Keskustelu: Yleinen keskustelu: Saako lähdekoodia käyttää omissa projekteissa?

Onko totta, että jos löytää koodia vaikka netistä, jossa ei ole mitään lisenssiä, niin sen hyödyntämiseen tarvitsee tekijän luvan? Kuulin väitteen, että vaikka netissä olisi lähdekoodia yleisesti saataville, niin se ei välttämättä ole avointa. Pitääkö aina pyytää lupa käyttää toisen tekemää koodia, jos siinä ei ole tekijänoikeus- tai lisenssimerkintöjä?

Tämä tuli vastaan tilanteessa, jossa tein kurssin harjoitustehtävää, löysin tehtävän tekevän koodin netistä ja käytin sitä. Kommentteihin laitoin, että lainattu ja vähän muokattu osoitteesta ... Tämä ei kelvannut.

Kuulemasi väite pitää sinänäsä täysin paikkansa.

Jos koodi on niin omaperäinen, että se sa suojaa tekijänoikeudesta, niin tekijällä on tekijänoikeuslain pohjalta aina yksinoikeus teokseensa. Erilaisilla lisensseillä voi antaa muille lupaa käyttää koodia tietyin ehdoin, mutta jos lisenssiä ei ole, niin se tarkoittaa että koodia ei saa käyttää.

Sinänsä on aika harvinaista, että joku julkaisee mitään monimutkaisempaa koodia nettiin ilman, että samalla antaa sen käyttöön jotain lupia/ehtoja. Mutta onhan se mahdollista.

Lyhyesti: Jep.

Tekijä omistaa tekijänoikeudet, vaikkei niistä mitään mainitseisikaan.

Edit - Olinpa hidas.

Okei. Eli siis jos vaikkapa tällä palstalla haluaisin nähdä tietyn asian tekevän koodin, joku antaisi kyseisen pätkän, niin minun pitäisi vielä erikseen kysyä, saanko hyödyntää tätä ohjelmassani?

Jaska kirjoitti:

Okei. Eli siis jos vaikkapa tällä palstalla haluaisin nähdä tietyn asian tekevän koodin, joku antaisi kyseisen pätkän, niin minun pitäisi vielä erikseen kysyä, saanko hyödyntää tätä ohjelmassani?

Huomioi, mitä Grez kirjoitti...

Grez kirjoitti:

Jos koodi on niin omaperäinen, että se sa suojaa tekijänoikeudesta, niin tekijällä on tekijänoikeuslain pohjalta aina yksinoikeus teokseensa.

Edit - Ja itsekin kirjoitit, että "antaisi", niin tukitseisin saa oikeuden käyttää, mutta en tiedä meneekö se täsmällisesti niin juridisesti.

Niin. Kai se pitää osata tulkita, mikä on riittävän omaperäistä.

Tosiaan jos asiasta tulisi joskus riitaa, niin sitähän käsiteltäisiin oikeudessa ja jos kyse on muutaman esimerkkirivin koodista niin

1) on erittäin epätodennäköistä että se ylittäisi teoskynnystä, ja näin ollen se ei luultavasti saisi tekijänoikeuden suojaa
2) kontekstista voisi ajatella että tekijä on halunnutkin antaa sen sinulle käytettäväksi

Eli jos olisin tekijä, joka sittemmin katuisi hyvän koodin "antamista ilmaiseksi", niin näistä lähtökohdista en kuitenkaan käräjille lähtisi, sillä tuskin voisin voittaa.

Muistelen että koodin teoskynnystä on linjattu suomessa joskus oikeudessakin esimerkiksi tapauksessa, jossa maksupäätefirmasta oli lähtenyt pari tyyppiä ja pistäneet oman firman pystyyn. Alkuperäinen firma oli huomannut että kavereiden omassa maksupäätteessä oli identtistä koodia alkuperäisen firman maksupäätteen kanssa ja haastoi uuden firman oikeuteen. Oikeus katsoi että vaikka koodi oli identtistä niin se saattoi olla identtistä myös sen takia että samat tyypit olivat kirjoittaneet sen samalle prosessorille ja samanlaiseen rajoitettuun ympäristöön samojen (pankkien asettamien) speksien mukaan.

Eli voisi sanoa että jos joku esittää vain koodin, että miten jokin yksittäinen asia toteutetaan jollakin ohjelmointikielellä, niin on aika vaikeaa kieltää ketään kopioimasta sitä, koska ei sitä muullakaan tavalla voi tehdä / jonkun toisen kirjoittamana näkemättä koko koodia voisi tulla identtinen lopputulos. Sitten kun aletaan yhdistelemään erilaisia asioita omaperäisesti, niin myös mahdollisuus ylittää teoskynnys ylittyy.

Toinen (ei suoraan koodiin liittyvä) tapaus oli sellainen, jossa (muistaakseni) mainostoimisto oli käyttänyt jonkun valokuvaajan ottamaa kuvaa auringonlaskusta ilman lupaa. Luvattomasti käyttänyt taho oli käynyt sitten itse ottamassa läjän kuvia auringonlaskusta ja oli todettu, että alkuperäinen kuva ei poikkea mitenkään merkittävästi eikä näin ollen ole riittävän omaperäinen.

Joissakin muissa maissa vastaavia tilanteita saatetaan tulkita toisella tavalla.

Algoritmeja itsessään ei voi patentoida eikä esittää omikseen (Suomessa), joten koodin pitää tehdä jotain muutakin kuin vain olla helvetin hyvää. (Siis: olla monimutkaisempi kuin yhden asian oikein tekevä algoritmi.)

Jaska kirjoitti:

Tämä tuli vastaan tilanteessa, jossa tein kurssin harjoitustehtävää, löysin tehtävän tekevän koodin netistä ja käytin sitä. Kommentteihin laitoin, että lainattu ja vähän muokattu osoitteesta ... Tämä ei kelvannut.

Harjoitustehtävä ei tule tehdyksi sillä, että kopioit netistä valmiin vastauksen. Et ole siellä harjoittelemassa copy-pastea vaan koodausta ja koodaukseen vaadittavaa ajattelua.

Grez kirjoitti:

Toinen (ei suoraan koodiin liittyvä) tapaus oli sellainen, jossa (muistaakseni) mainostoimisto oli käyttänyt jonkun valokuvaajan ottamaa kuvaa auringonlaskusta ilman lupaa. Luvattomasti käyttänyt taho oli käynyt sitten itse ottamassa läjän kuvia auringonlaskusta ja oli todettu, että alkuperäinen kuva ei poikkea mitenkään merkittävästi eikä näin ollen ole riittävän omaperäinen.

Nyt olen kyllä ihan satavarma, että muistat väärin. Usein nämä valokuvia ja muita kuvia koskevat kiistat menevät niin, että aiempi taiteilija väittää uudemman teoksen olevan plagiaatti hänen omastaan sillä perusteella, että teokselle ominaiset yksityiskohdat on kopioitu hyvin pikkutarkasti.

Jos oikeasti mainostoimisto olisi löytänyt netistä hyvän kuvan ja alkanut käyttää sitä, niin teoskynnyksen ylittymisestä kielisi yksinään jo se fakta, että heidän mielestään kuva on ollut niin onnistunut, että sitä kannattaa käyttää osana mainoskampanjaa.

Lisäksi jo Suomen lain mukaan valokuva on automaattisesti suojattu lähioikeuksilla, joihin sisältyy kuvan julkinen esittäminen millään muotoa.

Joo, tosiaan nykyäänhän teoskynnyksen ylittämättömilläkin valokuvilla on 50 vuoden suoja-aika. Ehkäpä tuossa oli kyseessä ennen vuotta 1991 otettu valokuva, jolloin sen lähioikeuksien suoja-aika oli vain 25 vuotta.

Eihän se välttämättä tarvitse olla ollut mainostoimiston mielestä erittäin hieno. Ajatellaan vaikka että jossain mainoksessa olisi rekvisiittaana läjä vanhoja valokuvia.

Suomessa myöskään ei lähtökohtaisesti kaupallista hyödynnettävyyttä mietitiä teoskynnyksen osalta samassa määrin kuin esim. UK:ssa tai USA:ssa.

Mutta joo, ehkä olet oikeassa ja olen nähnyt unta. En valitettavasti löytänyt tapausta tähän hätään. Tuossa on toinen tapaus jossa valokuvaa on käytetty mainoksessa mutta tekijänoikeusneuvosto on päätynyt tulokseen että se ei ylittänyt teoskynnystä eikä siten ollut (enää) minkään suojan piirissä https://minedu.fi/documents/1410845/3937435/Lausunto 2003-06 Valokuvan käyttäminen mainoksessa ja oikeus valokuvaan