Terve. Haluasin mennä ohjelmointi alalle. Olen juuri lopettamassa peruskoulua ja en tiedä mitä tehdä. Minun oponi sanoo että mene ammattiopistoon esim. treduun tieto- ja viestintätekniikan perustutkintoon mutta moni täällä ja muaalla sano että mene lukioon ja ota pitkä matikka. Minun keski arvosanani ovat siinä 7-8 välillä ja olen aika laiska joten en tiedä jaksoisinko edes mennä lukiota. Minne minun pitäisi mennä jos asun nokialla ja haluan koodaajaksi esim. ohjelmistokehittäjäksi.
Joo, kyllä pieni aikalisä ja lukio-opinnot voisi olla ihan hyvä. Pitkästä matematiikasta varmastikin olisi hyötyä, jos se ei vaan tunnu liian vaikealta.
datanomi on opistoasteen koulutus ja sillä pääsee vaikka yliopistoon opiskelamaan FM:ksi. Saisit heti ammatin, koska lukion käytä sinun pitäisi mennä yliopistoon. Esim. teknilliseen sellaiseen. Eli mieti tarkaan haluatko ammatin heti vai vasten sen jälkeen kun olet ollut yliopistossa.
Itse datanomilinjassa ei ole mitään vikaa sinänsä, suurin vaikutus on opiskelijassa ja seuraavaksi suurin tutkinnon toteutuksessa.
FirePlank kirjoitti:
olen aika laiska
Tämä voi olla merkittävä haaste. Toisaalta jos suoritat kurssit kunnialla, opettelet asioita vapaa-ajalla (jota amiksessa ainakin itselläni oli suhteellisen paljon) ja suoritat työharjoittelun kunnollisesti hyvässä paikassa, niin lopputulos voi olla ihan hyvä.
Kenestäkään ei voi kouluttaa koodaajaa. Se vaatii ihan käsittämättömän määrän työtä vapaa-ajalla ja yleistä kiinnostusta aiheeseen. Mene lukioon ja opiskele siellä matematiikkaa ja filosofiaa. Matematiikka helpottaa matemaattisten ongelmien ratkomisessa ja filosofia auttaa ohjelmoinnin ymmärtämisessä. Varsinkin jos teillä on tarjolla jotain logiikkaan liittyviä filosofian kursseja niin niitä kannattaa käydä, koska sitä ohjelmointi on. Ongelmien ratkomista.
Ja ehkä kolme vuotta lukiossa sitten vievätkin jonnekin täysin muualle. Ei tämä ammattikoodaus nyt niin hirveän seksikästä ole, vaikka jotkut yritykset niin väittävätkin.
t: Kuutisen harjoittelijaa koulinut yliopisto drop-out TJ ja konsultti.
Juu itse olen sekä datanomi että tradenomi ja molemmissa koluissa oli ihan samat kurssit ja PHP:sta, yms. opetettiin vain perusteita ja nillä ei vielä pärjää työelämässä vaan pitää itseopiskella paljon.
Heitänpä vielä ilmaan ajatuksen, ettei välttämättä tarvitse miettiä otsikon mukaisesti vain "lukio vai amis", vaan vaihtoehtona on myös "lukio ja amis". Toki on myös oppisopimus, josta opo osaa varmasti kertoa paremmin.
Taisin itse miettiä kaksoistutkintoa, mutta päädyin sitten vain lukioon. Tämä ketju palautti mieleeni, että lukion alussa kerrottiin vielä mahdollisuudesta aloittaa kaksoistutkinto, mutta jotenkin jänistin siinäkin tilanteessa.
Jälkikäteen olen hieman harmitellut sitä, koska amiksesta olisi varmasti saanut hyödyllistä käytännön osaamista. Lukiosta sitä ei nimittäin juuri saanut, mutta halusin kuitenkin käydä sen ihan pitkän matematiikan ja fysiikan takia. Nyt ajateltuna kaksoistutkinto vaikuttaisi toimivalta tavalta yhdistää molemmat puolet.
Monessa viestissä on korostettu omaa harrastuneisuutta, ja joo, taidanpa joutua jatkamaan samalla linjalla. Filosofia oli muuten kiinnostava nosto, jota en muista niin usein kuulleeni. Ehkä olisikin pitänyt käydä sitä enemmän kuin yhden pakollisen kurssin verran.
Ai niin, tuota lausahdusta "olen aika laiska" ei kannattane toistella itselleen liikaa. :)
Meillä datanomi-koulu oli juuri kaksoistutkinto jossa sai valita käykö lukion samassa vai pelkän datanomilinjan. Minä jätin lukion pois, koska ilmankin sitä datanomi on opistoasteen koulutus ja sillä pääsee jatkoopiskelemaan joko AMK:n tai Yliopistoon kumpaan vaan sitten halua.
Kaksoistutkinto nyt ainakin on ihan uskomatonta tuubaa omasta mielestäni. Jos pää ja motivaatio riittää koulunkäymiseen, niin silloin lukio on melkein itsestään selvä valinta. Sitä ei tarvitse katua.
Kaksoistutkinnossa on ehkä se etu, että silloin voi pudottaa noin puolet lukion kursseista pois – ja lukion oppimäärässä on ainakin puolet turhaa täytettä, joten se voi olla joillekin etu. Toki tällöin pitää osata tietää jo etukäteen, mitä aineita haluaa kirjoittaa ja mitä aikoo pyrkiä opiskelemaan AMK- tai yliopistotasolla.
Vastapainoksi voi sitten joutua suhaamaan kahden eri oppilaitoksen välillä ja päivät voivat olla pidempiä, en tiedä.
Jos aikoo tyytyä amiskakoulutukseen, niin lukion papereista ei ole elämässä mitään etua. Samoin jos aukoo jatkokoulutukseen, niin amiskan tutkinto on täysin turha. En usko, että kaksoistutkintoa voisi hyödyntää lisäpisteiden muodossa hakuvaiheessakaan.
Aika taituri saa olla, jos on laiska ja haluaa menestyä ohjelmistoalla. Alalla on vaan niin paljon manuaalista työtä tehtävänä, että siinä pitää vaan jaksaa kirjoittaa koodia paljon. Varmasti lukiosta ja ammattiopistosta valmistuvien joukossa on sekä elämässä pärjääviä että niitä, jotka eivät pärjää.
Monella (ehkä myös opolla?) taitaa olla sellainen harhakäsitys, että ohjelmointi olisi vain tietokoneen käyttöä. Kuitenkin oikeasti ohjelmointi on hyvin teoreettista, kuten matematiikka tai fysiikka, ja lisäksi kannattaa olla yleissivistystä siitä aiheesta, johon projekti liittyy. Eli jos ohjelmoinnissa haluaa menestyä ja ei ole ennestään jotain todella vahvaa harrastuspohjaa, kannattaa käydä lukio ja hakeutua diplomi-insinööriksi tai maisteriksi tai ainakin AMK:hon.
Karkeana vertailuna voisi sanoa, että jos haluaisit suunnitella uudenlaisia mikropiirejä, et varmaan menisi amiksen sähkömieslinjalle.
Jaska kirjoitti:
pitää vaan jaksaa kirjoittaa koodia paljon.
Erikoinen argumentti. Koodin määrä ei yleensä ole ongelma, koska määrä ei korvaa laatua. Opeteltavaa kyllä on todella paljon, jos aikoo oikeasti ymmärtää jotain.
walkout_ kirjoitti:
Saisit heti ammatin,
Koodaustöihin pääsee koodaamalla eikä amispapereilla. Itse menin lukion jälkeen koodaustöihin kesäksi ja jatkoin sivutoimisesti opintojen aikana. Mitään tutkintoa ei hakiessa kysytty. Jos työ on vaatimustasoltaan sellainen, että tutkinnolla on oikeasti jotain merkitystä, niin datanomin paperit eivät siinä auta, vaan silloin on kyse luultavasti yliopistotutkinnosta.
Metabolix kirjoitti:
Erikoinen argumentti. Koodin määrä ei yleensä ole ongelma, koska määrä ei korvaa laatua. Opeteltavaa kyllä on todella paljon, jos aikoo oikeasti ymmärtää jotain.
Omasta kokemuksesta voin sanoa, että riippuu minkälaiseen paikkaan hakee töihin. Joissain työpaikoissa on annettu ihan tutkimustason ongelmia. Kyllä siinä äkkiä tulee hätä, jos ei ole lukenut tietyltä alalta tohtorin tutkintoa. Toisissa paikoissa taas on sellaisia projekteja, joita voi tehdä paljon vähemmällä osaamisella.
Metabolix kirjoitti:
walkout_ kirjoitti:
Saisit heti ammatin,
Koodaustöihin pääsee koodaamalla eikä amispapereilla. Itse menin lukion jälkeen koodaustöihin kesäksi ja jatkoin sivutoimisesti opintojen aikana. Mitään tutkintoa ei hakiessa kysytty. Jos työ on vaatimustasoltaan sellainen, että tutkinnolla on oikeasti jotain merkitystä, niin datanomin paperit eivät siinä auta, vaan silloin on kyse luultavasti yliopistotutkinnosta.
Ammatin heti saannissa on se hyöty, että jos ei heti työllisty niin saa nopeammin ilman pitkää karenssia työttömyyskorvausta. Datanomi on myös samalla karsittu kaupallisen alan koulutus. Minä sain töitä määräaikaisesti 6 kk kesken datanomikoulun Action Script -ohjelmoijana ja koulussa juuri sitä opettiin. Enkä ollut kauaa työttömyskorvauksen varassa työn määräaikaisuuden takia, koska hain trandenomilinjalle heti perään, joka oli käytännössä samoilla kursseilla kuin datanomikolulu. Eli Sähköinen liiketoiminta ja digimedia.
Nykyään Action Scriptin opiskelusta taas ei ole mitään hyötyä, koska Adobe Flash -tuki loppuu tänävuonna.
FirePlank kirjoitti:
(23.09.2020 16:20:11): Minun keski arvosanani ovat siinä 7-8 välillä ja olen aika laiska joten en tiedä jaksoisinko edes mennä lukiota.
Jos mielit korkeamman asteen koulutusta, niin motivaatiota pitäisi kyllä löytyä. Laiskuus on pahempi riskitekijä kuin peruskoulussa saadut arvosanat. Tavoiteltuun tutkintoon pitäisi suhtautua intohimoisesti, muutoin putoat ennemmin tai myöhemmin toisten kyydistä pois. Lukiotutkinnon aloittaneista ensimmäiset "laiskat tyypit" lopettavat heti lukiokurssien alussa, toiset sinnittelevät yliopiston alkuun ja viimeiset päätyvät ännännen vuoden yliopisto-opiskelijoiksi. Yleensä viimeiseen kategoriaan päätyneistä osa on ollut jopa koulumenestykseltään lahjakkaita, mutta kun ei maistu niin ei maistu. Tässä vaiheessa he alkavat miettimään uran vaihtoa pyörittyään kotioloissa yksin pitkään, koska alkavat kuvittelemaan vian olevan ammatin valinnassa eikä omassa itsessä.
Sanoisin, että muuta omaa asennettasi tutkintoa kohtaan tai mene ammattikouluun datanomilinjalle. Datanomeja on helppo palkata työelämään, koska heille ei tarvitse maksaa niin paljon palkkaa. Tutkintoa miettien hyvänä puolena katsoisin, että tällä hetkellä IT-osaajista on pula ja myös osa matalamman koulutusasteen suorittaneista voi työllistyä haluamaansa ammattiin. Työtehtävät voivat toki vaihdella esim. perus IT-ylläpidosta järjestelmätestausapulaiseksi eli työ ei ole ehkä sitä mitä on alun perin haaveillut. Ohjelmistokehitystehtäviin voit esim. joutua jonottamaan hyvin pitkäänkin tai antamaan vähintäänkin näyttöjä työpaikalla.
Jaska kirjoitti:
Omasta kokemuksesta voin sanoa, että riippuu minkälaiseen paikkaan hakee töihin. Joissain työpaikoissa on annettu ihan tutkimustason ongelmia. Kyllä siinä äkkiä tulee hätä, jos ei ole lukenut tietyltä alalta tohtorin tutkintoa. Toisissa paikoissa taas on sellaisia projekteja, joita voi tehdä paljon vähemmällä osaamisella.
Tohtoritutkinto antaa edellytykset erityisasiantuntijaksi todella kapealle sektorille IT-maailmassa ja näistä työpaikoista tuskin erikseen kuulutetaan esim. MOL:n sivujen kautta netissä. Tällaiset osaajat tiedetään jo entuudestaan, koska ne yleensä löytyvät suoraan lähipiiristä (jopa Suomessa tutkimustyö on melko pitkälti yliopistokeskittynyttä). Toki omaa erityisosaamistaan voi erikseen markkinoida työnhaussa, joka voi olla pieni plussa. En kuitenkaan väittelisi tohtoriksi pelkästään siinä toivossa, että saisin tulevaisuudessa paremman työpaikan; paitsi jos omat intressit ovat keskittyneet nimenomaan tutkimuspuolelle.
mpni kirjoitti:
Tohtoritutkinto antaa edellytykset erityisasiantuntijaksi todella kapealle sektorille IT-maailmassa
Riippuu aika paljon siitä, mitä menetelmiä on opetellut. Voisin kuvitella, että jos on tehnyt tohtorin tutkinnon data-analyysistä, voi oppimillaan menetelmillä olla käyttöä monessakin firmassa. Mutta jos on erikoistunut johonkin kapeaan alaan, niin sitten voi olla vaikeampaa. Tunnen sekä työelämässä pärjääviä tohtoreita että niitä, jotka ovat olleet työttöminä.
Metabolix kirjoitti:
Jaska kirjoitti:
pitää vaan jaksaa kirjoittaa koodia paljon.
Erikoinen argumentti. Koodin määrä ei yleensä ole ongelma, koska määrä ei korvaa laatua.
No onhan saivartelua. Koodarin työt ovat koodaamista ja silloin sitä koodia pitää kirjoittaa paljon. Jos yhteen projektiin kirjoittaa vähän koodia ja se valmistuu nopeasti, niin jonossa on kyllä muitakin mistä jatkaa.
walkout_ kirjoitti:
Ammatin heti saannissa on se hyöty, että jos ei heti työllisty niin saa nopeammin ilman pitkää karenssia työttömyyskorvausta.
Puhut nyt siis alle 25-vuotiaita koskevasta viiden kuukauden odotusajasta, joka ei ole karenssi. Kelan vaikeasti tulkittavien sääntöjen mukaan odotusaika vaikuttaa olevan karenssia vahvempi rajoitus.
Minusta tuntuu, että tuon odotusajan aikana henkilölle maksettaisiin kuitenkin sosiaaliturvan mukaista perusturvaa vaikka sitten jollain karenssiprosentilla leikattuna. Suomessa ei pitäisi voida jäädä täysin rahatta missään tilanteessa.
The Alchemist kirjoitti:
(28.09.2020 05:31:40): ”– –” Puhut nyt siis alle 25-vuotiaita koskevasta...
No ei ihan ilman rahaa voi jäädä Suomessa tietenkään.
Yksi missä voi joutua erittäin vaikeaan tilanteeseen taloudellisesti on sairaseläkkeellä perustaa yritys, joka myy vuosimaksullisia ohjelmistoja, joissa sopimuksia ei voi purkaa mitenkään kesken sopimuskauden. Ja sitten tulee tilanne että menettää eläkkeen kokonaan 2-vuotta yhtäjaksoisesti tulojen takia ja sitten jää työttämäksi. Koska on sairaseläkeellä ja on yritys niin ei pääse enää mitenkään TE-palveluiden asiakkaaksi. Yritystä kun ei voi lopettaa jos myyntiä on jonkin verran mutta ei tarpeeksi.
Tässä puhuttiin vähän laiskuudesta. Näkisin että tietynlainen laiskuus on koodarille hyvästä. Laiskalla henkilöllä on motivaatio laittaa kone hoitamaan hommat, kun taas ahkera puurtaa käsin. Toki sitten on huonon tyylistä laiskuutta, eli sellaista että ei viitsi tehdä asioita kunnolla vaikka siitä hyötyisi itse jatkossa.
walkout_ kirjoitti:
Yritystä kun ei voi lopettaa jos myyntiä on jonkin verran mutta ei tarpeeksi.
Jos kyseessä on oy niin ei kai tuossa ole mitään ongelmaa. ....
Edit: Jaa niin olitkin yksityinen elinkeinonharjoittaja. Katso löytyiskö liiketoiminnalle ostaja ja myy koodit ja sopimukset sille jollain nimellisellä hinnalla. Vai onko sopimuksissa kielletty siirtäminen liiketoimintakaupan yhteydessä?
Grez kirjoitti:
Tässä puhuttiin vähän laiskuudesta. Näkisin että tietynlainen laiskuus on koodarille hyvästä. Laiskalla henkilöllä on motivaatio laittaa kone hoitamaan hommat, kun taas ahkera puurtaa käsin.
Tämä on taas sitä vanhan kansan sanahelinää, joka ei kestä kriittistä tarkastelua ollenkaan. Ei laiskuus ole vain fyysisen työn välttelyä vaan yleensäkin työn välttelyä. Älyn käyttäminen erilaisten ratkaisujen hakemiseen ei ole laiskuutta vaan epäkohtien tunnistamista.
P.S. Kaikista vaarallisin työntekijähän on kuulemma ahkera idiootti.
Grez kirjoitti:
Tässä puhuttiin vähän laiskuudesta. Näkisin että tietynlainen laiskuus on koodarille hyvästä. Laiskalla henkilöllä on motivaatio laittaa kone hoitamaan hommat, kun taas ahkera puurtaa käsin.
Tästä olen eri mieltä. Kyllä ahkerakin voi automatisoida vaikka mitä. Ahkera kuitenkin opiskelee paljon teoriaa ja saa käytännön kokemusta koko ajan. Esimerkiksi sukulaiseni ei aja autoa sen takia, kun julkisissa voi matka-ajan käyttää koodaamiseen. Tämä on tuonut niin paljon kilpailuetua työmarkkinoilla, että ei ole ollut päivääkään työtön.
Niin no puhuin tietynlaisesta laiskuudesta - en tarkoittanutkaan että patalaiska ihminen olisi hyvä työssä.
Jaskan laiska (ei jaksa turhaa ajaa itse autolla) ja tehokas sukulainen on hyvä esimerkki.
Enkä tarkoittanut että ahkera ei voisi automatisoida, vaan sitä että on tietylaisia puurtajia jotka käyttää paljon aikaa asioihin josta laiska älyäisi heti että sen voi tehdä vähemmälläkin vaivalla ja ovat sitten hirveän ylpeitä siitä paljonko ovat ahertaneet.
Grez kirjoitti:
(28.09.2020 11:18:51): Tässä puhuttiin vähän laiskuudesta. Näkisin...
Niin olen Tm:i:llä liikenteessä ja on ostajia ilmaantunut, jotka haluaa muuttaa yrityksen Oy:ksi ja niitä ostajia on ollut vaikka kuinka monta minun historiassa. Lähdekoodin siitäminen yrityskaupoissa ei ole ongelma. Se on vain se, että uusi omistaja maksa näiden maksullisten Frameworkien lisenssit joita on käytetty itse ohjelmisojen tekoon. Ostajat tosin haluaa minun olevan makana osakevähemmistössä.
Toinen tie eroon yrityksestäni on se, että pyydän vain asiakkaita olemaan uusimatta vuosiylläpitomaksuja tekemiini ohjelmistoihin ja sitten kun asiakkaita on tasan 0 kpl niin yrityksen voi lopettaa. Mutta tämä ei nyt onistu 2 vuoteen koska Cisco, Systems, Inc. osti tuotteeseeni muutama kk sitten 2 vuoden ylläpidon.
walkout_ kirjoitti:
niitä ostajia on ollut vaikka kuinka monta minun historiassa.
No mikset sitten myy, jos kerran annat ymmärtää että toiminimen olemassaolo ajaa sinut erittäin vaikeaan tilanteeseen taloudellisesti?
Grez kirjoitti:
walkout_ kirjoitti:
niitä ostajia on ollut vaikka kuinka monta minun historiassa.
No mikset sitten myy, jos kerran annat ymmärtää että toiminimen olemassaolo ajaa sinut erittäin vaikeaan tilanteeseen taloudellisesti?
Siksi, että ne jotka neuvoo minua asioissa pelkää, että tulen hyväksikätön kohteeksi ja sitä etten osakevähemmistöllä päätä yrityksessä enää mitään. Ja sopimukset ovat olleet sellaisia, että liiketominnan luovutuksesta ei makseta pennniäkään vaan uusi omistaja perustaa Oy:n ja minä poistan toiminimeni nimen rekisteritä ja sitten tämän jälkeen uusi omistaja siirtää nimet itselleen.
Mutta minulla on yrityksen säästötilillä rahaa yli 16000 € puskuriksi lopettaa yritys kokonaan pyytämällä asiakkaita olemaan uusimatta vuosilisenssejä tuotteisiini.
Toiminimen tapauksessa ei ole "yrityksen tilejä" vaan se on käytännössä sinun tili jne. Miksi lähtisit siihen Oy:hyn vähemmistöosakkaaksi? Annat ne koodit ja sopimukset ostajalle ja pidät sen 16 000 e itsellä.
Tai sitten jos olet tyytyväinen nykytilanteeseen, niin älä puhu mistään taloudelliseen ahdinkoon johtavasta tilanteesta.
Jaska kirjoitti:
(27.09.2020 09:44:22): Riippuu aika paljon siitä, mitä menetelmiä on opetellut. Voisin kuvitella, että jos on tehnyt tohtorin tutkinnon data-analyysistä, voi oppimillaan menetelmillä olla käyttöä monessakin firmassa. Mutta jos on erikoistunut johonkin kapeaan alaan, niin sitten voi olla vaikeampaa.
Väitöskirjat ovat järjestyksessään luonteeltaan kapea-alaisia. Tuskin löydät yhtään väitöskirjaa, jossa oltaisiin kerrottu laveasti data-analyysista. Data-analyysia voi opiskella ihan alaan suunnatuilla kursseilla.
Grez kirjoitti:
(28.09.2020 18:24:26): Toiminimen tapauksessa ei ole "yrityksen...
Helpompaa kuluttaa päiviänsä tekemällä itsestään uhria täällä. Kyllä täällä ihan meitä OY ihmisiäkin on ja samanlaista paskaa tämä yrittäminen on kaikille. Viimeksi olin päivän koodaamatta maaliskuussa ja silti ei edes tulisi mieleen tulla tänne valittamaan kuinka raskasta arki on. Itsepä valitsin.
Aihe on jo aika vanha, joten et voi enää vastata siihen.