Olen maisterivaiheen tietotekniikan opiskelija Jyväskylän yliopistossa graduntekovaiheessa.
Teen kyselytutkimusta aiheesta kuoret (eng. shell) ja niiden roolista yrityksissä ja työelämässä.
Tutkimuksessa kartoitetaan syitä,
miksi kuoria ja kuoriohjelmointia käytetään työelämässä perinteisten ohjelmointikielin sijaan.
Vastaajalta odotetaan osaavan tietotekniikan perustaitoja ja sekä mahdollista kokemusta kuorista.
Kysely on suomenkielellä.
Kyselyyn vastataan nimettömänä,
aineisto käsitellään anonyymisti ja poistetaan tutkimuksen valmistumisen jälkeen.
Vastaamalla kyselyyn autatte graduani aineiston keräämiseen.
Aineistoa kerätään helmikuun loppuun asti.
Linkki kyselyyn: https://link.webropolsurveys.com/Participation/
Lisäkysymykset voi lähettää sähköpostiin: jejoojal@student.jyu.fi
Kiitokset vastauksestasi!
Joku kaunis päivä lakataan käyttämästä noita suomenkielisiä termejä asioille graduissa ja oppareissa, jotka on enemmänkin substantiivejä, kuin tarkoitusta kuvaavia.
Vaikka yleensä suosinkin suomenkielisiä termejä, tässä tapauksessa ”kuori” ja etenkin ”kuoriohjelmointi” on harvoin käytetty tai suorastaan poikkeuksellinen termi. Yleensä puhutaan suomeksikin komentorivistä, komentotulkista tai shellistä. (Huomioitavaa on, että kuori käsittää teknisesti myös graafiset käyttöliittymät, mikä sekoittaa kyselyn aihetta entisestään. Lisäksi nykyaikainen komentorivi-ikkuna ei ole varsinaisesti se käyttöjärjestelmän ”kuori” vaan ohjelma muiden joukossa, tai sitten voidaan alkaa kutsua kuoreksi melkein mitä tahansa interaktiivista ohjelmaa.)
Minulle tuli kysymyksistä mieleen, että onkohan kysyjällä itsellään merkittävää kokemusta tällaisen ”kuoren” käytöstä tai ylipäänsä sopivan välineen valinnasta ei tarkoituksiin. Kysymyksen muotoilu ”haluaisitko käyttää” viittaa siihen, että käytölle olisi jokin este. Mikä se este kysyjän mielestä on? Ainakaan saatavuudesta ei pitäisi olla kyse, kun puhutaan käytännössä avoimen lähdekoodin tuotteista. Onko esteenä siis taidon puute, jonkin ominaisuuden puute vai pakottava halu käyttää johonkin ongelmaan väärää työkalua?
Jää vaikutelma, että kyselyn laatijalla on mielessään jokin hyvin selvä rajanveto ”kuoriohjelmoinnin” ja ”perinteisten” ohjelmointikielten välillä. Tosiasiassa shelleistä löytyvät samantapaiset rakenteet (muuttujat, ehdot, silmukat, funktiot) kuin ohjelmointikielistä yleensäkin ja ohjelmointi näillä on pohjimmiltaan melko samanlaista. Shellin ominaisuudet on optimoitu erillisten ohjelmien (”komentojen”) ajamiseen, mikä vaikuttaa olennaisesti siihen, millaisii ”tehtäviin” se sopii parhaiten. Silti monissa tilanteissa shellin sijaan voi käyttää esimerkiksi PHP:tä (tai Perliä), kun taas ei olisi mitenkään luontevaa lähteä väkertämään vaikkapa C:llä tai Javalla. Toisin sanoen ”perinteisten” kielten välillä on monessa suhteessa merkittävämpiä eroja kuin eräiden ”perinteisten” kielten ja shellien välillä.
Minulla on yleensä vain etäyhteys vaikka PuTTy:llä (SSH) Linux-palvelimeen WinSCP-ohjelmassani (SFTP-ohjelma ja paljon muutakin). Jos ei ole .sh tai muiden tiedostostojen editontiin ja tekoon VIM niin käytän sitä vaikka en siitä tykkää niin paljon kun mm. Nanosta, joka on paljon helpompi käyttää, koska ei tarvitse muistaa ulkoa niin paljon erilaisia näppäinyhdistelmä käskyjä.
Olen samaa mieltä siitä, että komentorivi olisi perempi termi.
Opiskelijalta on minun mielestäni kuitenkin tuhaa vaatia liikoja. Asioista vaan oppii ja on tarkoituskin vain oppia. Ja olen jättänyt jo oman vastaukseni tähän Surveyhyn.
Ihmettelin samoja asioita kuten on mainittu edellä.
jejoojal kirjoitti:
-- miksi kuoria ja kuoriohjelmointia käytetään työelämässä perinteisten ohjelmointikielin sijaan.
Kai tuo on ihan validi kysymys kuten kaikki kysymykset ovat, mutta taustalla vaikuttaa olevan jokin outo rajanveto kuten Metabolix kirjoitti. Itse en ole koskaan harkinnut C:tä vaihtoehtona Bashille, vaikka voihan sen niinkin ajatella. Unixin shell oli alunperin uusi tapa tehdä ohjelmia C:n rinnalla.
walkout_ kirjoitti:
Minulla on yleensä vain etäyhteys vaikka PuTTy:llä (SSH) Linux-palvelimeen WinSCP-ohjelmassani (SFTP-ohjelma ja paljon muutakin). Jos ei ole .sh tai muiden tiedostostojen editontiin ja tekoon VIM niin käytän sitä vaikka en siitä tykkää niin paljon kun mm. Nanosta, joka on paljon helpompi käyttää, koska ei tarvitse muistaa ulkoa niin paljon erilaisia näppäinyhdistelmä käskyjä.
Itse taas tykkään juoda kahvin pienellä määrällä maitoa. Joskus tulee kyllä juotua mustanakin, mutta en pidä siitä yhtä paljon.
Aihe on jo aika vanha, joten et voi enää vastata siihen.