Keskustelu: Yleinen keskustelu: Serverien IP osoite osaamattomuutta

Terve. Kyseessä pieni harjoittelu projekti. Palvelin Debian Käyttöjärjestelmällä.

Olen tässä useamman päivän lukenut staattisten IP osotteiden asettamisesta oman serverin sisällä olevaan virtuaali serveriin, mutta jotain asioita jää täysin ymmärtämättä. Enimmäkseen varmaan pienen kielimuurin ansiosta.

Eli kun määrittelen /etc/network/interfaces tiedostoon säädöt niin heräsi sellainen että mistä nuo oikeat IP:t saa ylipäätään tietoonsa. Puhun nyt IP asetuksista kuten:
Address, netmask, network, broadcast, gateway.

Ja mitä mikäkin niistä tekee? Sen olen ymmärtänyt että Address on se osoite jonka kirjoittamalla esimerkiksi Web sivulle pääsee. Tästä en kuitenkaan ole ihan kärryillä että mistä saan tietää mitä IP osoitetta tässä voi käyttää. Varsinkin jos koko palvelin ei saa ilman asetuksiaan yhteyttä ulkomaailmaan niin ei pysty selvittämään mikä on ylipäätään oma IP. Eikä saa ssh yhteyttä tai muuta muodostettua.

Netmaskista tiedän jotain, mutta loput ovat täysin epäselviä mistä ne tulee ja mitä ne tekee ja miten pystyy täysin uudelle palvelimelle nuo asiat määrittelemään.

Pienellä avustuksella esimerkiksi oma palvelimeni pyörii nyt asetuksilla:

auto eth1
iface eth1 inet static
   address x.x.x.65
   netmask x.x.x.240
   network x.x.x.64
   broadcast x.x.x.79
   gateway x.x.x.78
   dns-nameservers 8.8.8.8

netmask on se mikä sen voi kuvitella olevan ja kaikki IP:t ovat samaa lukuunottamatta viimeisiä jotka siinä sitten näkyykin.

Toivottavasti oli selkeästi selitetty homma.

IPv4-verkossa tietyt osoitteet liittyvät samaan verkkoon ja muihin osoitteisiin viesti kulkee toisen laitteen kautta. Netmask kertoo, miten pitkä osa osoitteen alussa kuvaa omaa verkkoa; nykyään usein käytetään tämän sijaan /-merkintää osoitteessa, eli x.x.x.x/28 vastaisi kyseiselle osoitteelle maskia 255.255.255.240, ja tässä siis 28 bittiä pysyy samana ja 4 viimeistä bittiä (16 osoitetta) on käytettävissä oman verkon tarpeisiin. Network-osoite on oman verkon ensimmäinen (nollas) osoite, jota ei voi antaa koneelle, ja broadcast-osoite on viimeinen osoite, jota käytetään tietyissä tilanteissa viestin lähettämiseen kaikille verkon koneille. Gateway on osoite laitteeseen, jonka kautta saadaan yhteys oman verkon ulkopuolelle; kotiverkossa gateway on usein esimerkiksi langaton reititin.

IP-osoitteen määrää yhteyden palveluntarjoaja. Normaalissa kodin nettiliittymässä on dynaaminen IP-osoite ja mahdollisesti myös NAT, jolloin omassa käytössä on pelkästään palveluntarjoajan sisäverkon IP-osoite. Staattisen IP-osoitteen voi ostaa lisähintaan, ja silloin palveluntarjoaja ilmoittaa osoitteen (tai se löytyy jostain hallintapaneelista). Pilvipalveluissa myös oikea IP-osoite lisätietoineen yleensä löytyy hallintapaneelista.

Eli jos sinulla ei ole hankittuna kiinteää IP-osoitetta, et voi sellaista säätää omalle koneellesi (paitsi tietysti omassa sisäverkossa).

Migge kirjoitti:

Olen tässä useamman päivän lukenut staattisten IP osotteiden asettamisesta oman serverin sisällä olevaan virtuaali serveriin,

Ajatko siis omalla palvelimellasi vielä toista palvelinta jollain virtualisointiohjelmistolla, vai mistä on kyse? Siinä tapauksessa oikea ratkaisu olisi käyttää jotain yksityisiä osoitteita kuten 192.168.x.y.

Metabolix kirjoitti:

4 viimeistä bittiä (16 osoitetta) on käytettävissä oman verkon tarpeisiin.

Vapaasti käytettävissä on 14, joista yksi vielä on yleensä gateway, jos verkosta halutaan liikennöidä uloskin. Eli 16 osoittesta viimeinen osoite on broadcast osoite ja ensimmäinen on verkon osoite. (Ei kyllä tule äkkiseltään mieleen mihin tuota verkon osoitetta sellaisenaan varsinaisesti käytettäisiin)

Tästä syystä julkisiin IP-osoitteisiin ei kannata tehdä kovin pieniä osaverkkoja. Mitä pienempi osaverkko, sitä enemmän kallisarvoisia osoitteita menee hukkaan. Teoriassahan olisi mahdollista tehdä 2 bitin aliverkkoja, jolloin hyötysuhde olisi enää 25%.

Metabolix kirjoitti:

Ajatko siis omalla palvelimellasi vielä toista palvelinta jollain virtualisointiohjelmistolla, vai mistä on kyse? Siinä tapauksessa oikea ratkaisu olisi käyttää jotain yksityisiä osoitteita kuten 192.168.x.y.

Käytännössä siis toimii niin, että palvelin on tilattu/vuokrattu käyttöön. XenCenteriä käytän Serverin visualisointiin ja Xenin kautta olen luonut serverin alle 2kpl virtuaalipalvelimia joilla molemmilla on eri tehtävät. Tästä syystä luotu erilliset virtuaalipalvelimet. Helpompi käsitellä palvelimia omasta mielestä kun ovat irrallaan toisistaan.

Mutta kiitos suuresti sinulle! Tuo selvensi jo huimasti päässäni pyörinyttä ongelmaa ja vihdoin tuntuu että ymmärsin noiden toiminnan ja tarkoituksen.