Onko joku nähnyt jossain kirjallisuus lähteessä "graceful degradation" termille suomenkielistä käännöstä? Graceful Degradation
Pitäisi laittaa tieteelliseen tekstiin, mutta en ole törmännyt suomennokseen aiemmin. Kirjallisuuttakaan ei taida vielä noista asioista oikein olla suomeksi?
Grace(ful) on niin monimerkityksinen sana, että on aika mahdoton kääntää niin että sen kaikki merkitykset säilyisivät.
Ehkäpä joku "tyylikäs heikentyminen" tai "viehkeä heikentyminen"
Kirjaimellinen kääntäminen on tuskin koskaan hyvä idea. Selkeintä olisi kehittää hyvä ja kuvaava suomenkielinen termi, joka voisi tässä tapauksessa olla esimerkiksi "tason hallittu laskeminen". Jos termi ei ole yleistynyt ja haluaa lukijoiden ymmärtävän sen juuri tuona (W3C:n määrittelemänä) asiana, voi varmaankin sanoa "graceful degradation -periaate". Joka tapauksessa menetelmä on hyvä selittää.
Luulisin, että uusien termien kohdalla ensimmäinen suomentaja saa päättää suomennoksen, eikä suomennoksen tarvitse edes noudattaa kielioppia. Esimerkkinä modulimuoto . Joskus voi kylläkin olla hankalaa varmentaa, että termiä ei ole suomennettu ennen.
Jaska kirjoitti:
Luulisin, että uusien termien kohdalla ensimmäinen suomentaja saa päättää suomennoksen, – –
Asia ei ole ollenkaan noin. Virallisia termejä ei ole, vain vakiintuneita termejä. Termit muuttuvat ajan saatossa, mikä on nähtävissä monilla tieteenaloilla hyvin erilaisissa termeissä. Termit käyttäytyvät siis kuten mitkä tahansa muutkin sanat.
Esimerkiksi: Kielitieteessä suomen verbien mennyttä aikamuotoa (engl. simple past) on nimitetty termeillä imperfekti, preteriti, entinen lähiaika ja kertoma (ja muutamalla muulla, joita en kyennyt tähän hätään löytämään). Nyt vallalla on imperfekti, joskin se on siirtymässä tiedepiireissä preteritin puolelle. Itse kannatan entistä lähiaikaa sen loogisuuden ja suomalaisuuden vuoksi (muissa kielissä käytetään kuitenkin eri termejä).
Myös ohjelmointitermeissä on heittelyä. C++:n template-ominaisuudesta on käytetty termejä malli, malline ja kaavain, puhumattakaan tyyppiparametrisoiduista funktioista ja luokista.
Termit siis vaihtuvat. Kannattaa aina käyttää vakiintunutta ilmausta. Termi ei ole vakiintunut, jos yksi ihminen on joskus kerran käyttänyt sitä.
Minä keksin välillä uusia sanoja ohjeisiin, tutkielmiin ja muualle. Tällöin minä aina merkitsen englanninkielisen tai joskus latinankielisen alkuperäisen sanan uuden sanan jälkeen, jotta lukija ymmärtäisi varmasti sen.
fergusq kirjoitti:
Jaska kirjoitti:
Luulisin, että uusien termien kohdalla ensimmäinen suomentaja saa päättää suomennoksen, – –
Asia ei ole ollenkaan noin. Virallisia termejä ei ole, vain vakiintuneita termejä.
Mutta ei kai suomennos voi olla vakiintunut kun se suomennetaan ensimmäisen kerran?
Mitäpä jos et yrittäisi tahallasi sekoittaa lukijaa, ja käyttäisit vakiintunutta eli englanninkielistä termiä.
Itseasiassa kirjoittamalla koko juttusi englanniksi saavutat suuremman lukijakunnan.
Lumpio kirjoitti:
Mitäpä jos et yrittäisi tahallasi sekoittaa lukijaa, ja käyttäisit vakiintunutta eli englanninkielistä termiä.
Miten sen nyt ottaa... Asiaan perehtymättömille englanninkieliset termit ovat ihan yhtä mystistä kuin suomenkielisetkin. Usein on parempi vain selittää asia. Vertaa:
Sivusto suunniteltiin ns. graceful degradation -periaatteen mukaisesti.
Sivusto suunniteltiin siten, että sen perusominaisuudet toimivat myös vanhemmilla selaimilla.
En toki tiedä mitään yksityiskohtia tekstistä, joten en osaa sanoa parasta vaihtoehtoa.
Jaska kirjoitti:
Mutta ei kai suomennos voi olla vakiintunut kun se suomennetaan ensimmäisen kerran?
Tarkoitin, että ensimmäinen termin kääntäjä ei voi yksin vakiinnuttaa ilmausta. Anteeksi, jos tulkitsin sinua väärin.
Jep, tottakai selitän termin auki.
Jotain tällaista siis meinasin:
Ennen web-sivustot suunniteltiin käyttäen jouhevaa karsintaa (eng. graceful degradation), jossa ominaisuuksia karsittiin selaintuen mukaan. tms.
Sitten voin jatkossa viitata vain jouhevalla karsinnalla eikä tarvitse käyttää englanninkielistä termiä.
Aihe on jo aika vanha, joten et voi enää vastata siihen.