Ohjelmointiputkan käyttäjien joukossa on monia yliopiston opiskelijoita ja tutkijoita, ja niinpä syntyi ajatus perustaa Ohjelmointiputkan oma tiedelehti:
http://www.cs.helsinki.fi/u/ahslaaks/ot/
Kyseessä on vertaisarvioitu verkkolehti, jossa julkaistaan Ohjelmointiputkan käyttäjien artikkeleita. Lehden ensimmäisen numeron 1/2012 artikkelien deadline on 12.8., ja lehden ilmestymispäivä on 9.9.
Tervetuloa myös Ohjelmointiputkan uudelle IRC-kanavalle #uusiputka, jossa mm. suunnitellaan verkkolehteä.
Tiedelehti, jonka lukeminen onnistuu peruskoulun tietojen avulla kuulostaa utopistiselta. Esimerkiksi miettimäni genuksen käsite ei sisällä tieteellisesti mitään uutta, mutta tuon vastauksen ymmärtäminen voisi tuottaa tuskaa jopa maistereille, joiden pääaine on matematiikka.
Tarkoittaako tämä sitä, että jos artikkelissa käytetään vaikkapa Lebesguen integraalia, niin kaikki integraalin ominaisuudet on johdettava ensiksi, kun integraaleja ei esiinny peruskoulun matematiikassa?
Kaikista aiheista ei toki ole mahdollista kirjoittaa niin, että artikkelin voisi ymmärtää peruskoulun tiedoilla.
Artikkelissa ei tarvitse johtaa integraalin ominaisuuksia, vaan ne voi esittää ilman perusteluita.
Tiedelehden sivulla on nyt tietoa artikkelin lähetyksestä.
Käytössä on LaTeX-pohja pohja.tex, josta tulee tiedosto pohja.pdf.
Nyt artikkelipohjasta on saatavilla uusi versio, jossa on muutamia korjauksia alkuperäiseen. Mukana on myös esimerkki, miten kuvan voi liittää artikkeliin.
Ilmeisesti kyseessä olisi tieteen popularisointi, sillä esittelysivun mukaan ”tarkoituksena on, että lehden kautta voi esitellä oman opiskelu- tai tutkimusalan kiinnostavia aiheita muille Ohjelmointiputkan käyttäjille”. Tämähän on varsin kaukana tiedelehti-sanan 1. merkityksestä ’jonkin tieteenalan julkaisu’ ja vastaa sen toista merkitystä ’tieteitä, varsinkin niiden tuloksia ja sovelluksia yleistajuisesti esittelevä aikakauslehti’ (merkitykset tässä siteerattuina Suomen kielen perussanakirjasta).
Popularisointijulkaisuun viittaa erittäin vahvasti myös vaatimus, että ”lukeminen on mahdollista peruskoulun tietojen avulla”. Käytännössä varmaankin joka alalla tämä merkitsisi, että uuden tutkimustuloksen esittämiseksi olisi ensin kirjoitettava vähintään 500 sivua taustatietoja (jos lukijan voidaan olettaa olevan erittäin älykäs). Myös numeroon 1/2012 suunniteltujen artikkelien otsikot vaikuttavat popularisoivilta esittelyiltä.
Ei kai tässä ole tarkoitus hämärtää julkaisufoorumin luonnetta? Olisi parempi käyttää yksiselitteisempää nimitystä.
Sekaannusta lisää sanan ”vertaisarvioitu” käyttö. Vertaisarviointi, peer review, kuuluu tiedelehtiin sanan 1. merkityksessä, siis julkaisuihin, joiden sisältö alkuperäistutkimusta (original research) ja varsinaista tieteellistä julkaisemista, jossa esitetään uusia tuloksia. Esitystapa noudattaa tieteenalan käytäntöä ja perinteitä, ja sisällön tulee olla saman erityisalan pätevien tutkijoiden ymmärrettävissä. Arviointi koskee aiheen relevanssia, metodien hyväksyttävyyttä, tulosten tulkintaa jne. Sen sijaan esimerkiksi Tiede-lehden tai tiedettä popularisoivan kirjan sisältöön ei sovelleta vertaisarviointia vaan normaalia kustannustoimittamista.
Tässä tarkoitettu ”vertaisarviointi” on ilmeisesti jotain, joka ei ole noista kumpaakaan vaan vain sitä, että joku lukee jutun ja esittää siitä mielipiteensä ja mahdollisesti korjausehdotuksia, kysymyksiä jne. (Sellainen on toki erittäin arvokasta kirjoittajalle, mutta se on eri juttu.)
Yucca kirjoitti:
Ei kai tässä ole tarkoitus hämärtää julkaisufoorumin luonnetta? Olisi parempi käyttää yksiselitteisempää nimitystä.
Olen yrittänyt tuoda lehden tarkoituksen totuudenmukaisesti esille lehden esittelysivulla. Tulkintasi on oikea: lehdessä ei ole tarkoitus julkaista uusia tieteellisiä tuloksia vaan esitellä tunnettuja asioita helppotajuisesti.
Suomen kielen perussanakirjan mukaan sanalla tiedelehti on tosiaan kaksi eri merkitystä. Käsittääkseni merkitysten järjestys ei pyri ilmaisemaan, että ensimmäinen merkitys olisi oikea ja toinen merkitys olisi väärä. Ei olisi järkevää luopua sanasta tiedelehti sen vuoksi, että sillä on monta merkitystä.
Yucca kirjoitti:
Tässä tarkoitettu ”vertaisarviointi” on ilmeisesti jotain, joka ei ole noista kumpaakaan vaan vain sitä, että joku lukee jutun ja esittää siitä mielipiteensä ja mahdollisesti korjausehdotuksia, kysymyksiä jne.
Pyrkimyksenä on löytää jokaiselle tarjotulle artikkelille päteviä arvioijia yliopistolta. Käytännössä tiedemaailmassa vertaisarviointi ei aina ole sen hienompaa kuin että joku todellakin lukee artikkelin ja esittää siitä mielipiteensä.
Antti Laaksonen kirjoitti:
Olen yrittänyt tuoda lehden tarkoituksen totuudenmukaisesti esille lehden esittelysivulla.
Viestinnän perusasioihin kuuluu, että otsikko merkitsee useimmiten enemmän kuin mikään muu. Jos otsikko sanoo jotain ja sisältö johdonmukaisesti esittää jotain ihan muuta, useimpien mieleen jää otsikon sanoma. Jos otsikko on kaksitulkintainen, se tulkitaan yleensä väärin. Wiion 2. laki: ”Jos sanoma voidaan tulkita eri tavoin, niin se tulkitaan tavalla, josta on eniten vahinkoa.”
lainaus:
Suomen kielen perussanakirjan mukaan sanalla tiedelehti on tosiaan kaksi eri merkitystä. Käsittääkseni merkitysten järjestys ei pyri ilmaisemaan, että ensimmäinen merkitys olisi oikea ja toinen merkitys olisi väärä.
Ei pyri. Merkitysten järjestyksen tarkoitusta ei varsinaisesti määritellä. Sanakirjoissa on aiemmin usein esitetty alkuperäinen (tai sellaiseksi oletettu) merkitys ensin, sitten muita jonkinlaisen loogiseksi ajatellun merkityksenkehityksen järjestyksessä. Uudemmissa tuntuu periaatteena olevan esittää tavallisin merkitys ensin, joskus myös suositeltavin merkitys. Lukijalle jää siis arvailtavaa.
lainaus:
Ei olisi järkevää luopua sanasta tiedelehti sen vuoksi, että sillä on monta merkitystä.
Nimenomaan on. Jos sanalla on useita olennaisesti merkityksiä, jotka ovat mahdollisia samassa kontekstissa ja voivat helposti sekaantua toisiinsa, sana on käynyt käyttökelvottomaksi. Tuoreehko esimerkki yleiskielestä on sanan ”keli” kehitys: kukaan ei enää voi tietää, tarkoittaako toinen sillä säätä vai keliä sanan vanhassa merkityksessä (maaston ja teiden kulkukelpoisuus tietyssä mielessä). Ei sanoihin kannata kiintyä. Yksittäisen sanan voi aina korvata muilla ilmauksilla.
lainaus:
Yucca kirjoitti:
Tässä tarkoitettu ”vertaisarviointi” on ilmeisesti jotain, joka ei ole noista kumpaakaan vaan vain sitä, että joku lukee jutun ja esittää siitä mielipiteensä ja mahdollisesti korjausehdotuksia, kysymyksiä jne.
Pyrkimyksenä on löytää jokaiselle tarjotulle artikkelille päteviä arvioijia yliopistolta. Käytännössä tiedemaailmassa vertaisarviointi ei aina ole sen hienompaa kuin että joku todellakin lukee artikkelin ja esittää siitä mielipiteensä.
Tuo on suunnilleen samantasoinen toteamus kuin että suurinkaan romaani ei ole muuta kuin merkkien jono tai että tutkimusraportin kirjoittaminen ei ole sen hienompaa kuin näppäinten painelemista.
Oikeassa vertaisarvioinnissa alan päteväksi tutkijaksi arvioitu henkilö esittää arvionsa tutkimuksesta tieteelliseltä kannalta, kuten jo kuvasin. Kansantajuisen tiedekirjan toimittamisessa taas journalistisesti pätevä henkilö muokkaa esitystä ymmärrettävämmäksi, sujuvammaksi jne., ja alkuperäisen kirjoittajan edellytetään hallitsevan asiasisällön – ja jos sisältö tarkistutetaan esimerkiksi toisella saman alan tutkijalla, puhutaan todellakin tarkistamisesta, ei arvioinnista.
Realistinen lähtökohta on, että pätevät tutkijat ja pätevät journalistit ovat eri ihmisiä. Jos joku poikkeuksellisesti on kumpaakin, se on samanlainen yhteensattuma kuin että joku on vasenkätinen ja punatukkainen, joskin paljon harvinaisempi.
Joten jos ajatus on, että ”vertaisarvioija” tarkistaa tai arvioi sekä sisällön oikeellisuuden että esitystavan (aiheen rajaus, jäsennys, käsittelyn kattavuus, havainnollisuus, kieliasu jne.), niin ollaan kovin epärealistisia. Jos ”vertaisarvioijat” valitaan ”yliopistosta”, tarkoitus lienee vain asiatarkistus, joskin tunnetusti ihmisillä on taipumusta puuttua myös oikeinkirjoitukseen yms., oli heillä siihen pätevyyttä tai ei.
Ehdotuksia: tiedelehti → tiedettä yleistajuistava julkaisu, vertaisarviointi → asiatarkistus, peruskoulun tietojen avulla → myös ilman erityisiä esitietoja.
(Esimerkiksi matematiikan perustiedot ovat yleensä olennaisia niillä aloilla, joista tässä on kyse, ja pelkällä peruskoulun matematiikalla ei tällöin pitkälle pötkitä. Tämä saattaa hämärtyä ihmisiltä, jotka ovat suorittaneet esimerkiksi lukion pitkän matematiikan ja sen jälkeen opiskelleet matematiikkaa ainakin muiden aineiden yhteydessä. Suurin osa yleissivistykselliseksikin katsottavista matematiikan tiedoista on silloin tullut ihan muualta kuin peruskoulun opetuksesta. Veikkaanpa, että jos arvotaan keskimääräinen peruskoulun suorittanut henkilö, niin hän ei ymmärrä lehteen tulevista artikkeleista juuri mitään. Eikä tässä ole mitään kummallista. Jos olisi toisin, tiede olisi aika lailla nykyistä kehittymättömämpää.)
Yucca kirjoitti:
Nimenomaan on. Jos sanalla on useita olennaisesti merkityksiä, jotka ovat mahdollisia samassa kontekstissa ja voivat helposti sekaantua toisiinsa, sana on käynyt käyttökelvottomaksi.
Suomen kieli köyhtyisi melkoisesti, jos tällaisista sanoista pitäisi luopua. Toisaalta tämän lehden tapauksessa konteksti (suomenkielinen lehti) ohjaa mielestäni oikeaan suuntaan tulkinnassa.
Yucca kirjoitti:
Oikeassa vertaisarvioinnissa alan päteväksi tutkijaksi arvioitu henkilö esittää arvionsa tutkimuksesta tieteelliseltä kannalta, kuten jo kuvasin.
Vertaisarviointia on olemassa monenlaista. Jos esim. ehdotukset artikkelin rakenteen parantamiseksi ja esityksen selkeyttämiseksi ovat mielestäsi väärää vertaisarviointia, niin sinulla on kova työ tehtävänä, jos haluat kitkeä maailmasta väärän vertaisarvioinnin.
Yucca kirjoitti:
Ehdotuksia: tiedelehti → tiedettä yleistajuistava julkaisu, vertaisarviointi → asiatarkistus, peruskoulun tietojen avulla → myös ilman erityisiä esitietoja.
Kiitos ehdotuksista, otin tuon viimeisen heti käyttöön. "Ohjelmointiputkan tiedettä yleistajuistava julkaisu" ei kuulosta kovin hyvältä lehden nimeltä.
Yucca kirjoitti:
Esimerkiksi matematiikan perustiedot ovat yleensä olennaisia niillä aloilla, joista tässä on kyse, ja pelkällä peruskoulun matematiikalla ei tällöin pitkälle pötkitä. Tämä saattaa hämärtyä ihmisiltä, jotka ovat suorittaneet esimerkiksi lukion pitkän matematiikan ja sen jälkeen opiskelleet matematiikkaa ainakin muiden aineiden yhteydessä.
Olet oikeassa, "peruskoulun tiedot" oli huono sanavalinta.
Antti Laaksonen kirjoitti:
"Ohjelmointiputkan tiedettä yleistajuistava julkaisu" ei kuulosta kovin hyvältä lehden nimeltä.
Tuo ei ole ihan fiksu asenne, jos huonolta kuulostavia asioita ei tehdä. Tieteen tulee olla täsmällistä ja otsikoista olisi hyvä pystyä saamaan intuitio, mitä lehti pitää sisällään. Väitätkö, että esimerkiksi matematiikassakin pitäisi luopua vaikkapa Banachin–Tarskin paradoksista kun useimpien mielestä tulos ei kuulosta järkevältä?
Maailma ei vaan toimi siten, että tehdään vain kivoilta kuulostavia asioita. Ja olen ollut väitöstilaisuudessa, jossa ensimmäisenä asiana vastaväittäjä pyysi perustelemaan, miksi väittelijä valitsi kirjalleen sen otsikon mikä väikkärissä sattui olemaan.
Jaska kirjoitti:
Antti Laaksonen kirjoitti:
"Ohjelmointiputkan tiedettä yleistajuistava julkaisu" ei kuulosta kovin hyvältä lehden nimeltä.
Tuo ei ole ihan fiksu asenne, jos huonolta kuulostavia asioita ei tehdä.Tieteen tulee olla täsmällistä ja otsikoista olisi hyvä pystyä saamaan intuitio, mitä lehti pitää sisällään...
Lehden nimi tuollaisenaan on mielestäni liian pitkä. Otsikoksi tuo menis, mutta ei lehden nimenä. Varsinkin, jos puhutaan ihan fyysisestä lehdestä..
Jaska kirjoitti:
Väitätkö, että esimerkiksi matematiikassakin pitäisi luopua vaikkapa Banachin–Tarskin paradoksista kun useimpien mielestä tulos ei kuulosta järkevältä?
Aika erikoinen päätelmä, että jos minusta "Ohjelmointiputkan tiedettä yleistajuistava julkaisu" on huono nimi lehdelle, niin samalla haluaisin luopua Banachin-Tarskin paradoksista.
Mun mielestä aika typerää vääntämistä. Eipä tässä taida olla kyse mistään miljoonalevikistä, niin eiköhän se ole ihan se ja sama mikä lehden nimi on.
Ne ihmiset jotka sitä haluaa lukea, lukee sitä sen nimestä huolimatta.
Millaisin vaatimuksin jotakin tieteen aluetta voi tarkastella? Täytyykö olla yliopiston käynyt tai yliopistossa opiskeleva, jotta voi kirjoittaa lehteen? Voiko lehdessä julkaista kriittisiä näkemyksiä sellaisista tieteen tutkimuksista, joista tiedemiehetkään eivät ole yhtä mieltä?
Kirjoittajan tulee tuntea aiheensa tieteellistä tutkimusta. Kriittiset näkemykset kuuluvat ilman muuta tieteeseen.
Antti Laaksonen kirjoitti:
Kirjoittajan tulee tuntea aiheensa tieteellistä tutkimusta. Kriittiset näkemykset kuuluvat ilman muuta tieteeseen.
Ajattelin vaan, että kun netissäkin on varmasti todella paljon varsinkin englannin kielistä asiaa eri tieteenalueilta, niin joku / jotkut hyvän englannin kielen taitoiset voisi joitakin sellaisia asioita liittää lehteen, joista jo ennestään on tietoa netissä, tosin englanninkielisenä.
Toiseksi henkilö, joka ei ole itse opiskellut jonkin kyseisen tiedealan yksityiskohtia, osaa kenties helpommin kääntää asian riittävän kansantajuiselle suomenkielelle.
Tiedelehden numeron 1/2012 deadline meni eilen, mutta artikkeleita on koossa vasta muutama eikä niistä riitä lehdeksi. Tämän vuoksi uusi deadline on 16.9. eli reilun kuukauden kuluttua. Kannattaa lähettää artikkeli, koska muuten lehdestä ei tule mitään.
Aihe on jo aika vanha, joten et voi enää vastata siihen.