systeemeissäkin toimiva C#-implementaatiokin on olemassa) viritelmä
En tiedä viittaatko tällä (lain harmalla alueella) nyt sitten Monoon, mutta Microsoftilla on kyllä omakin Linux, Windows ja Mac OS ympäristönsä .Netille (.NET 5.0 tällä hetkellä), jonka lähdekoodi on vieläpä avointa.
Turakointi kirjoitti:
Javaa usein myös haukutaan hitaudesta ja bloattiudesta, vaikka se on itse asiassa nopeampi kuin C#: https://www.youtube.com/watch?v=sJC3JsvhM9o
Javaa varmaankin haukutaan hitaudesta verrattuna natiivikoodiin ja samaa haukkumista voi toki .Netistäkin tehdä. Tuossa vertailussa Java oli vajaa 4% nopeampi, eli käytännössä molemmat kielet olivat puolet hitaampia kuin nopein tuossa testissä oleva vertailukelpoinen toteutus. Eli kumpikaan ei selvästikään ole oikea valinta jos absoluuttisesti nopeinta mahdollista toteutusta haetaan. Joissakin tehtävissä .Net suoriutuu nopeammin kuin Java ja joissain, kuten tässä, Java suoriutuu nopeammin kuin .Net.
noutti kirjoitti:
Eli qeijo ei näemmä osaa edes javascriptia. Minustakin c++ on paska ohjelmointikieli, kun opettelin sitä vuonna 1996 kirjastosta lainatulla kirjalla ja kirjoitin sitä päin helvettiä
Unix Hater's Handbookissa todetaan, että C++ on 90-luvun COBOL. Hyvä kirja muuten, vaikka ei ole teknisorientoituneella lähestymistavalla kirjoitettu. C++ on C-johdannainen olio-perusteisen paradigman omaava kehitelmä, mutta yhä nykyisin vielä sille on käyttöä, kun on olemassa työpaikkoja, jotka yhä ylläpitävät ohjelmistoja kyseisellä kielellä.
C ja C++ - kielessä kenkkumaisinta on opiskeluvaiheessa tajuta osoittimet, pointterit.
Mielestäni ei juuri ole enää 2021 järkeä lähteä opiskelemaan C++-kieltä ainakaan siten, että lainaa kirjastosta kirjan, niitä on niin paljon ja osa niistä on parempia osa huonompia. Kannattaa ensin opetella ohjelmoinnin perusteita, ja sitten valita jokin vallitsevan paradigman omaava kieli, opetella sen kielioppi, syntaksi, ja sitten kun ne hallitsee siirtyä laajentamaan kielirepertuaaria muihin kieliin, kun teoria on hallussa.
Varmaan juuri siksi koodasit kirjaston kirjalla päin mäntyä, kun lähdit kopioimaan suoraan koodia koodiesimerkeistä mekaanisesti aluksi, ja yleensä noissa käännettyissä C++-kirjoissa on virheitä siellä koodin seassa, eikä kaikissa mitä olen kirjaston tarjontaa piruuttani katsonut, lähestulkoonkaan kaikissa selitetä koodin perimmäisiä perusteita ja koodiesimerkkien taso vaihtelee hyvän ja erittäin huonon välillä.
Jerellä meni taas vähän ohi.
Jere Sumell kirjoitti:
C ja C++ - kielessä kenkkumaisinta on opiskeluvaiheessa tajuta osoittimet, pointterit.
Lol.
qeijo kirjoitti:
Jerellä meni taas vähän ohi.
Yhdyn edelliseen puhujaan
Tämä Jere on varsinainen William Shakespeare.
qeijo kirjoitti:
Tämä Jere on varsinainen William Shakespeare.
Kiitos viittauksesta. Runoilijahan musta alun perin pitikin tulla, eikä teknis-orientoitua tradenomia.
Ohjelmoidako vai eikö ohjelmoida, kas siinä pulma?
Jere Sumell kirjoitti:
Ohjelmoidako vai eikö ohjelmoida, kas siinä pulma?
Eikös sen pitäisi mennä seuraavasti ?
Ohjelmoidako vai eikö ohjelmoida, kas siinä putka ?
peran kirjoitti:
Jere Sumell kirjoitti:
Ohjelmoidako vai eikö ohjelmoida, kas siinä pulma?
Eikös sen pitäisi mennä seuraavasti ?
Ohjelmoidako vai eikö ohjelmoida, kas siinä putka ?
Voihan se tietty mennä noinkin, niinkuin mulla alunperin menikin noin kun pääti rekisteröityä tänne Ohjelmoinitputka.nettiin.
Tää Antti Laaksonen ja metabolix ja kumppanit, mitä täällä on moderaattoreina, niin tulikin jo selvänä tossa "Onko Antti Laakosen vielä mukana", mitiä vetää mun nimellä Goolge-haun Googlen Uusimaa -palvelimilla joskus katsoin, ni mä aloin tulemaan niissä hakuehdotuksissa jo viime 2017 kun hain kotikaupunnkini kunnalllisvaaleihin.
Jere Sumell kirjoitti:
mitiä vetää mun niellä Goolge-haun
Näitä viestejä olisi mukavampi lukea, jos niistä saisi edes jotain selvää.
No ainakin elämme jo uutta modernia aikaa ja JavaScriptin suhteen kaikki Kaagob Jelsseijy ja Kukka Jorpelailu on mielestäni vanhentunutta. Sanon minä.
Ehkä täytyy myöntää, että olen vanhaa teknologiaa ja se teknologia, jota hallitsen, ehkä se ei ole ihan 2021 vuoden standardien mukaista.
Eipä se teknologia minulle niin maailman tärkein asia olekaan.
Minulla on kuitenkin ihan henkilökohtaista kokemusta Jacon Nillesseenin vuosien takaisesta <a href="jokusivu.html" target="_blank" /> jutusta, että ne ihmiset jotka eivät ymmärrä paljon mitään ATK:sta ihmettelevät sitä, miksi selaimen Back-napilla ei pääse takaisin sivulle, eivätkä huomaa, että homma avautui uudessa selaimen Tabissä ja eivät osaa käyttää koko systeemiä.
Minua itseä taas haittaa se, että jos ulkopuolinen sivu ei aukea uudessa ikkunassa niin kun vähääkään olen surfaillut täällä ulkopuolisella sivulla niin en pääse kovin helposti takaisin senne mistä tulin. Etenkin tämä haitaa niissä tapauksissa kun luetaan jotain ohjelmakoodin dokumentointia jossa on viitteitä lähteisiin joista saa lisätietoa ja etenkin salasanan takana olevissa sovellukissa.
Yleisen käytettävyyden kannalta parasta on se, ettei linkkejä pakoteta aukeamaan uuteen ikkunaan. Nykyajan tietokoneissa ja selaimissa on niin monta eri tapaa avata linkki uuteen ikkunaan tai välilehteen, ettei sen pakottamiselle ole mitään tarvetta.
Popuppeja tulisi käyttää hyvin harkitusti, ja silloinkin ne olisi hyvä merkitä erikseen käyttötarkoitukseen suunnitelulla symbolilla, jotta käyttäjä tietäisi jo etukäteen, että linkki aukeaa uuteen ikkunaan (välilehteen).
Kaikista idioottimaisin tapa on pakottaa linkit avautumaan uuteen ikkunaan javascriptiä käyttämällä. Tällöin voi – skriptin laadusta riippuen – olla jopa mahdotonta avata linkkiä normaaleilla tavoilla kuten ctrl-click, joka yleensä avaisi linkin uuteen tabiin. Lisäksi Firefoxissa oli ainakin aiemmin sellainen bugi, että selain käyttäytyi eri tavalla silloin, kun linkki oli ns. normaali target="_new" vs. javascript-kikkare.
walkout_ kirjoitti:
No ainakin elämme jo uutta modernia aikaa ja JavaScriptin suhteen kaikki Kaagob Jelsseijy ja Kukka Jorpelailu on mielestäni vanhentunutta. Sanon minä.
Päteekö myös PHP:lle
PHP 8 on mielestäni jopa erittäin kehittynyt setti. Itse aloittelin joskus 5.2 aikoihin ja se oli samaa sarjaa kuin nettisivujen sorvaaminen IE6:lle.
Suosittelen tutustumaan viimeisimpään PHP-versioon, voit yllättyä positiivisesti.
jidolom487 kirjoitti:
PHP 8 on mielestäni jopa erittäin kehittynyt setti. Itse aloittelin joskus 5.2 aikoihin ja se oli samaa sarjaa kuin nettisivujen sorvaaminen IE6:lle.
Suosittelen tutustumaan viimeisimpään PHP-versioon, voit yllättyä positiivisesti.
PHP:ssa on myös lyhyt oppimiskäyrä, joten sen oppii nopeasti.
Pitääpä tutustua.
jidolom487 kirjoitti:
PHP 8 on mielestäni jopa erittäin kehittynyt setti. Itse aloittelin joskus 5.2 aikoihin ja se oli samaa sarjaa kuin nettisivujen sorvaaminen IE6:lle.
Suosittelen tutustumaan viimeisimpään PHP-versioon, voit yllättyä positiivisesti.
Mä aloitin joskus PHP 3 -aikoihin ja myöhemmin eräs työn antajani ei suostunut päivittään palvelimelleen PHP 5:sta siitä syystä, että niiden SaaS:mat sovellukset lakkaisivat toimimasta. Siis yhden asiakkaan toiveesta joka uhkaili olla maksamatta laskua jos päivitystä ei tehdä.
walkout_ kirjoitti:
PHP:ssa on myös lyhyt oppimiskäyrä, joten sen oppii nopeasti.
Enpä nyt sanoisi sittä välttämättä hirveän lyhyeksi. Ensimmäinen "etappi" eli se, että saa aikaiseksi jotain näennäisesti toimivaa, on kyllä aika aikaisin. Sen jälkeen kuitenkin oppimiskäyrä jatkuu vielä pitkään, jos haluaa tehdä oikeasti laadukkaita ohjelmistoprojekteja ja oppia parhaita käytäntöjä.
Sitä pidetäänkin vähän PHP:n ongelmana, että monet kuvittelevat sen oppimistarpeen loppuvan siihen ensimmäiselle etapille.
Grez kirjoitti:
(20.09.2021 17:02:30): ”– –” Enpä nyt sanoisi sittä välttämättä hirveän...
Juu jotain yksinkertaista oppii tekemään sillä nopeasti mutta työelämän vaatimusten täyttämiseksi menee jopa vuosia oppia tarpeeksi, että työnantajat ovat edes kiinnostuneita palkkaamaan lukuun ottamatta jotain 1-5 päivän pestejä mainostoimistossa tehden kotisivuja graafikon "koodiorjana".
Lol. Jos todella välittää sivunlatausnopeuksista niin koodaa nettisivunsa C++:lla. Nopea kieli == nopea nettisivu. Bäm!
#include <iostream> #include "html++.h" int main() { html< head< title<"Help Me."> >, body< h1<"The horror!">, p<"Someone has probably done this before, but I can see why it didn't catch on.">, a<"href=https://github.com/csb6/html-plus-plus", "For science"> > > page; std::cout << page.content; return 0; }
Mä tein yhden nettisivun C++:lla ja sqlitellä. On nopea, suosittelen 5/5
jlaire kirjoitti:
Mä tein yhden nettisivun C++:lla ja sqlitellä. On nopea, suosittelen 5/5
Mikä AsakasOhjelma sinulla on käytössä?
qeijo kirjoitti:
Mikä AsakasOhjelma sinulla on käytössä?
+1 pistettä
qeijo kirjoitti:
jlaire kirjoitti:
Mä tein yhden nettisivun C++:lla ja sqlitellä. On nopea, suosittelen 5/5
Mikä AsakasOhjelma sinulla on käytössä?
Yleensä tulikettu, mutta taskurotan kanssa ilves.
Kovimmat kaverit koodaavat PHP:täkin C-kielellä. PHP-tulkkiin voi lisätä C:llä koodattuja laajennuksia, jotka voivat myös olla kokonaisia sovelluksia, jos niin haluaa.
Jos kokonaisen sovelluksen joka tapauksessa koodaa C:llä, niin olisi lähinnä idioottimaista lisätä PHP siihen väliin aiheuttamaan viivettä, mahdollisia tietoturvariskejä jne.
muuskanuikku kirjoitti:
Kovimmat kaverit koodaavat PHP:täkin C-kielellä. PHP-tulkkiin voi lisätä C:llä koodattuja laajennuksia, jotka voivat myös olla kokonaisia sovelluksia, jos niin haluaa.
Onnistuu myös C++. Suosittelenkin C++ C:n sijaan, koska se on parempi.
On tuo php ihan ok opiskeluvaiheen kieli, mutta ei se tyomarkkinoilla ole kovinkaan trendaava enää 2021. On totta toki, että on olemassa vielä paljonkin ohjelmistoyritysten asiakasprojekteja, joita ylläpidetään php:llä, mutta sitten pitää olla aika syvällä kielen koukeroista ja hallita yrityksen käyttämä kehityskehys, joita nämä tavallisesti käyttävät. Yleensä ei peruskielen hallinnalla tyopaikkaa saa, vaan siinä pitäisi jokin kehityskehyskin hallita lisäksi ja omata jotain validia tyokokemusta ihan käytännon projekteista.
Hyvä tapa aloittaa ohjelmoinnin opiskelu algoritmisen ajattelun perusteiden opiskelulla ja sitten käyttää vaikka esim. yleis ja helppotajuista pseudokieltä algoritmien ymmärtämiseen, sellaista pseudokieltä, jossa on hyvinkin rajattu määrä varattuja sanoja tai rakenteita siinä kieliopissa. Sen jälkeen, kun ymmärtää algoritmin periaatteista, niin kun ottaa jonkin kielen haltuun sen jälkeen, niin sama sitten lopulta millä kielellä ohjelman lopulta toteuttaa, kun sen on ymmärtänyt ensin sen algoritmin toiminta-periaatteen. Tietokoneeseenhan syötetään dataa, ja sitten tietokoneen suoritin suorittaa jonkin sille käännetyn tai prosessorille tulkatun ohjelman, jonka tehtävänä on toteuttaa jokin toimenpide, niin sitten tulee ulostulo, tulokset tulostetaan esimerkiksi näyttöpäätteelle, ja syöttölaitteena voi käyttää vaikka näppäimistöä, mikä ainakin toistaiseksi lienee näistä se yleisin.
Mitä olen katsellut noita ohjelmointikursseja netissä, niin ainakin Helsingin Yliopistokin tarjoaa noita MOOC-kursseja, ja käsittääkseni ainakin ohjelmoinnin perusteet kurssille osallistuminen on maksutonta, ja sielläkin ainakin kesällä 2015 oli kielenä Java, vai oilko se PHP, jota käytettiin opetuksessa. Helsingin yliopistossa taitaa olla python nykyään yleisempi opetuskäytossa noissa etänä suoritettavissa sijaintipaikasta riippumatomana osallistuen kursseilla.
C++ -osaajia tarvitaan jatkossakin tyomarkkinoilla, mutta se nyt ei liene se ensimmäinen kieli, jota kannattaa lähteä alkeita opiskelemaan, mainitsinkin jo yllä, mitä yhden kesän käytin perehtyessäni C-kieleen ja vähän C++ -kieleen, niin mainitsin nuo pointterit, mutta tuossa C++-kielessä on tuo perinnollisyys-mekanismi jokseenkin sekavaksi voi osottautua, kun C++:ssa on kielen kehittäjät toteuttaneet sen toteuttaen moniperinnollisyyden periaatetta. Lisäksi musitivaraukset yms. on C-kielessä ja myos C++ -kielessä on ohjelmoijan omalla vastuulla, toisin kuin php:ssä ja Javassa esimerkiksi ei tarvitse itse huolehtia muistiresursseista.
Olen jokseenkin samoilla linjoilla Jeren kanssa siitä, mitä tulee tuohon opiskelun aloittamiseen. Jos haaveilee työstä yleisesti digitaalisen teknologian parissa niin mielestäni on hyvä ajatus perehtyä tietokonearkkitehtuuriin ja lähteä sitä kautta ns. pohjalta ylöspäin. Näin erikoistuminen myöhemmissä vaiheissa on varmaankin helpompaa kuin jos on aloittanut koodaamisen Pythonilla. Harvemmin sitä kuitenkaan tietää, mitä haluaa parin vuoden päästä oikeasti tehdä.
Itse lähdin aika korkealta tasolta liikkeelle ja olenkin saanut myöhemmin opetella, miten tietokone oikeasti toimii, kun halusin tehdä jotain muuta.
Jere Sumell kirjoitti:
C++ -osaajia tarvitaan jatkossakin tyomarkkinoilla, mutta se nyt ei liene se ensimmäinen kieli, jota kannattaa lähteä alkeita opiskelemaan, mainitsinkin jo yllä, mitä yhden kesän käytin perehtyessäni C-kieleen ja vähän C++ -kieleen, niin mainitsin nuo pointterit, mutta tuossa C++-kielessä on tuo perinnollisyys-mekanismi jokseenkin sekavaksi voi osottautua, kun C++:ssa on kielen kehittäjät toteuttaneet sen toteuttaen moniperinnollisyyden periaatetta. Lisäksi musitivaraukset yms. on C-kielessä ja myos C++ -kielessä on ohjelmoijan omalla vastuulla, toisin kuin php:ssä ja Javassa esimerkiksi ei tarvitse itse huolehtia muistiresursseista.
Tämä taasen on ihan höpsöä höpinää. Kannattaa valita työkalut sen perusteella, mitä haluaa tehdä tai oppia tekemään. Paljon on olemassa töitä, missä on pakko päästä käsiksi muistiin suoraan ja pystyä allokoimaan muistia omilla ehdoilla. Korkean tason töitä lienee enemmän, mutta se tuskin on mikään argumentti olla hakeutumatta muihin kuin korkean tason hommiin.
vesikuusi kirjoitti:
Tämä taasen on ihan höpsöä höpinää. Kannattaa valita työkalut sen perusteella, mitä haluaa tehdä tai oppia tekemään. Paljon on olemassa töitä, missä on pakko päästä käsiksi muistiin suoraan ja pystyä allokoimaan muistia omilla ehdoilla. Korkean tason töitä lienee enemmän, mutta se tuskin on mikään argumentti olla hakeutumatta muihin kuin korkean tason hommiin.
On totta, että mikro-ohjelmoinnin osaajille, ja konekielellä ohjelmoijille riittää toita tulevaisuudessa, etenkin nyt kun sähkoteollisuus ja akkuteollisuus on nostanut päätään Suomessakin, vaikka Nokian matkapuhelintehtaat oli ja meni 1990-luvun lopussa siinä millenium-vuosituhannen vaihteessa.
Mutta tuo on totta, että mikäli unelmoi mikro-ohjelmoijan tyopaikasta, ja haluaa tehdä jotain matalan tason ohjelmointia, niin siihenkin pääsee paremmin käsiksi, kun opiskelee alhaalta ylospäin tietokoneen toimintaa, minkälainen laite se lopulta on, itse olen tullut siihen johtopäätokseen, että äärimmäisen tyhmä laite, koska eihän tietokone osaa itsessään tehdä mitään, vaan se tekee juuri sitä, mitä se on ohjelmoitu tekemään.
Kyllä tässä vielä mitä itse olen 38-vuotias, niin kahden tilan tietokoneiden toimintaperiaatteen hallitsemalla ja tajuamalla jotain tietokoneen toiminnasta ja prosessorin toiminnasta, niin kyllä tämä 1940-luvulla nykytietokoneen kahden tilan periaate, mitä tajuttiin, niin pitää pintansa ainakin oman tyoelämäni loppuun saakka ja varmaan vielä sen jälkeenkin, vaikka koko ajan ihmisten keskimääräinen elinikä nousee ja eläkeikä hivuttautuu koko ajan korkeammaksi.
Tässäkin ketjussa on mainittu ainoastaan korkeamman tason ohjelmointikieliä, mitä otsikkokin on määritelty "php ja Java -oksettavat", jotka lukeutuvat korkeamman tason ohjelmointikieliksi, ja niillä pääse lähelle rautaa juurikaan.
(Mod. yhdisti samanlaisen keskustelunavauksen.)
Itseäni on PHP aina oksettanut, kuten myöskin Java 🤢!
EDIT: Javasta minä hirveesti tykkään, silloin kun sen mereen lykkään, sama koske myös PHP:tä? 🤢!
Aihe on jo aika vanha, joten et voi enää vastata siihen.