Hei,
Yritän vielä tämän vuoden puolella oppia jQuerya tyydyttävälle tasolle. Mietin näitä asioita:
1.) Tarvitseeko "JavaScriptiä" enää lainkaan vai pärjääkö pelkällä jQuery -kirjastolla?
2.) Pitääkö AJAXia osata, jotta voi hyödyntää parhaiten JavaScript/ jQuery, mikä on ylipäätään AJAXin rooli?
3.) Onko jQuery tavallaan korvannut JavaScriptin, jos näin edes voi kysyä?
4.) Onko hyvä tapa opetella jQuerya tekemällä lukemattomia pikkuharjoituksia vai olisiko hieman suurempi projekti parempi (esim. käyttöliittymä, jossa paljon jQuerya) ?
..kiitos jos joku jaksaa hieman neuvoa, jotta pääsen alkuun. Luultavasti alan käymään läpi videokurssia ja siinä samassa yritän hieman tutkia dokumentaatiota. Toivon vielä tähän loppuun että osa kokeneista ei provosoituisi aloittelijan kysymyksistäni. Kiitän!
En ole ehkä oikea henkilö vastaamaan, kun en mikään kovin konenut ole, mutta itse olen tässä nyt pari viikkoa tutustunut jQueryn saloihin lähinnä kokeile ja opi -periaatteella. Olen tehnyt yhtä projektia ja samalla lisännyt sinne jQuery:llä ja Javascriptillä tehtyjä koodinpätkiä. Pikkuhiljaa sitä alkaa vähän oppimaan, ainakin todellä kätevästi saa tehtyä paljon asioita mihin pelkällä js:llä menee ikuisuus.
Omat mielipiteeni noihin:
1)Tarvitsee, tai ei tarvitse. Ihan siitä kiinni että mitä haluaa tehdä. Mielestäni turha edes miettiä tämmöistä.
2)Jos haluaa lähettää jotain tietoja toiselle sivulle, esim. lomakkeen tarkastajalle jne. niin ehdottomasti Ajax on hyvä osata. Mutta eihän sitä tarvi, jos ei kyseisessä projektissa ole tämmöisiä ominaisuuksia.
3) Ainakin suurin osa perujutuista tehdään jQuerylla nykyään.
Toisaalta itseänikin kiinnostaisi ammattilaisen mielipiteet näihin kysymyksiin!
JQuery on kirjasto javascript-kielelle. Et voi käyttää jQuerya josset osaa js:ääkin. Kysymyksen asettelusta oikeastaan paistaa läpi, että osaat js:ää aivan liian vähän, etkä siksi edes ymmärrä kysymyksesi absurdiutta. Sama pätee Quirzoon vastausten osalta.
Ajax on toistaiseksi ainoa universaalisti tuettu tapa vaihtaa tietoa palvelimen ja selaimen välillä. JQueryssä ei ole mitään tekniikkaa, mikä korvaisi ajaxin. Päin vastoin kaikki jQueryn ns. oikotiet kuten $.get ja $.post käyttävät ajaxia. JQuery ei siis todellakaan korvaa js:ää eikä ajaxia. Se käyttää niitä.
Voisit yhtä hyvin kysyä, että tarvitseeko kenenkään enää opetella "php:tä" vai riittääkö opetella jokin oliokehys kuten Zend Framework tai Symfony. Minä vastaisin, että on ihan turha opiskella ensin kaikkea php:n vanhentunutta tauhkaa, kun kuitenkin ainoa järkevä tapa useimpiin projekteihin on lähteä rakentemaan valmiin ja koherentin kehysympäristön päälle.
Php:n kanssa asia on kuitenkin hieman eri, sillä valmiin järjestelmän kylkeen voi olla hankalaa pultata enää uutta kehysympäristöä. JQueryn käyttöön ottaminen on aika helppoa, vaikka käytössä olisi jo jokin toinenkin js-kirjasto, jonka rinnalle jQueryä tuodaan (note: jQuery ei oikeastaan ole kehysympäristö). Itse ainakin lataisin suoraan jQueryn sen sijaan, että alkaisin vääntää yhtäkään XmlHttpRequestia tai dom-käpistelijää standardikirjaston varassa – vaikkei tarvitsisikaan tukea kuin yhtä ainoaa selainta. Ei se sadan kilon lisä jostain cdn:stä linkattuna kenenkään nettisivustoa pilaa.
Toisaalta harvaa laajempaa javascript-projektia voit edes vääntää tyytymällä vain jQuery-kirjastoon (ja standardikirjastoon). Tarvitset paljon muitakin laajennuksia, ellet aio viettää itkunsekaisia öitä sotkuista purkkakoodia naputellen. Tässäkään valossa kysymyksessäsi ei ole mitään järkeä. JQuery on vain yksi kirjasto, jonka avulla sovelluksia voidaan tehdä. Se ei myöskään ole mikään jeesuskirjasto, joka olisi tärkeämpi kuin jokin toinen kirjasto. Jos aiot vaikka tehdä pelin canvasille, niin et välttämättä tarvitse jQueryä mihinkään mutta tusinan muita kirjastoja kylläkin.
Olen itse työskennellyt erään projektin kanssa, jossa käytetään jQueryn ohella liki kymmentä eri kirjastoa ja toisen mokoman pienempiä plugareita näitä kirjastoja laajentamaan. Eikä kyse ole todellakaan mistään karuselleista.
Tästä päästäänkin tuohon viimeiseen kysymykseesi. Kuten sanoin, niin mitä laajemman js-sovelluksen kirjoitat, sitä varmemmin tarvitset muitakin kirjastoja kuin vain jQueryä. On siis huono valinta lähteä liikkeelle sillä mentaliteetilla, että otat arsenaaliisi vain jQueryn ja yrität rakentaa sillä jotain massiivista sovellusta. JQueryä ei ole tarkoitus käyttää niin.
Eräs aika itsestään selvä jQuerystä puuttuva osio on käyttöliittymäkomponentit. Tämä voi tulla shokkina: ei ole mitään järkeä lähteä vääntämään käyttöliittymiä "pelkällä html:llä ja css:llä" ilman jotain kehystä. On myös tuskaista yrittää liimailla jokaiseen nappiin, tekstikenttään ja ties mihin custom widgettiin tapahtumankäsittelijöitä jQueryn .on-metodilla.
Pistän tähän loppuun vielä yhden videon, jossa havainnollistetaan tätä samaa asiaa: jQuery vs. AngularJS
Okei paljon pointteja Alkemisti, ja tuli nyt aika lailla selväksi kysymyksen absurdius, vai miten tuo kirjoitetaan. Aloitan käymään jQuery läpi alusta saakka ja opettelen siinä samalla asioita kuten:
- Google CDN
- DOM
- API Dokumentaation käyttö
- Ja sen missä järjestyksessä mitäkin asioita ladataan...
Nyt muuten sijoitan jQueryn hakemisen <head> osioon. Vaihtoehtoina (localhost ja cdn). Sekä itse jQuery koodini js-kansioon, oma-jquery.js
..alkemisti, annat sellaisen kuvan videollasi, että jQuery olisi tavallaan jälkeen jäänyt teknisesti.
http://stackoverflow.com/questions/13151725/how-is-angular-js-different-from-jquery:
Basically, jQuery is a great tool for you to manipulate and control DOM elements. – – AngularJS is a framework. It has following features – – In fact, AngularJS uses jQuery lite in it.
vaihtoehtoja on paljon. esim KnockoutJS on myös suhteellisen hyvä paketti js:n kokonaishallintaan, ja pois suorasta domin käsittelystä (Josta tulisi siirtyä jo pois, koska kun domin suoraa käsittelyä on projektissa paljon, tulee vastaan mukava ylläpidollinen haaste).
AngularJS:n ja KnockoutJS:n eroja: http://blog.nebithi.com/knockoutjs-vs-angularjs/
Tottakai voit käyttää jQueryä vaikket osaisi JavaScriptiä. Ihan samalla lailla voit "käyttää" c:tä, vaikket osaisi yhtään konekieltä. ;)
Periaatteessa voi olla opettelematta JavaScriptiä, mutta silloin rajoitat itsesi proton tekemiseen. Voit saada aikaiseksi lopputulokselta näyttävän proton, jossa osa napeista simuloi lopullista toimintaansa. Kaikissa koodausfirmoissa ei ole välttämättä tällaiselle henkilölle tarvetta, joten suosittelen sinuakin tutustumaan JavaScriptiin enemmän.
Olen varmasti linkittänytkin jo, mutta kertaus on opintojen äiti: http://addyosmani.github.io/backbone-fundamentals/. Vaikka et ymmärtäisikään tuosta kirjasta kaikkea, saat silti varmasti kuvan siitä, millaiseksi JavaScript-koodaaminen muuttuu, kun mukaan otetaan muista kielistä tuttu MVC.
Okei, eipäs nyt mennä ihan vielä asioiden edelle eli opettelen vasta jQuerya ja annatte kuvan että olisi hyvä tutkia näitä JS frameworkkeja?
..mielestäni olisi järkevä opetella jQuerya tämä vuosi ja kun ymmärrys parempi niin sitten näitä teidän mainitsemia tekniikoita tutkimaan. Teen nyt niin että luen tutoriaaleja vähän eteenpäin kerralla ja yritän soveltaa oppimaani omaan projektiin. Ei varmasti paras tapa, mutta tasolleni ihan ok. Kiitän!
Enpähän henkilökohtaisesti ymmärrä, miten jQueryn opiskeluun voi tarvita enempää kuin korkeintaan pari täyttä päivää. Se on aika minimalistinen ja rajoittunut kirjasto dom- ja ajax-operaatioiden helpottamiseksi. Joo, tuleehan sitten vielä kourallinen geneerisempiä "hyötykäyttöfunktioita", mutta itsekään en kovin usein edes tarvitse niitä (tai siis koskaan). Sinun kanssasi se on muutenkin todettu, ettei sinulla riitä kiinnostusta perinpohjaiseen hieromiseen. Ei se php:nkään kanssa mihinkään ole johtanut.
The Alchemist kirjoitti:
...Sinun kanssasi se on muutenkin todettu, ettei sinulla riitä kiinnostusta perinpohjaiseen hieromiseen. Ei se php:nkään kanssa mihinkään ole johtanut.
Heh, tämä piristi taas kummasti aamuani. Eli tosiaan idea sellainen että käyn rauhassa pari jQuery tutoriaalia ja videokurssia läpi ja sovellan siinä samassa malleja omaan projektiin. Yritän jopa oppia koodaamaan tyhjälle pohjalle näitä "perus toimintoja".
Tuosta PHP / Java -osaamisestani sen verran että en ole koskaan pyrkinyt niissä "olio-ohjelmointia" pidemmälle koska vahvuuteni ei todellakaan ole HC ohjelmoinnissa, kuten monilla täällä olevilla IT-alan ammattilaisilla. Sen sijaan yritän hankkia hyvää yleisymmärrystä alasta ja kokeilla useita eri web-tekniikoita. Tällä hetkellä tosiaan tuota jQuerya.
Musta Late tuntuu, että sä teet kaikista asioista "härkäsiä". JavaScript, jQuery, ajax yms. on vain siinä sivussa osattavia juttuja. Kun saat keskityttyä näihin kaikkiin asioihin, voit helposti yhdistellä php-kikkareisiin jQueryllä tehtäviä pikkukilkkeitä.
Mukaan vielä vaikkapa TweenLite.js ja vaikkapa Bootstrap.js, vaihtelee näitä sitten tarpeen mukaan, tai vaikka sekaisinkin.
Ei näistä tarvitse mitään isoa numeroa tehdä, vaan käyttää sen mukaan, kuin on tarvetta.
jQueryssä tosiaan on vahvuutensa, mutta esim. animoinnista löytyy myös sulavampia kirjastoja (esim. TweenLite/TweenMax). jQuery+TweenLite on erittäin pätevä sulaviin html/js -animointeihin.
late kirjoitti:
The Alchemist kirjoitti:
...Sinun kanssasi se on muutenkin todettu, ettei sinulla riitä kiinnostusta perinpohjaiseen hieromiseen. Ei se php:nkään kanssa mihinkään ole johtanut.
Heh, tämä piristi taas kummasti aamuani. Eli tosiaan idea sellainen että käyn rauhassa pari jQuery tutoriaalia ja videokurssia läpi ja sovellan siinä samassa malleja omaan projektiin. Yritän jopa oppia koodaamaan tyhjälle pohjalle näitä "perus toimintoja".
Kerroit jo liki kuukausi sitten opiskelevasi jQueryä ja javascriptiä. Käytit sitä silloin tekosyynä sille, ettet halua opetella tekemään kunnon koodia. Olenko minä oikeassa vai olenko minä oikeassa?
Harjoittelen vasta JavaScriptiä ja jQuerya. Eli tällä hetkellä yritän saada validoinnin vain toimimaan. Mutta olet oikeassa tulevaisuudessa jokainen erilainen tarkistus voisi olla oma funktionsa, kaiketi?
ja Late... ei sun tarvitse mitään opiskella, kun alat suoraan vaan tekemään sillä jQueryllä. Teet vaikka aluksi testejä, millä saat kaikki h1-otsikot vaihtamaan värinsä vaikka siniseksi sivun latauduttua. Sen jälkeen voit tehdä vaikka h2-otsikot vaihtumaan punaisiksi, kun niitä klikkaa.
h3-otsikot laitat vaihtamaan tekstisisällön "Foobar":ksi, kun hiiren vie niiden päältä.
Lopuksi, kun olet harjoitellut ylläolevan tapaisilla testeillä, voit tehdä vaikka lomakkeen, jota lähettäessä muuttaakin tietyllä classilla varustetun divin sisällöksi "Odota hetki..."-tekstiksi, luo lomakkeen lähetyksestä ajax-kutsun ja palauttaa onnistuessaan vaikka html-sisällön tuon "Odota hetki..."-divin sisältöön.
Käyn jQuery -tutoriaalit ja -videokurssit ensin läpi ja teen sitten tuon "leben mainitseman harjoituksen"...
Tämä on hieman väärä paikka, mutta minua kiinnostaisi suuresti tietää miten alkemisti on päätynyt alan-ammattilaiseksi ja muutenkin miten hän opettelee jonkun uuden asian. Esim. nyt vaikka joku Coffee Script?
Varmaan opettelee kuten kaikki muutkin, eli tarvittaessa kurkkaa dokumentaatiota ja esimerkkejä.
Ei se nyt ihan noinkaan mene. Dokumentaatio on nimenomaan se työkalu, millä oppiminen tapahtuu (minun kohdallani). Yleensä ihan ensimmäiseksi käyn läpi ns. hello world -esimerkin, jotta saan kaikki alustustoimenpiteet tehtyä ja pääsen jonkinlaiseen alkuun. Sen jälkeen sitten riittääkin melkein se api-dokumentaatio.
Monesti on tietysti hyödyllistä googlettaa jostain esimerkki, jos lähtökohdat ovat niin abstrakteja, ettei muuten osaa pelkän dokumentaation pohjalta jatkaa. Usein se kylläkin menee niin päin, että dokumentaatio on pahasti puutteellinen, jolloin käytännön esimerkistä on todella paljon hyötyä. Ei se kuitenkaan tarkoita, että minun pitäisi tajuta joka helkkarin välivaihe siitä esimerkistä ensin, vaan ymmärrys kyllä laajene koodia kirjoittaessa. Pitää vain miettiä, että tarvitseeko ensin tehdä ns. prototyyppi, jossa on vara tehdä asiat väärin ja koodista huonoa, vai voiko lähteä työstämään suoraan tuotantoversiota.
Tietysti jo ennen opettelun aloittamista täytyy olla käsitys siitä, mihin työkaluaan aikoo käyttää. Monestihan minulla ei edes ole tietoa siitä, millä nimenomaisella kirjastolla jotain ongelmaa kannattaa ratkoa. Tiedostan vain sen, että edessäni on sellainen ongelma, johon on varmasti olemassa jo valmis kirjasto, jonka käyttäminen on järkevämpää kuin tyhjältä pöydältä aloittaminen. Tällaisissa tapauksissa vaihtoehtoja voi löytyä useampia, jolloin lyhyen "karsintavaiheen" jälkeen valitsen yhden ja teen projektin sillä loppuun. Kiinnostuksen mukaan voin sitten myöhemmin perehtyä niihin toisiinkin.
Joskus käy toki niinkin, että on jo se työkalu, mutten ole varma, miten jokin abstrakti asia olisi parasta toteuttaa sitä käyttäen. Silloin on helppo lyödä Googleen hakusanoja ja sivistää itseään. Mutta tässä on kyse enemmänkin hifistelystä; tärkeämpää on vain saada työ tehdyksi. Minua kuitenkin kiinnostaa aidosti myös kehittyä teoriaosaamisessa eikä vain projektien pikainen valmistuminen.
The Alchemist kirjoitti:
..... Pitää vain miettiä, että tarvitseeko ensin tehdä ns. prototyyppi, jossa on vara tehdä asiat väärin ja koodista huonoa, vai voiko lähteä työstämään suoraan tuotantoversiota.
Kiitos mielenkiintoisesta postauksesta. Haluaisin vielä tätä kohtaa tiedustella eli mitä tarkoitat käytännössä prototyypillä? Esim. leben postauksessa oli tuollainen harjoitustehtävä tyyppinen, voiko siitä asiasta tehdä protyypin ensin?
late kirjoitti:
The Alchemist kirjoitti:
..... Pitää vain miettiä, että tarvitseeko ensin tehdä ns. prototyyppi, jossa on vara tehdä asiat väärin ja koodista huonoa, vai voiko lähteä työstämään suoraan tuotantoversiota.
Kiitos mielenkiintoisesta postauksesta. Haluaisin vielä tätä kohtaa tiedustella eli mitä tarkoitat käytännössä prototyypillä? Esim. leben postauksessa oli tuollainen harjoitustehtävä tyyppinen, voiko siitä asiasta tehdä protyypin ensin?
Voi, sä voit tehdä proton ihan vaikka tyhjään html-sivuun, ja jos homma tuntuu toimivan, tehdä vastaavanlainen ihan tuotantoversioon. Jos taas huomaat protosa selviä ongelmakohtia, vaihdat vain lähestysmistapaasi. Vastaavasti voit tehdä useamman proton, esim. eri kirjastoilla. Näin tutustut nopeasti eri kirjastojen ominaisuuksiin, ja voit valita itsellesi parhaimman vaihtoehdon, kuin vastaavasti yrität päätä hakaten toteuttaa asiaa kirjastolla, johon se ei ole suunniteltu.
Protoilua kannattaa harrastaa, eikä siis kannatakaan tapojesi mukaan yrittää jokaisesta asiasta tehdä isoa ja valmista projektia.
Mainitsin tästä asiasta mm. tehdessäsi sitä uutta blogiasi.
Kyllä, mainitsit, mutta luulen että seuraavaksi tutkin Google kautta mitä tuo protyyppi todella tarkoittaa, teille tietenkin pees of keik, mutta jos ei ole ennen tällaista tehnyt tai koulussa opetettu.
No siis se on vaikka yksinkertainen, nopea demo.
late, etkö oikeasti ole koskaan ennen kuullut sanaa prototyyppi? Sana ei liity mitenkään erityisesti ohjelmointiin. Prototyypeistä puhutaan hyvin usein jopa tavallisissa lehtijutuissa, joten täytyy vähän ihmetellä, jos et oikeasti tunne sanaa.
Tunnen sanan, mutta oletetaan että pitää rakentaa HTML5 lomake. Olisiko prototyyppi lomakkeen runko ja tyylittely ja sitten tuotantoversiossa lomakkeen tarkistukset?
Eli mihin se raja vedetään mikä ero on prototyypillä ja live versiolla?
Muistatko kun mä sanoin, et pitää keskittyä olennaiseen?
Ottamatta kantaa tuohon sun html5-lomakejuttuun: Proto voisi olla lomake, ilman mitään css-muotoilua, lomakkeentarkistuksia yms. Se olisi vain minuutissa väsätty ruma ja toimimaton lomake.
Protoilu on lähinnä siis sitä, että sä testaat vaikka nopeasti jotain juttua (vaikkapa jQueryn ajax-toimintoa) ja väsäät vain lomakkeen ilman mitään sen kummenpaa sivustoa sen testaamiseen, jotta saat ajaxilla lähetettyä vain lomakkeen datan.
late kirjoitti:
Tunnen sanan, mutta oletetaan että pitää rakentaa HTML5 lomake. Olisiko prototyyppi lomakkeen runko ja tyylittely ja sitten tuotantoversiossa lomakkeen tarkistukset?
Järki käteen nyt. Jos rakentaisit nerokasta kvanttitietokonetta, olisiko prototyypissä pelkästään kehikko ja kotelo? Ei varmasti! Prototyypissä pitää olla juuri ne asiat, joita täytyy vielä testata.
Jos teet validoitavaa lomaketta, prototyypissä on lomake ja pari aivan mielivaltaista kenttää ja niiden validointikoodit – mielellään vielä kaikkein vaikeimmat asiat, jotka keksit. Testissä kenttien nimet voivat olla vaikka "foo" ja "bar", koska niillä ei ole väliä.
Protoilukin on aika mahdotonta, jos ei osaa kertoa itselleen, mikä se protoiltava asia olisi. Pitää siis osata nähdä se asian ydin. Omasta mielestäni tuollainen tehtävänanto kuin "tee lomake" ei kaipaa mitään prototyyppiä. Ei siinä ole mitään protoiltavaa. Lomake on vain kasa html:ää ja css:ää ja hyvin yksinkertainen kasa onkin.
Jos tehtävänanto olisi "tee lomakkeelle html5-validointi", niin siinä olisi jo vähän enemmän itua. Silloin tietysti kannattaisi tehdä lomake, jossa on jokaista erilaista inputtia (testitapausta) yksi kutakin. Tai ainakin ne olennaisimmat, mitä kuvittelee projektissaan tarvitsevan.
Pelkästä html:stä ja css:stä koostuva prototyyppitapaus voisi olla vaikka responsiivisen leiskan kasaaminen. Silloin sisältönä voi olla mitä vain staattista sisältöä; vaikka se lomake tai lista kuvia tai mitä tahansa.
Bootstrappia opetellessani taisin itse asiassa tehdä yhtenä protona pelkän lomakkeen. Silloin protosin juurikin lomakkeen kasaamista Bootstrapia käyttäen, koska lomakkeen rakenteesta tulee aika monimutkainen kaikkine containereineen ja luokka-attribuutteineen. Tällöin proton kohde oli nimenomaan Bootstrapin käyttö tietyssä komponentissa eikä se lomake.
Hmm.. mielenkiintoista. Täytyy sanoa että todistitte juuri, että teilläkin (kokeneilla) on "eri käsitys" prototyypistä. Sillä jos pitäisi tehdä lomake prototyyppi niin itse laittaisin siihen ehkä 1-2 kenttää ja kokeilisin esim. siirtyykö tieto lomakkeelta toiseen tiedostoon.
Nyt jos tekisin kaikki vaikkapa 12 erilaista kenttätyyppiä niin minulla tavallaan olisi käsissä lomake demo? Eli onko prototyyppi kuitenkin vain 10% valmiista tuotanto / demo -mallista?
Hyvä prototyyppi olisi vaikkapa miten vaihdetaan linkin väri jQuerylla, jolloin protossa tarkistettaisiin toimiiko jQuery esim. CDN / Localhost, mihin koodin pätkä sijoitetaan, mihin JavaScript koodi tulee (esim. oma kansio, erillinen tiedosto) ..ja tähän voisi testivaiheessa ottaa mukaan Google DevToolsin ja tutkia konsolin logi ominaisuudella jQueryn toimivuutta tai jotain tällaista...
Ja onkohan niin että voisi olla prototyyppi versio 2.0 vai onko niin että proto on aina uniikki joka tehdään alussa vain kerran ja sitten aloitetaan sen pohjalta viemään eteenpäin. Eli nimettäisiinkö nyt proton jälkeen projekti "Ohjelma 1.0", jolloin proto olisi tavallaan "prototyyppi 0.1" ???
Eikös me aikalailla sanottu samaa, protolla testaat vain sitä asiaa mitä "olet testaamassa".
Eli et tunge sitä valmiiseen sivustoosi, vaan testaat sitä vaikka ihan omana pikku html-sivunaan, ja testaat siinä vain ja ainoastaan sitä asiaa, jota olet tekemässä.
Eli jos olet testaamassa validointia, teet vain dummy-formin, jossa testaat validoit nopeasti validointia.
Unohda siis kaikki prosenttiosuudet ja versionumeroinnit, ja keskity siihen testaamiseen. Sen proton ei tarvitse edes olla missään tekemisissä sen lopullisen tuotteen kanssa.
Tuntuu, että sulla lähtee näinkin yksinkertaisessa asiassa mopo käsistä.
edit:
Eli jos sä olet tekemässä sun massiiviseen sivustoosi jQueryllä tehtävää klikkaus-animaatioita, niin sä voisit protota sitä klikkiä ihan vain näin:
http://solmussa.net/ohjelmointiputka/proto/late.
Ja kun sä huomaat, että "VITTU! SEHÄN TOIMII!", niin alkaisit väsäämään klikki-efektejä sun omaan sivustoosi toimivaa osaa tuosta hyödyntäen!
Tietenkin sun testaamas asias ei tarvitse olla noin yksinkertaisia, vaan sä voit protota myös monimutkaisempia asioita, tai vastaavasti vielä yksinkertaisempia juttuja.
Okei, okei.. asia selvä. Tämä selvensi paljon. Teenkin tästä lähdin uuden kansion kehitysympäristöön nimeltä: "prototyypit"
..sinne tulevat kaikki prototyypit, jolloin voin tarvittaessa palata tutkimaan miten olen jonkun asian joskus tehnyt. Tuon linkkisi esimerkit toimivat hyvin, kiitän. Varmaan tuollainen proto lähestymistapa voisi muutenkin olla fiksu ihan koodauksen opettelun kannalta myös muillekkin. Thänks!
Aihe on jo aika vanha, joten et voi enää vastata siihen.