Mikrosoftin tämänpäiväiset tapahtumat panevat ajattelemaan tätä. Nokian matkapuhelimien epäonnistumisessa voidaan nähdä ohjelmoinnin osuus. Mutta mistä kilpailukyky on kiinni:
-tutkimus?
-teknologia?
-prosessit?
-yritys- ja projektinjohto?
-hinta?
-markkinointi?
Kun ohjelmoinnista keskustellaan, kilpailunäkökohta loistaa poissaolollaan.
Ohjelmoinnissa on usein olennaista idea, markkinointi ja tuuri. Jos saat saman ohjelman miljardin ihmisen käyttöön, ei ole hirveän olennaista paljonko sen kehittäminen on tullut maksamaan. Ainakin ns. bulkkisoftan osalta.
Eli esim. prosessit sekä yritys- ja projektinjohto ei ole ihan niin kriittisiä kilpailukyvyn kannalta kuin perinteisemmillä teollisuudenaloilla.
Jos nyt vielä Microsoftia kommentoi, niin heillä on ongelmana tietynlainen eleganttiuden ja hyvän maun puute. Se ei välttämättä haittaa yritysten työkaluissa, mutta henkilökohtaisiksi mielletyissä laitteissa sillä on iso merkitys. Tuossa justiinsa Skype for Business käyttöönottoa viriteltiin kokoustyökalulla niin kyllä se lopulta onnistui, mutta käyttäjä ei tiedä miten. Toiseksi huonoin käyttöönottoprosessi isolle käyttäjäjoukolle tarkoitetussa softassa Juniperin vpn-clientin jälkeen.
Grez kirjoitti:
eleganttiuden ja hyvän maun puute
Sama asia voidaan sanoa toisinkin: ohjelmointi ei ole kilpailutekijä. Kun ajatellaan vaikka MS ATLää (vaimikäsenytoli), ei se ollut ylivoimainen mihinkään verrattuna.
vinsentti kirjoitti:
ohjelmointi ei ole kilpailutekijä.
Kai se nyt johonkin rajaan saakka on kilpailutekijä. Jos ohjelma ei toimi, on pakko vaihtaa toiseen. Jos toimii huonosti, voi tehdä mieli vaihtaa toiseen. Jos toimii kohtalaisesti mutta toinen olisi selvästi parempi, saattaa ehkä miettiä vaihtoa. Jos toimii hyvin, ei ole syytä vaihtaa. Siis: jos haluaa saada käyttäjiä, pitää olla hyvä, mutta jos haluaa vain pitää nykyiset, voi olla kohtalainen.
Grez kirjoitti:
eleganttiuden ja hyvän maun puute
Suomeksi sanottuna mitä julmempi ja moraalittomampi olet sitä paremmin menestyt.
En oikein kyllä ymmärrä miten elegantti tai hyvällä maulla tehty ohjelmatuote edellyttää julmuutta tai moraalittomuutta. Lainasitko kenties väärän kohdan?
Jos kilpailua sinänsä pidetään julmana, jopa moraalittomana?
vinsentti kirjoitti:
Mutta mistä kilpailukyky on kiinni
Omenalogosta.
Ohjelmoinnilla on varmasti merkitystä yritysten ja tuotteiden kilpailukykyyn. Mutta jos keskitymme siihen kontekstiin (eli ilmeisesti Anssi Vanjoen viimeaikaisiin lausuntoihin Nokian kohtalosta), jota OP ilmeisesti tarkoittaa: Mielestäni oman ohjelmistotuotannon osuus matkapuhelimien kilpailukyvyssä selittyy tiettyjen perussovellusten takaamisella. Yhtään puhelinta ei myydä, jos sen käyttöjärjestelmään ei ole saatavilla tiettyjä perusominaisuuksia. Tämä on siis niin sanottu karsiva tekijä markkinoille tultaessa. Omalla ohjelmistokehityksellä voidaan varmistaa, että tietyt sovellukset ovat saatavissa järjestelmään.
Vanjoen kommentit Nokian tappion syistä kannattaa kuitenkin aina lukea hieman skeptisesti. Mies on tunnettu vuosia myöhässä tulevista jälkiviisauksistaan. Nokian tappio oli 2007 ilmestynyt iPhone, joka muutti matkapuhelin markkinat totaalisesti. Kuten usein aikaisemmin muilla teollisuuden aloilla, menneisyyden jättiläinen ei kykene reagoimaan markkinoilla tapahtuviin radikaaleihin muutoksiin. Tämän jälkeen puhuttiin ekosysteemeistä, puhelimen teknisten ominaisuuksien sijaan. Nyt tärkeää oli, että puhelimeen on saatavilla laaja määrä sovelluksia, ja se toimii yhdessä muiden kodin laitteiden kanssa.
Edes omalla ohjelmistokehityksellä ei puhelimeen saada tarvittavaa määrää käyttäjiä kiinnostavia soveulluksia, vaan käyttöjärjestelmä (ekosysteemi) tarvitsee ulkopuolisia toimijoita, jotka ovat kiinnostuneita tekemää sovelluksia puhelimeen. Tässä suhteessa käyttöjärjestelmät ovat mielenkiintoinen asia; vaikka toinen järjestelmä olisi teknisesti parempi, sovelluskehittäjien kannattaa tehdä sovelluksia ainoastaan niille järjestelmille, joilla on enemmän käyttäjiä ja kehittäjiä jo ennestään. Käyttäjän puolestaan kannattaa hankkia puhelin, jolle on saatavilla parhaat sovellukset ja tuki. Sovelluskehittäjien ja käyttäjien määrä on siis itseään ruokkiva spiraali, ad infinitum.
Kuinka monta tällaista ekosysteemiä sitten mahtuu maailmaan yhtäaikaa? Tällä hetkellä ilmeisesti kaksi. Nokia myöhästyi/epäonnistui oman ekosysteemin kehittämisessä. Syitä tähän voi tietysti olla useita, esimerkiksi Applen maine, brändi, ja markkinoiden heilauttaminen täysin mullistavalla tuotteella antoi tarvittavan etumatkan. Lisäksi esimerkiksi Android on onnistunut luomaan erittäin laajan verkoston laite- ja ohjelmistotuottajia; taustalla vaikuttaa varmasti Google valtavat resurssit. Vaikka Nokia otti kumppanikseen Microsoftin (vai olisiko toisinpäin), jonka ekosysteemi on varmasti maailman voimakkain, muutos tapahtui liian myöhään, ja markkinat ja sovelluskehittäjät oli jo jaettu Applen ja Androidin kesken.
Tekstistä tuli ehkä hieman pitkä, mutta vastaus alkuperäiseen kysymykseen: Oma ohjelmistotuotanto on karsiva tekijä, joka tarvitaan markkinoille pääsyyn mutta ei takaa välttämättä yhtään myytyä puhelinta. Spekulaatiota: Peli oli jo menetetty jokatapauksessa, eikä ohjelmistotuotannon lopettaminen muuttanut tilannetta mihinkään suuntaan. Nokian luopuminen puhelintoiminnoista saattaa kuitenkin olla yksi suomalaisen liiketoiminnan historian mielenkiintoisimmista/parhaista liikkeistä, mutta tekstini on jo liian pitkä muutenkin.
Jackpontikka kirjoitti:
Ohjelmoinnilla on varmasti merkitystä yritysten ja tuotteiden kilpailukykyyn.
Hyvä analyysi mobiilileirien kamppailusta. Kun ajatellaan vaikka Applen voittostrategiaa, niin strategia enemmänkin auttoi Applen teknologiaa kuin toisinpäin. Objective-C pompsahti kielirankingissa. Ohjelmoinnin kilpailumerkityksen haku on kyllä kesken. Ohjelmoinnista ei löydy Applen sitä kilpailuetua.
Joidenkin softien lisenssit maksavat maltaita, mutta niille löytyy silti halukkaita käyttäjiä. Monesti tähän liittyy suljettu tiedostoformaatti tai muu vastaava asia, joka käytännössä sulkee kilpailijat ulos pelistä. Mutta joissain tapauksissa erottava tekijä on tasokas ohjelmointi. Äkkiseltään tulee mieleen ainakin Mathematica, MATLAB ja jotkin kaupalliset 3D-mallinnusohjelmat ja finanssialan työkalut, jotka yksinkertaisesti tekevät asiansa paremmin kuin halvemmat tai ilmaiset vastaavat. Moni asiakas olisi valmis siirtymään halvempaan vaihtoehtoon, jos sellainen olisi tarjolla ja toimisi riittävän hyvin.
jlaire kirjoitti:
Mathematica, MATLAB ja jotkin kaupalliset 3D-mallinnusohjelmat ja finanssialan työkalut
Näistä tulee mieleen tuotteenhallinta kilpailutekijänä ja -etuna. Sama kuin Linuxin kilpailuetu. Teknologioissa on eroja. Linuxin teknologia on KISS mallia. Mathematican kaikkea muuta: en ollut kuullutkaan pääasiallisesta implementointikielestä Wolfram, joka on oma, multiparadigm ja muutenkin valtava.
Jopas on tajunnanvirtaa. Välillä en ihan pysy perässä.
Tuotteenhallinta on minulle outo sana, mutta jos tarkoitat tätä, eli "Tuotteenhallinta jaetaan versiohallintaan, kokoonpanon hallintaan ja muutosten hallintaan.", niin minusta tämä on olennainen osa ohjelmointia ja jokaista isoa projektia.
Missä sanotaan, että Mathematican pääasiallinen toteutuskieli on Wolfram?
http://reference.wolfram.com/legacy/v9/tutorial/
Mathematica is one of the more complex software systems ever constructed. It is built from several million lines of source code, written in C/C++, Java, and Mathematica.
jlaire kirjoitti:
Jopas on tajunnanvirtaa.
Miten niin? Yritin lyhyesti. Tajunnanvirta on laveaa.
jlaire kirjoitti:
Tuotteenhallinta .. on olennainen osa ohjelmointia.
Myönnetään, ohjelmistotuotteen hallinta on toista kuin minkä tahansa tuotteen. Osittainen(?) vastaus alkuperäiseen kysymykseen löydetty.
jlaire kirjoitti:
Missä sanotaan, että Mathematican pääasiallinen toteutuskieli on Wolfram?
Wikipedia artikkelit Mathematicasta ja Wolframista antavat ymmärtää. (Hauska yksityiskohta: 30 vuotiaalle kielelle julkaistiin nimi vasta 2013.)
Minulle ennestään tuntemattomasta Wolframista näkyy yleinen piirre: joka paikassa on kaikkea. Esimerkiksi kaikissa kielissä on kaikki paradigmat (mutta ei mitään kunnolla). Linuxin yksinkertainen teknologia eroaa tässä suhteessa kaikesta muusta, mutta on silti kilpailukykyinen. Hyvä hallinto ja varmaan se eleganttius ja hyvä maku painavat.
Huolimatta vaikeasta (mutta tärkeästä) aiheesta keskustelusta tuli joitakin tuloksiakin. Tuli mieleen yksi asetelma: Ohjelmointikielet epäilemättä kilpailevat, mutta kielet eivät sitten enää ole käyttäjiensä kilpailuaseita. Vai olisiko Wolfram Mathematican syömähammas?
Aihe on jo aika vanha, joten et voi enää vastata siihen.