Elikkäs, jos teen näin: koodaan lukion ja opettelen kaikki tärkeät lukion oppimäärän asiat (eli ei siis opettele itse enempää kuin sen) hyvin (esim. fysiikka, matikka, kemia jne. ) niin:
Voiko musta tulla vielä sitten HYVÄ (siis OIKEESTI hyvä) jossain muussa kuin koodauksessa yliopistossa? ESIMERKIKSI jossain LÄÄKEtieteessä tai vaikka FYSIIKASSA tai jossain lol. VAI onko niin, ETTÄ noissa hyvät on aloittanut jo LUKIOaikana. Niin ja EN OLE mikään JAKOB STEINER tai joku muu yli-ihminen sitten. Lol, taisin kysyä tätä jo joltain mutta oon unohtanut vastauksen joten kysyn varmaan vielä sitten täällä xDDDD Enpähän ainakaan unohda sitten kun voi täältä tulla katsomaan sitten jos unohdan joskus vastauksen tähän kysymykseeni.
ei
ELÄMÄ VALUU KÄSISTÄ APUAA :DDD LOPPU HÄÄMÖTTÄÄ JO :DDD
alkaa olla jo vähän kiire tässä :DD
no niin joo jaa töö däää plää plöö
Lisäys:
no voi ei jos ei
haluaisinn kuitenkin vielä joltain luotettavammalta taholta tähän varmistusta.
en luota OliO:n mielipiteisiin
En näkisi että pärjääminen tai panostaminen lukiossa jollain osa-alueella tarvitsisi olla loppuelämää määräävä tekijä.
No näin 20v ikäloppuna kävelevänä ruumiina on tullut todettua, ettei voi tulla enää hyväksi missään. Panostaminen pitäisi alottaa kunnolla jo ala-asteella jos haluaisi hyväksi jossain.
OliO: aina häviää, mutta minimoi se häviö edes lopettamalla koodaus HETI!
Muistan kuulleeni, että yleensä jonkun alan oppiminen vaatii 10000 tunnin paneutumista. Eli jos motivaatiota opiskeluun riittää ja opettelet alaa vaikka keskimäärin 8 tuntia päivässä, niin 3,5 vuoden jälkeen olet alan asiantuntija. Ei se vaadi kuin sitkeyttä ja halua ottaa eri asioista selvää. Ainakin matemaatikoista löytyy myöhään aloittaneita asiantuntijoita.
Pfft. Hyväksi voi tulla vaikka missä ja minkäikäisenä. Ja ei alan oppiminen vaadi 10000 tuntia työtä vaan paljon vähemmän. Eri asia jos haluaa ammattilaiseksi ja/tai ekspertiksi.
Lukion oppimäärät ovat kuitenkin aika suppeita, koska opiskelu siellä on hajautettu moniin eri oppiaineisiin, joten niiden oppimäärien opiskelu ei tee kenestäkään "superhyvää". Enemminkin ne antavat hyvän pohjan, jonka päälle voi alkaa opiskelemaan asioita syvällisemmin ja oppimaan asioissa "hyväksi". Hyvän määritelmähän on tietenkin suhteellinen, joten on aika vaikea määritellä, koska olet hyvä jossakin.
Kyllä, lukio on yleissivistävä (tai ainakin oli minun aikanani, nykyäänhän edes ihmisen biologia ei kuulu pakollisiin ja muuta idioottimaista). Olisi kiva joskus vähän päästä tonkimaan mitä siellä nykyään sitten opetetaan, jos tärkeitä asioita on jätetty valinnaisiksi. Ei lukiosta ammattiin valmistuta, mutta ei välttämättä jatkokoulutuksistakaan, eikä välttämättä edes osaa mitään erityistä.
Ammattiin valmistutaan ammattikoulusta. Kolmannen asteen opetuksesta tulee laaja-alaisempia asiantuntijoita, jotka voivat järkevästi kootuilla opintosuorituksilla pätevöityä (muodollisesti) moneenkin hommaan.
kllp kirjoitti:
Elikkäs, jos teen näin: koodaan lukion ja opettelen kaikki tärkeät lukion oppimäärän asiat (eli ei siis opettele itse enempää kuin sen)
Vaikka asioita voikin ihan hyvin opetella myös lukion jälkeen, mielestäni kannattaa opetella mahdollisimman paljon jo lukion aikana, koska silloin on (varsinkin kllp:n kaltaisella yhteen huoneeseen rajoittuneella nörtillä) paljon ylimääräistä aikaa ja energiaa opiskeluun. Laajasta opiskelusta saa paremmat eväät miettiä myös, mille alalle voisi tulevaisuudessa suunnata; pelkkä lukion oppimäärä antaa useimmista asioista vain rajoittuneen kuvan. Osa opinnoista on sitten hyödyksi sillä alalla, ja loput ovat hyödyksi ja iloksi arkielämässä esim. siinä muodossa, että ymmärtää maailmasta muutakin kuin oman kapean alansa eikä ole niin TYHMÄ CAPS LOCK JONNE.
Myös lukion oppimäärän voi opetella oikeasti tai leikisti. Molemmilla tavoilla pärjää lukiossa, mutta jatkossa ymmärtämisestä on enemmän hyötyä kuin vain muistamisesta.
Mä olen itse sitä sorttia, joka laittoi kaikki munat yhteen koriin heti ykkösvuodesta alkaen ja pääsi sillä parhaaseen tulokseen. Lukion päättärissä keskiarvoni oli luokkaa 7,0 ja jätin ruotsin kirjoittamatta ja äikästäkin selvisin vain muutaman pisteen marginaalilla. Joka tapauksessa lukiossa on täysin turhaa yrittää panostaa kaikkiin käymiinsä kursseihin, koska lukion oppimäärä ei ole yleistietoa eikä lukion opintosuorituksilla tee itsessään yhtään mitään. Jatko-opintoihin haettaessa katsotaan vain muutaman aineen arvosanat ja yo-kirjoitukset, joissa kirjoitetaan tavallisesti 4-5 ainetta.
Ihmisellä täytyy olla yleissivistyksen saavuttamiseen luontainen kiinnostus tietoa kohtaan ja sen puuttuessa kuvitteellinen sivistyskäyrä laskee nopeasti lukion jälkeen. Yliopistossa ja amk:ssahan opetus on joka tapauksessa hyvin yksipuolista.
The Alchemist kirjoitti:
Mä olen itse sitä sorttia, joka laittoi kaikki munat yhteen koriin heti ykkösvuodesta alkaen ja pääsi sillä parhaaseen tulokseen.
Opiskelit joistakin aineista lukion oppimäärän ja omatoimisesti oppimäärän ulkopuolista?
The Alchemist kirjoitti:
Mä olen itse sitä sorttia, joka laittoi kaikki munat yhteen koriin heti ykkösvuodesta alkaen ja pääsi sillä parhaaseen tulokseen.
Mikä on ”paras tulos”? Lukio läpi rimaa hipoen ja jatko-opintopaikka? Kuulostaa todella näköalattomalta.
The Alchemist kirjoitti:
Joka tapauksessa lukiossa on täysin turhaa yrittää panostaa kaikkiin käymiinsä kursseihin,
Osalle tieto uppoaa monista aineista ilman mitään panostusta. Lisäksi aloittaja kysyi, kannattaako edes hyödyllisistä aineista opetella muuta kuin lukion oppimäärä. Siinä ei paljon munien tai korien määrä vaikuta.
Grez kirjoitti:
The Alchemist kirjoitti:
Mä olen itse sitä sorttia, joka laittoi kaikki munat yhteen koriin heti ykkösvuodesta alkaen ja pääsi sillä parhaaseen tulokseen.
Opiskelit joistakin aineista lukion oppimäärän ja omatoimisesti oppimäärän ulkopuolista?
Lukio oli mulle oikeastaan pakollista ajan haaskaamista matkalla yliopistoon. En minä siellä lukenut yhtään mitään; parille matikan kurssille vähän skarppasin ja matikan yo-kirjoituksiin kertasin. Loput kolme vuotta menivät täysin autopilotilla. Valitettavasti siihen aikaan en ollut vielä täysillä mukana koodauspiireissä, että olisin säästetyn ajan käyttänyt koodaamiseen, mutta joka tapauksessa paremmin se aika tuli käytettyä.
Aihe on jo aika vanha, joten et voi enää vastata siihen.