Laitoin toisen verkkokortin koneeseen, tarkoitus olis hakea vanhaksi jääneestä koneesta tärkeät datat pois. Mutta tuon toisen verkkokortin configurointi nyt menee yli ?. Järjestälmä on debian pohjainen linuxmint 11. lsmod ja lspci näyttää kortin. Miten ottaa käyttöön? ifconfig eth1 xxxxxxxxxx.... no device found!
Miten tuo eth1 aktivoidaan?
Ristiinkytketyllä piuhalla vanhaan koneeseen tarkoitus päästä.
ifconfig -a näyttää kaikki tunnistetut verkkolaitteet. Jos siellä ei kahta korttia näy, voi olla, että joudut lataamaan moduulit itse komennolla modprobe ajuri, missä oikea moduuli tietenkin riippuu kortista ja selvinnee netistä kortin nimellä hakemalla.
Nyt tuo eth1 näkyy ja toimii???. Nyt tuli uusi aukko tietämyksessä.
Eth0 kytkee nettiin, eth1 ristiinkytketyllä piuhalla yksittäiseen koneeseen.
Miten tehdä ero vaikkapa ftp ohjelmalle käyttää eth1 liityntää eth0 sijaan?
Tai yleensä mikä on helpoin tapa kopioida verkkopiuhan kautta vanhankoneen tietoja uudelle koneelle?
Yleensä tuollaisissa sovelluksissa verkkokortit laitetaan eri aliverkkoihin, tällöin reititystaulu muodostuu automaattisesti järkeväksi.
Jos laitat ne samaan verkoon niin route-komennolla voi määrittää mihin liitäntään paketit reitittyy.
Hieno vastaus. Mutta minun tapauksessa vaatis rautalankamallin.
No laita sen eth1:n osoitteeksi vaikka 172.21.0.1 ja sen ristiinkytketyn piuhan päässä olevan koneen IP:ksi 172.21.0.2 ja molempiin netmaskiksi 255.255.0.0.
Ei se reititys sen 'järkevämmäksi' muutu vaikka toinen kortti laitetaan eri verkkoon. Tavara pyrkii kuitenkin pihalle oletus yhdyskäytävästä reititystaulukon mukaisesti.
Grez kirjoitti:
Jos laitat ne samaan verkoon niin route-komennolla voi määrittää mihin liitäntään paketit reitittyy.
Miksi sen pitäisi koskea reitteihin? ARP:ppi huolehtii siitä että laitteet löytää toisensa.
qeijo kirjoitti:
Ei se reititys sen 'järkevämmäksi' muutu vaikka toinen kortti laitetaan eri verkkoon. Tavara pyrkii kuitenkin pihalle oletus yhdyskäytävästä reititystaulukon mukaisesti.
Oletusyhdyskäytävään reititetään oletuksena vain ne paketit, jotka eivät mene verkkoon/verkkoihin, joissa kone on. Yhdyskäytävä on siis nimensä mukaisesti yhteys ulkopuolisiin verkkoihin.
Ihan hyvä pointti että homma voi toimia vaikka useampi verkkokortti olisi osoitteiltaan samassa verkossakin. Vastaukseni oli kuitenkin sillä oletuksella että homma ei kysyjällä toiminut. Laitoin ohjeen jolla se varmasti toimii eikä tarvitse murehtia esim. päällekkäisistä osoitteista kuten saattaisi käydä jos laitetaan samaan verkkoon muttei esim dhcp-palvelimelle määritellä manuaalisesti määriteltyä osoitetta jakokieltoon.
Grez kirjoitti:
Oletusyhdyskäytävään reititetään oletuksena vain ne paketit, jotka eivät mene verkkoon/verkkoihin, joissa kone on. Yhdyskäytävä on siis nimensä mukaisesti yhteys ulkopuolisiin verkkoihin.
Niin. Eli:
Qeijo kirjoitti:
Miksi sen pitäisi koskea reitteihin? ARP:ppi huolehtii siitä että laitteet löytää toisensa.
No kuten jo sanoin, niin:
Grez kirjoitti:
Ihan hyvä pointti että homma voi toimia vaikka useampi verkkokortti olisi osoitteiltaan samassa verkossakin.
Eli useimmiten ei ole mitään tarvetta määritellä reititystauluun liitäntöjä.
Kuitenkin koska kysyjällä ei homma toimi, niin selvästikään IP-määritykset ei ole riittävän toimivat, että ARP voisi tehdä työnsä. Edellisessä viestissä kerroin miksi suosittelin laittamaan verkkokortit eri aliverkkoihin.
Hiukset harmaantui päässä et setera... Ei tossa jutussa ollut mitään ongelmaa, se selvisi. Mun verkkopiuha oli viallinen. vaihdoin toiseen ja heti homma pelitti.
Aina ei heti huomaa tarkastaa hardware puolta. Kiitti kuitenkin kaikille.
Aihe on jo aika vanha, joten et voi enää vastata siihen.