Hei!
Olen tässä muutaman vuoden koodaillut ensin Pythonia, C:tä ja nykyään enimmäkseen C++:saa.
Selailin hieman nettiä enkä löytänyt yhtään minulle sopivaa vaihtoehtoa lukion jälkeisille opinnoille ohjelmoinnin merkeissä. Kaikki etenevät hitaasti ja alkavat aivan tyhjästä.
Olen tehnyt pari 2D peliä SDL2:lla ja juuri siirtynyt OpenGL:n, joten kaipaisin enemmän haastetta.
Joten kysymys kuuluu:
Olisiko jollakin neuvoa lukion jälkeinen opiskelupaikka, joka olisi tarpeeksi haastava ja korkeatasoinen jo hyvin osaavalle (mielellään joku C-kieli) ohjelmoijalle.
*Toivon että kysymys on selkeä ja aihe oikeassa paikassa :)
Korkeatsaoisesta tulee mieleen lähinnä yliopisto tai teknillinen yliopisto. Se, että kumpaan noista, ja mitä, opiskelemaan sitten riippuu siitä mistä olet kiinnostunut ohjelmoinnin lisäksi.
Tietojenkäsittelytiedettä voi toki opiskella, mutta ei välttämättä haittaa jos opiskelee myös jotain muuta kiinnostavaa, jolloin ohjelmoinnissa pystyy hyödyntämään myös sen alan osaamista.
En näe että ohjelmointikielet olisi hirveän relevantteja kysymyksesi kannalta. Hyvä ohjelmoija oppii kyllä sujuvasti uusia kieliä ja toisaalta pystyy tuomaan uusilla kielillä opitut asiat jälleen käyttöön aiemmin opettelemiinsa.
Varmaan aika monessa paikassa lähdetään alkeista. Hyvissä oppilaitoksissa jo osaamat asiat voi varmaan tenttiä suoraan. Varmasti jos yliopistosta jatkat tutkijaksi, niin haasteita riittää, mutta nykyään yliopistojen rahoitus on todella tiukalla. Minä luin sivuaineena tietojenkäsittelyä ja pääaineena matikkaa. Tuntuu siltä, että haastavia ongelmia tulee mieleen enemmän kuin mihin laskentateho riittää.
Toki kaikesta ohjelmoinnista saa haasteita jos vaikka mittaa, kuinka kauan tietyn ohjelman tekemiseen kuluu aikaa.
Ainahan voi lukea ominpäin sopivan haastavia kirjoja ja artikkeleja tai yrittää ohjelmoida jotain sopivan haastavaa uutta.
Uskotteko että töitä voisi löytyä esim. peliyrityksistä jos kokemusta on kertynyt omista projekteista vai arvostavatko yritykset jonkinlaista koulutusta paperilla. Itse epäilen että monet jotka eivät osaa ohjelmoida saattaa palkata vain sellaisia jotka ovat käyneet kouluja koska he luulevat että kouluissa oppisi aina paremmin.
Varmaan omat projektit kannattaa enemmän, jos ne liittyy peliohjelmointiin. Luulisi, että monelle voisi tulla perus-IT koulutuksesta mieleen, että ehkäpä hakija on käynyt joitakin peruskursseja, jossa on käyty peliohjelmointiin liittyviä perusohjelmointijuttuja. Mutta jos olet harrastanut peliohjelmointia, niin olet varmaankin syvällisemmin tutustunut aiheeseen liittyviin juttuihin.
Eipä mullakaan ole kysytty haastatteluissa juurikaan, mitä kursseja olen käynyt vaan sitä, mitä osaan. Enkä päässyt erääseen työhaastetteluun pelkästään siksi, että GitHubissa ei ollut tarpeeksi läheltä liippaavia projekteja.
Toisaalta jos käyt kurssit hyvin ja osoitat olevasi huippuopiskelija, niin varmaan sitäkin kautta saa töitä. Tiedän henkilöitä, jotka ovat päässeet yliopistojen tutkimusryhmiin koodaamaan R:ää ja Matlabia käsittääkseni siksi, että opintomenestys on ollut hyvää tai erinomaista ja ovat olleet kiinnostuneita opettelemaan kyseiset kielet.
E1ss kirjoitti:
Uskotteko että töitä voisi löytyä esim. peliyrityksistä jos kokemusta on kertynyt omista projekteista vai arvostavatko yritykset jonkinlaista koulutusta paperilla.
Ohjelmointitehtäviä on niin monenlaisia, että varmasti löytyy töitä, joihin koulutus on (lähes) välttämätön, ja töitä, joihin omat näytöt voivat riittää.
Vaikka koulutus ei takaa hyviä taitoja, koulutus pyrkii takaamaan tietyt perustaidot ja yleissivistyksen. Koulutuksen aikana voi silti tehdä omia projekteja ja opetella itse lisää. Lisäksi koulutuksen puutteesta heräisi kysymys, miksi se puuttuu: voiko henkilön palkata oikeisiin töihin, jos taito tai kärsivällisyys ei riitä edes muutaman vuoden opiskeluun?
Tietenkin lukion jälkeen voi yrittää hakea töitä. Jos pääsee hyviin töihin, voi ehkä sillä myöhemmin perustella, miksei aloittanut jatko-opintoja. (Jos pääsee huonoihin töihin, ei kannata juuttua sinne ainakaan moneksi vuodeksi.) Myös omalla projektilla voi työllistää itsensä, jos se on selvästi tuottoisa – eikä nyt puhuta parin sentin mainostuloista vaan oikeasta tuhansien eurojen myynnistä. Muussa tapauksessa on erittäin järkevää aloittaa opinnot: ilman työtä tai opiskelupaikkaa on vain laiska ja saamaton, ja ura voi vaikeutua entisestään.
Selvää on, että jos samaan työhön hakevat 19-vuotias ylioppilas ja 23-vuotias AMK-insinööri ja 24-vuotias diplomi-insinööri, lähtökohtaisesti myös taidot menevät tuossa järjestyksessä, jos ei ole aivan selvää näyttöä muusta. 24-vuotias harrastelija voi olla näyttöjen määrästä riippuen huonompi tai parempi kuin nuorempi ylioppilas.
E1ss kirjoitti:
Itse epäilen että monet jotka eivät osaa ohjelmoida saattaa palkata vain sellaisia jotka ovat käyneet kouluja koska he luulevat että kouluissa oppisi aina paremmin.
Jos firman toiminta liittyy ohjelmointiin, melko varmasti myös rekrytoinnissa on mukana ohjelmoijia.
Metabolix kirjoitti:
Lisäksi koulutuksen puutteesta heräisi kysymys, miksi se puuttuu: voiko henkilön palkata oikeisiin töihin, jos taito tai kärsivällisyys ei riitä edes muutaman vuoden opiskeluun?
Ei se aina ole taidosta tai kärsivällisyydestä. Tunnen esimerkiksi todella nopeita oppijoita, jotka voivat opiskella päivässä yhden kurssin asiat. Ei hän koe tarpeelliseksi istua luennoilla. Silti hän kirjoittaa erinomaista koodia. Eräs tuntemani nyt jo eläkkeellä oleva lääkäri tarvitsi työssään joitain skriptejä automatisoimaan Excel-laskuja. Hän pystyi hyvin oppimaan tarvittavan skriptaustaidon itsekin. Ja on kai niitäkin, jotka ovat ikiopiskelijoita pelkästään saadakseen opiskelija-alennuksia.
Jaska kirjoitti:
Ei se aina ole taidosta tai kärsivällisyydestä. Tunnen esimerkiksi todella nopeita oppijoita, jotka voivat opiskella päivässä yhden kurssin asiat. Ei hän koe tarpeelliseksi istua luennoilla.
Onneksi yliopistoissa ei olekaan luennoillaistumispakkoa. Eräs kaverin työkaveri suoritti diplomi-insinöörin tutkinnon alle 2 vuodessa ja samaan aikaan oli täysipäiväisesti töissä järjestelmäarkkitehtina.
Onhan näitä nopeita tapauksia. Hanna Kokko suoritti kai biologin tutkinnon suurin piirtein menemällä työhaastatteluun ja kertoen taidoistaan. Todettiin, että kyllähän hän tarvittavat asiat osaa. En kyllä yhtään ihmettele, kun hän laski kotonamme jo 13-vuotiaana yo-koematikkaa sun muuta.
Jaska kirjoitti:
Metabolix kirjoitti:
Lisäksi koulutuksen puutteesta heräisi kysymys, miksi se puuttuu: voiko henkilön palkata oikeisiin töihin, jos taito tai kärsivällisyys ei riitä edes muutaman vuoden opiskeluun?
Ei se aina ole taidosta tai kärsivällisyydestä.
Sanoinkin, että heräisi kysymys. Toki kysymykseen saa sitten vastata. Jos näyttöä oikeasta oppimisesta ja osaamisesta löytyy, hyvä niin. Valitettavasti joidenkin ihmisten ”itsenäinen opiskelu” rajoittuu pelaamiseen ja päihteisiin, jotka ovat myös tärkeä syy sille, miksei se oikea opiskelu onnistu. Pelkkään sanaan ei voi luottaa.
Jaska kirjoitti:
Hanna Kokko suoritti kai biologin tutkinnon suurin piirtein menemällä työhaastatteluun ja kertoen taidoistaan.
Ainakin jos Wikipedia-artikkeliin on luottaminen, sinulle on käynyt aika paha väärinkäsitys. Artikkelissa kerrotaan seuraavaa: Kokko ei ole suorittanut biologin tutkintoa – ei oikeasti eikä millään kepulikonstilla. Kokon tutkinto (DI) ja väitöskirja ovat valmistuneet ihan tavanomaisten tavoiteaikojen puitteissa. Kokko sai yliopistossa luvan tehdä väitöskirja evoluutiobiologiasta, vaikka hänen edeltävä tutkintonsa oli DI.
Väitöskirjan voi tehdä eri alalta kuin muut opinnot ja jopa aloittaa ennen ensimmäisenkään yliopistotutkinnon valmistumista; tämä ei ole mitenkään tavatonta. On erikoista, että diplomi-insinööri päättää väitellä biologiasta, ja siksi asia on ehkä haluttu nostaa artikkelissa esiin. Kuitenkin tyypillinen väitöskirja on niin kapea-alainen, että sen tekeminen ei usein edellytä koko perustutkintoa vaan hyvinkin suppea tietämys väitöskirjan alalta voi riittää pohjaksi.
Metabolix kirjoitti:
Jaska kirjoitti:
Hanna Kokko suoritti kai biologin tutkinnon suurin piirtein menemällä työhaastatteluun ja kertoen taidoistaan.
Ainakin jos Wikipedia-artikkeliin on luottaminen, sinulle on käynyt aika paha väärinkäsitys.
En tiedä totuutta tästä. Joskus kysyin asiaa isältä. Hänestä Wikipedian artikkeli oli epätarkka ja Hanna suoritti tutkinnon hyvin nopeasti ennen kuin teki väiskin. Käytännössä di-tutkinto korvasi suuren osan perusopinnoista, jolloin jäljellä oli vaan muutama kurssi ja gradu.
Jaska kirjoitti:
[Isän mukaan] Wikipedian artikkeli oli epätarkka ja Hanna suoritti tutkinnon hyvin nopeasti ennen kuin teki väiskin. Käytännössä di-tutkinto korvasi suuren osan perusopinnoista, jolloin jäljellä oli vaan muutama kurssi ja gradu.
Yliopisto-lehti 12/97 kertoo, että väittelijänä oli DI Hanna Kokko – siis DI eikä FM, eli selvästikään ei ollut biologin tutkintoa. Olisiko kuitenkin niin, että ”muutama kurssi” tarkoittaisi ihan tavallisia tohtoriopintoihin kuuluvia kursseja (yliopistopedagogiikkaa ym.)? Kuten jo sanoin, väittelyyn ei vaadita saman alan perustutkintoa, ja myös filosofian tohtoriksi voi tulla, vaikka perusopintoina olisi DI-tutkinto.
Mutta eiköhän palata vähitellen alkuperäiseen aiheeseen...
Alkuperäiseen kysymykseen: Oletko kysynyt eri oppilaitoksista tietoa? Jos olisin tilanteessasi, niin saattaisin harkita kirjoittavani meilin oppilaitoksiin, jossa voisi kysyä suoraan, mitä vaihtoehtoja on tarjolla hyvät alkutiedot omaavalle opiskelijalle.
Joo meillä datanomi ja tradenomi koulussa opettettiin vain lähinnä PHP:ta, Lingoa ja ActionScriptiä ja vähähän tekemään MySQL-tietokantoja. Koulun tehtävät oppilaille oli sellaisia Hello world -tyyppisiä juttuja ja vähän jotain silmukoita ja if-lauseita joista opiskelijat eivät tajunneet mitään ja kysyivät opettajalta, että voitaisiinko aloittaa niistä perusteista? Ei siinä, etteikö opettajat olisi voineet lähteä vieläkin vaikeammista jutuista kokeneelle ohjelmoijalle niin se, että meidän koulussa jossa molemmat tutkinnot käytiin ei voitu lähteä kovemmalle tasolle jos oppilaat eivät ymmärrä hölkäsen pöläystä php-scritistä echo "Hello, world!";.
Lisäys:
Metabolix kirjoitti:
Jos firman toiminta liittyy ohjelmointiin, melko varmasti myös rekrytoinnissa on mukana ohjelmoijia.
Tämä on ihan firmakohtaista mikälainen johto siellä on. Joissakin firmoissa on otettu muita ohjelmoijia mukaan haastatelemaan ja joissakin ei kun firman politiikka on se että haastattelut tekee joku liituraitapukumies, joka ei ole ohjelmoija ja ei ymmärrä tekniikasta mitään eikä haluakaan ymmärtää.
Aihe on jo aika vanha, joten et voi enää vastata siihen.