Hei,
Miten excelillä kannattaisi lähteä suorittamaan kolleraatiokertoimen laskemista verenpaineen ja mittausajankohdan välillä. Mittausajankohtana arvot 1,2,3,4,5 (aamu, iltapäivä yms..) Verenpaineet yhdessä solussa 123/67. Verenpaineet tulee tosin ilmeisesti pilkkoa kahteen soluun?
Sanoisin että korrelaatiokertoimen laskemiseen ratkaisu on käyttää KORRELAATIO -funktiota (englanninkielisessä CORREL). Ongelma on vaan se, että onko korrelaatiokerroin mitenkään mielekäs suure vuorokaudenajalle ja verenpaineelle.
Kiitän ja oppimismielessä toteutan, eli otan vinkkejä vastaan miten korrelaatio funktiota tulisi oikeassa mielessä käyttää. Virheilmoituksena saan #JAKO/0!
Jos jompikumpi matriiseista on tyhjä tai jos matriisien sisältämien arvojen keskihajonta (s) on nolla, KORRELAATIO palauttaa #JAKO/0! -virhearvon.
HENKILÖ X AJANKOHTA VERENPAINE YLÄPAINE ALAPAINE PULSSI Aamu 169/93 169 93 69 Aamupäivä 157/95 157 95 63
Toki myöskin kummankin matriisin sisältönä tulee olla numeroita.
Eli kuten olit alkuperäisessä viestissä laittanut niin "Mittausajankohtana arvot 1,2,3,4,5 (aamu, iltapäivä yms..)" Toki itse harkitsisin ehkä kellonaikaa, joka on jo lähtökohtaisesti numeerinen. En silti usko että on mitään logiikkaa hakea kellonajan ja verenpaineen välistä korrelaatiota. Eli siis vastausta kysymykseen "Onko verenpaine sitä suurempi mitä enemmän kello on tai päinvastoin?" Kysymys vaikuttaa vähän absurdilta.
Ihan totta, olet harvinaisen oikeassa. Kiitän ja lähden pohtimaan asiaa toisesta näkökulmasta. Kiitän.
Tosiaan ajankohdan ja verenpaineen yhteys ei ole loogisesti lineaarinen, joten korrelaatiokerroin ei sovi sen mallintamiseen. Jos yläpaineen päivittäinen vaihtelu viitenä mittausaikana (1–5) on säännöllisesti joka päivä 140, 130, 120, 130, 140, korrelaatiokertoimeksi koko datasta tulee nolla eli ei korrelaatiota.
Yleensä terveydenhuollossa tarkastellaan vain aamua ja iltaa ja näistä useamman vuorokauden keskiarvoja (tyypillisesti mittauksia 2 aamulla ja 2 illalla noin 5 päivän seurantana). Ajankohtien tarkoitus on antaa luotettavia tuloksia (paremmat vakio-olosuhteet kuin keskellä päivää), ja riittävän monen mittauksen keskiarvolla tasoitetaan satunnaisvaihtelua. Yksittäisistä mittauksista ei kannata kovin syvällisiä johtopäätöksiä tehdä.
Kahdella ajankohdalla voisi laskea myös korrelaatiokertoimen, mutta silti tasainen yhden yksikön ero tuo isomman korrelaation kuin vaihteleva isompi ero, joten tämä luku yksinään ei ole hyödyllinen.
Jos tavoitteena on tehdä käytännössä hyödynnettävä taulukko verenpaineiden seurantaan, voisi tulla kyseeseen esimerkiksi joka viikon tai kuukauden aamu- ja iltamittausten keskiarvon laskeminen niin, että joka keskiarvoon kertyy ainakin 6–12 mittaustulosta. Näistä keskiarvoista voi sitten piirtää vuosien mittaan vaikka käyrän. Verenpaineen lääkehoidon seurantaan sopii pidempi seurantaväli (vaikka kuukauden keskiarvo), mutta omia elintapoja miettiessä voi kiinnostaa lyhytkin aikaväli kuten vaikka liikuntaa tai ryyppyreissua seuraavan päivän ero aiempaan.
Aihe on jo aika vanha, joten et voi enää vastata siihen.