Aina joskus tulee tutkittua omia ja muita sivuja otsikon analysaattorilla. Miten merkityksellisiä ne monet virheet ovat, joita analysaatori löytää sivujen koodista? Pitäisikö omia sivuja korjailla niiden mukaan, vaikka ne tomisivatkin hyvin? Vai onko siinä kyse koodien erilaisista tulkinnoista, kenties hiusten halkomisesta?
Millä ”otsikon validaattorilla”? WAI viittaa yleisesti W3C:n piirissä harjoitettuun esteettömyystoimintaan, ei mihinkään erityiseen ohjelmaan.
Kun vuosia sitten perehdyin esteettömyyttä tarkistaviin ohjelmiin, totesin ne heikoiksi – suppeita tarkistuksia tekeviksi ja usein harhaanjohtaviksi. Ei ole ilmennyt syytä olettaa, että tilanne olisi olennaisesti muuttunut.
Esteettömyys on aivan eri luokan kysymys kuin vaikkapa HTML- tai CSS-koodin määrittelynmukaisuus. Suurimmalta osalta se ei ole automaattisesti tarkistettavissa.
Kiitos Yucca. Otsikko on suora lainaus sivuston otsikosta, jossa näitä asoita käsitellään ja josta voi niitä online tutkia. Uskon, että kokemuksesi pitää paikkansa edelleenkin. Saattaisi ajatella, että mittauksella, esteettömyys, olisi merkitystä pelkillä HTML-sivustoilla. Mutta nyt ovat alustatkin jo monimutkaisia. Eikö ole myös niin, että useat (useimmat?) asiat voidaan nykysivustoissa koodata eri tavoin?
Neptun kirjoitti:
Eikö ole myös niin, että useat (useimmat?) asiat voidaan nykysivustoissa koodata eri tavoin?
Hyvä lähtökohta esteettömyyteen on, että HTML-sivua voi helposti lukea pelkkänä tekstinä ilman kuvia, tyylejä ja skriptejä. Tässä vaiheessa on vain muutama järkevä toteutustapa, koska eri HTML-elementeillä on selvät tarkoituksensa. Esimerkiksi ainoa järkevä tapa linkin tekemiseen on a-elementti, jonka href-attribuutissa on kohdeosoite ja sisältönä jokin linkkiä järkevästi kuvaava teksti. Samoin on muidenkin esteettömyyden kannalta tärkeiden elementtien kohdalla: yksi tapa on selvästi järkevä ja muut tavat selvästi typeriä purkkaviritelmiä.
Erilaiset tyylit ja efektit voi toteuttaa monella, ja ne eivät (oikein toteutettuina) vaikuta esteettömyyteen.
Neptun kirjoitti:
Otsikko on suora lainaus sivuston otsikosta, jossa näitä asoita käsitellään ja josta voi niitä online tutkia.
Sivulla http://www.w3.org/WAI/ ei kuitenkaan mainita mitään validaattoria. Siksi kyselin ”mikä validaattori?”
WAI-sivuilta kyllä löytyy ”työkaluja” (tools), joista joidenkin sanotaan jopa olevan ”accessibility validator”. Ne näyttävät tyypillisesti olevan vuosilta 2004–2006, eli mainittavaa kehitystä ei ole tapahtunut.
lainaus:
Saattaisi ajatella, että mittauksella, esteettömyys, olisi merkitystä pelkillä HTML-sivustoilla. Mutta nyt ovat alustatkin jo monimutkaisia. Eikö ole myös niin, että useat (useimmat?) asiat voidaan nykysivustoissa koodata eri tavoin?
Olennaista ei ole, millaisista tekniikoista on kyse, vaan se, että esteettömyys ylipäänsä ei juurikaan ole mitattavissa. (Tämä ei tarkoita, ettei se olisi tärkeä asia. Useimmat tärkeät asiat maailmassa eivät ole mitattavissa.) On kyllä kehitetty erilaisia mittareita tai tarkistimia, mutta niille on ominaista, että ne kiinnittävät huomion pieneen osajoukkoon olennaisista kysymyksistä, niihinkin usein liian teknisesti. Esimerkki: tarkistin voi tarkistaa, että jokaisella img-elementillä on alt-määrite, mutta tarkistimet eivät käytännössä tarkista, onko määritteen arvo kuvaa vastaava tekstivaihtoehto
Aihe on jo aika vanha, joten et voi enää vastata siihen.