Keskustelu: Yleinen keskustelu: Tekoäly ja robotit

Tässä olen jo pitkään miettinyt, miten tämä juuri toimisi. Tarkoitan siis niin osaavaa, toimivaa ja kehityksellistä tekoälyä ja laitteistoa ns. "robottia" varten.
Sehän on selvää, että tämän "robotin" sisällä täytyisi olla kokonaan itsestään toimiva virtalähde ja laturi, sekä tietokone. Joten joutuisiko tässä tapauksessa puhumaan ns. supertietokoneesta jos sellaisesta tekisi tämän robotin keskusyksikön?

Mutta itse asiaan: Tuosta tekoälystä..... Itsellä ei ole juurikaan ohjelmointikokemusta, sen tunnustan heti alussa. Mutta mitä tuollaisen tekoälyn ohjelmointiin vaaditaan? Siis muutakin kuin aikaa ja tahtoa. Tarkoitan tekoälyä, joka on kykenevä toimimaan itsenäisesti, tunnistamaan esineitä ja asioita, tekemään "omia" päätöksiä ym. Siis voisiko olla mahdollista tehdä yksin, koska ryhmä- tai tiimityönä en haluaisi alkaa väkertää vaikka sujuisi loppujen lopuksi helpoiten, nopeiten, onnistuen....

Mutta tietenkin jos tietokoneen aikoo laittaa robotin sisälle, eikö pitäisi huolehtia siitä, että se ei pääse tärähtelemään, rikkoutumaan, ylikuumenemaan ym.? Tähän olen ajatellut jotakin todellakin iskunvaimentavaa runkoa, joka tärähdyksen saadessaan siirtää sen muualle runkoon. Ja tämä koko runko olisi vahvinta metallia, kuten myös uloin kerros.

Kertokaa vain mielipiteenne ym. miten tällainen mahdollisesti saataisiin toteutettua, tai lieneekö edes mahdollista.

Ja vielä sellainen juttu, että kamerahan tulisi toimimaan sitten ns. "näkölaitteena" tälle robotille, tai ennemminkin: "kyborgille".

- Draun

Ehkä kannattaa tutustua ensin siihen, mitä markkinoilla olevat automaattiset imurit ym. osaavat ja eivät osaa ja mihin niiden toiminta perustuu, niin saat jonkin käsityksen, mihin alan huiput tällä hetkellä pystyvät.

Kunnollinen visuaalinen hahmontunnistus on tuhoon tuomittu yritys. Kätevämpää olisi käyttää jotain syvyysluotainta, jolla saisi selville vain, onko edessä jotain ja kuinka kaukana. Lisäksi jokin tarkka GPS:n tyyppinen ratkaisu olisi varmasti hyödyksi oman liikkeen seurannassa.

jos tarkoitus ei ole luoda mitään uutta, eli vaan soveltaa jo opetettuja asioita, (Kuten pölynimuri käy läpi huoneen ja tallentaa tietoa, jotta osaa sitä soveltaa, sille tehdyn funktion mukaisesti), niin mahdollista tuo on siinä kuin mikä tahansa muukin ohjelmointi. mutta jos laitteen tulisi itsenäisesti oppia jotain uutta ja luoda itselleen uusia funktioita ja algoritmejä, ollaan vähän korkeissa sfääreissä.

Omia päätöksiäkin voi tehdä, jotka tietysti on riippuvaisia niistä funktioista jotka olet luonut. laitteesi voi läpikäydä parhaan mahdollisen skenaarion turvautuen opettamaasi asioihin.

ja mitä tuosta tunnistuksesta tulee, konenäköratkaisulla saat tunnistettua opetettuja muotoja mutta kalliiksi sekin tulee tai sitten joudut vielä opettelemaan senkin puolen jos itse meinaat moisen tehdä vaikka videokameran ulosantia analysoimalla :(
helpommalla pääsee kuten metabolixkin sanoi, etäisyysmittauksella ja sitä hyödyntämällä.

Olen joskus nähnyt dokumentin, jossa käsiteltiin tällaista "kyborgia". Siinä robottia varten oli pari riviä tietokoneita ja paljon liikkumatilaan asetettuja kameroita. Loppujen lopuksi se ei pystynyt paljoa muuhun kuin kättelemään vieraita.

Tämä kyborgi oli kuitenkin aivan ihmisen näköinen ja käveli. En tiedä kuinka ihmismäistä robottia olet tekemässä, mutta tulipahan kerrottua, mitä voidaan tarvita "yksinkertaisen" ihmis-kyborgin luontiin.

Sitten vaihjeisiin:
Kannattaa tutustua Xbox Kinectin toimintaan. Näin kerran kaupassa kun se mittaili etäisyyksiä ohikulkeviin ihmisiin. Voisi olla hyödyllinen "näkölaitteeksi".

Kuulostaa sellaiselta, ettei ole mahdollista luoda ihmiskaltaista kyborgia.
Luulisi, että sellaista voitaisiin tulla käyttämään tulevaisuuden sodankäynnissä.
Näkölaitteeksi olisin kaavaillut jotain sellaista, joka pystyy sekä mittaamaan etäisyyksiä, mutta myös tunnistamaan näitä esineitä ja asioita.
Harmittaa myöntää, muttei taida olla mahdollista ainakaan lähitulevaisuudessa kehittää huippu tekoälyllä varustettua kyborgia, joka olisi kykenevä toimimaan itsekseen (tietenkin vasta sen jälkeen kun sille olisi ohjelmoitu suoritettavat komennot, tai ladattu sen keskusyksikköön....).

Draun kirjoitti:

ihmiskaltaista kyborgia...
huippu tekoälyllä varustettua kyborgia...

Ajattelitko tosiaan, että vastaus tällaiseen löytyisi suomenkieliseltä harrastelijafoorumilta ja vieläpä sellaisessa muodossa, että sen ymmärtäisi ja pystyisi toteuttamaan joku, jolla "ei ole juurikaan ohjelmointikokemusta"?

Jos kuitenkin haluat perehtyä johonkin jännään, lue lisää vaikkapa neuroverkoista. Niistä on toisinaan lupailtu ratkaisua monenlaisiin hankaliin pulmiin kuten hahmontunnistukseen.

Sana jota tarkoitatte kyborgilla taitaa olla androidi. (kyborgi = elollinen olio, jolla on teknologisia osia, esim. ihminen, jolla on tekokäsi; androidi = ihmisen näköinen robotti)
Androidit ovat lähinnä Japanilaisten juttu. Ne ovat aika turhia, koska miksi luoda robotti, jota ei ole suunniteltu tekemään juuri sitä mihin se on tarkoitettu tekemään. esim. miksi tehdä tykki, johon tarvitaan androidi ampukaan, kun voi tehdä tykin, joka osaa itse ampua.

Jokotai kirjoitti:

Sana jota tarkoitatte kyborgilla taitaa olla androidi.

... Sekin vielä.

Jokotai kirjoitti:

Ne ovat aika turhia, koska miksi luoda robotti, jota ei ole suunniteltu tekemään juuri sitä mihin se on tarkoitettu tekemään.

Niinpä. On kuitenkin eräs käyttö, jossa ihmisen kaltaisesta robotista olisi hyötyä, nimittäin sosiaaliset tilanteet kuten asiakaspalvelu ja terveydenhuolto. Asiakaspalvelusta nyt ei ole niin väliä, koska asia hoituu jo nykyisillä automaateilla, mutta terveydenhuollossa olisi kyllä käyttöä laitteelle, joka osaisi jutella mummojen kanssa niin hyvin, että mummot pysyisivät tyytyväisinä. Tähän kyllä taitaa olla enemmän matkaa kuin mihinkään tappokoneeseen tai marjanpoimintakoneeseen. :)

Jokotai kirjoitti:

Sana jota tarkoitatte kyborgilla taitaa olla androidi. (kyborgi = elollinen olio, jolla on teknologisia osia, esim. ihminen, jolla on tekokäsi; androidi = ihmisen näköinen robotti)
Androidit ovat lähinnä Japanilaisten juttu. Ne ovat aika turhia, koska miksi luoda robotti, jota ei ole suunniteltu tekemään juuri sitä mihin se on tarkoitettu tekemään. esim. miksi tehdä tykki, johon tarvitaan androidi ampukaan, kun voi tehdä tykin, joka osaa itse ampua.

Ehkäpä jos ajatellaan yleiskäyttöisyyttä. On käytännöllisempää ja kustannustehokkaampaa rakentaa androidi, joka soveltuu monenlaisiin tehtäviin ohjelmointinsa mukaisesti kuin pelkkä ampuva tykki, joka pitäisi saada keittämään kenraalille kupponen kahvia...

A

Ihmismäisesti käyttäytyvän, oppivan ja komennettavan robotin -- koneihmisen, jos sallitte ilmaisun -- kehittäminen on vielä melkoisen kaukana. Erikoistuneet robotit sen sijaan ovat ihan jo tätä päivää, onhan niitä ollut teollisuudessakin käytössä ja vaikka kuinka kauan. Harrastelijat ovat myös puuhastelleet kaikenlaista. Se on kieltämättä melko mielenkiintoinen osa-alue, kun vain keksii mukavan haasteellisen projektin.

Minusta tuollaisen koneihmisen speksaaminen olisi jo melkoinen urakka. Mitä toimintoja siinä pitäisi olla, jotta se katsottaisiin valmiiksi? Joku vääräleuka saattaisi myös väittää, että olisi huomattavasti nautinnollisempaa tehdä ihan oikea ihminen perinteisin konstein ;)

Antti kirjoitti:

Ehkäpä jos ajatellaan yleiskäyttöisyyttä. On käytännöllisempää ja kustannustehokkaampaa rakentaa androidi, joka soveltuu monenlaisiin tehtäviin ohjelmointinsa mukaisesti kuin pelkkä ampuva tykki, joka pitäisi saada keittämään kenraalille kupponen kahvia...

Onko? Tällä hetkellä tutkimus- ja kehityskulut olisivat tuolle monipuoliselle androidille niin massiiviset, että on takuulla halvempaa ja huomattavasti nopeampaa kehittää erillinen kahviautomaatti ja automaattitykki. Eikä sen kenraalin edes tarvitsisi siinä tapauksessa kutsua androidia tykin äärestä keittämään sitä kahvia.

Tekoäly on kieltämättä hyvin mielenkiintoinen aihe – siis sanan kirjaimellisessa merkityksessä. Keinotekoinen älykkyys... tätä ennen kuitenkin joudutaan määrittelemään, mitä älykkyys oikeasti on. Tästä ovat monet psykologit, filosofit, biologit ja monet muut väitelleet jo pitkään. Mitään yleispätevää määritelmää älykkyydelle ei ole; vain kasa erilaisia hypoteeseja, mitä se voisi olla. Yksi merkittävimmistä tekoälyn tutkijoista, Alan Turing, määritteli älykkyyden mittaamiselle testin, jossa kone yrittäisi huijata tuomaristoa luulemaan itseään ihmiseksi (Turingin testi). Testissä tosin voisi periaatteessa pärjätä koneella, joka toimii jonkin esiohjelmoidun algoritmin mukaan ja jossa on huima laskentateho sekä muistikapasiteetti. Nämä koneet eivät kuitenkaan ymmärtäisi yhtään mitään keskustelun sisällöstä.
Tekoälyä käytetään sanana hyvin laajasti: joku voisi esimerkiksi kutsua mustaa viivaa seuraavaa robottia tekoälylliseksi.

Palatakseni ketjun aiheeseen, tässä on ilmeisesti tarkoitus luoda jokin itseorganisoituva ja ympäristöön mukautuva laite. Sitten ollaankin jo aivan täysin erilaisessa tilanteessa kuin automaattisissa imureissa. Toki nekin mukautuvat ympäristöön, mutta eivät ole kovinkaan joustavia. Tuollaisesta imurista on vielä hyvin pitkä matka ulkona yksin liikkuvaan ja vaaroja välttelevään laitteeseen – eihän se saa edes normaalia taloa imuroitua ilman ongelmia.

Tekoälyn tutkimuksessa on ollut muutamia löydöksiä, jotka ovat tuoneet tutkimukseen paljon uutta. Esimerkkinä juuri aiemmin mainitut neuroverkot. Niiden kehittäminen 1940-luvun alkupuolella povasi jotakin maailmaa mullistavaa, mutta niillä ei pystytty ratkaisemaan yksinkertaisiakaan pulmia (tunnetuin XOR-ongelma). Neuroverkot katosivat kymmeniksi vuosiksi, mutta 1980-luvun loppupuolella keksittiin keino, jolla ratkaisu jopa epälineaarisiin pulmiin oli jossain määrin mahdollinen. Neuroverkot ovat taas kadonneet, mutta tutkimukset eivät suinkaan ole pysähtyneet. Neuroverkkojen historiassa voidaan nähdä selvät kehitysvaiheet, ja tällä hetkellä tutkimukset käyvät kuumana kolmannen generaation neuroverkkojen ympärillä.
Tosin neuroverkoista puhuttaessa harvemmin puhutaan adaptoitumisesta ja itseorganisoitumisesta, koska sellaisia systeemejä on vaikea analysoida ja hallita. Niitä kuitenkin löytyy, muun muassa Teuvo Kohosen itseorganisoituva kartta on neuroverkko, joka pystyy löytämään sisäänmenosta pääkomponentit ja konstruktoimaan niistä kuvauksen esim. kaksiuloitteiselle kartalle.

Suurin osa tekoälytieteen tutkimuksista ovat hyvin teoreettisia, jolloin ohjelmointitaitoa ei tarvita kuin vasta viimeisessä vaiheessa eli toteuttamisessa. Toteuttamista ennen pitää kuitenkin ymmärtää, mitä ollaan tekemässä ja miten sitä voitaisiin simuloida. Suosittelenkin, ennen tuollaisen hyvin kunnianhimoisen projektin aloittamista, tutustumaan nykyisiin systeemeihin ja teorioihin. Ihmisen aivot ovat kuitenkin monimutkainen, vaikeasti hallittava ja lähes mahdoton analysoida ulkopuolelta, että kannattaa keskittyä esimerkiksi hyönteisiin (vielä toistaiseksi). Voit esimerkiksi pohtia esineen tunnistamista ja ympäristössä liikkumista tuntosarvien avulla.

Monikäyttöisyyttä suositaan robotiikassa jo tänä päivänä. Teollisuusrobotteja ohjelmoidaan suorittamaan erilaisia tehtäviä ja ne ovat suhteellisen modulaarisia.

Nyt arvoisa tkarkkainen harhautui käsityksessä "Androidi", olettamaan Androidin suorittavan ihmismäisesti tehtäviään. Androidi on tavallisimmin määritelty ihmisen kaltaiseksi robotiikan tuotteeksi. Tämän robotin ei ole tarpeen jäädä kenraalin kanssa keskustelemaan henkevästi maailman politiikasta vaan suorittaa kahvinkeittämiseen vaadittavat tehtävät ohjelmointinsa mukaisesti.

Lisäksi samanlaista sarjavalmistettua laitetta voidaan käyttää joko tykillä ampumiseen, tai kahvinkeittoon - eikä kuitenkaan olettamuksesi mukaan vuorotellen.

Tälläisiä ihmisen näköisiä ohjelmoitavia yksiköitä taitaa japanin pojilla jo "hyllytavarana", jos internettiä on uskominen: http://www.androidworld.com/prod01.htm

Mitä tulee tekoälyn rakenteeseen, lähtisin objektimallintamaan hermostoa ohjelmallisesti. Ajatellaan, että verkossa on totuus lausekkeita sisältäviä objekteja, joiden tila voi olla syötteen perusteella kyllä, ei ja ehkä. Ne ovat rakenteellisesti kytköksissä toisiin objekteihin, jotka sisältävät saman vertailun ja voivat totuus lausekkeen tuloksen perusteella kytkeytyä toisiinsa. Näin syntyy oppiva verkko, joka hakee tulosta totuus lasusekkeen perusteella.

Tämä on periaatteessa rakenne, josta tulisi tekoälyn kehittämisessä lähteä liikkeelle.

Tuloksen käsittely ja siirtäminen virtuaalirakenteesta käytännön maailmaan on sitten aivan toinen asia. Huomioon ottaen, että aivoissa on kuutiosentin alueella muistaaksen 2 miljardia hermosolua, joten ennenkuin vastaava määrä objekteja saadaan tallennetuksi nykytietokoneella saattaa kulua tovi jos toinen koneen ääressä opettamassa. Jos lisäksi kymmenen vuoden syöttämisen jälkeen huomataan, että on aikaansaatu luonnevikainen otus, niin mahtaa ottaa aivoon :D

meinasin muuten just kirjoitella että vaikka saatais tehtyä AI joka älykkyydeltään vastais ihmistä, menisi sen kouluttamiseen tovi. Meneehän ihmiseltäkin suhteellisen kauan.... PLUS että siihen vaikuttaa itse kouluttajan ammattitaito ja kyky kasvattaa.

Antti kirjoitti:

Monikäyttöisyyttä suositaan robotiikassa jo tänä päivänä. Teollisuusrobotteja ohjelmoidaan suorittamaan erilaisia tehtäviä ja ne ovat suhteellisen modulaarisia.

Nyt arvoisa tkarkkainen harhautui käsityksessä "Androidi", olettamaan Androidin suorittavan ihmismäisesti tehtäviään. Androidi on tavallisimmin määritelty ihmisen kaltaiseksi robotiikan tuotteeksi.

Niin. Käsitin ketjussa olleen aiheena jokseenkin ihmismäisen ja ihmismäisesti tehtäviä suorittavan robotin kehittelyn, ja vastaus viestiisi menikin sitten samaa vauhtia sen kummemmin miettimättä, miltä kantilta olit asiaa pohtinut.

groovyb kirjoitti:

meinasin muuten just kirjoitella että vaikka saatais tehtyä AI joka älykkyydeltään vastais ihmistä, menisi sen kouluttamiseen tovi. Meneehän ihmiseltäkin suhteellisen kauan.... PLUS että siihen vaikuttaa itse kouluttajan ammattitaito ja kyky kasvattaa.

Nykyisillä metodeilla kyllä, eikä se välttämättä edes onnistuisi. Ihmistä ei voi kyllä verrata tähän mitenkään, sillä ihminen (ja muutkin eläimet) on todellinen esimerkki systeemistä, joka jollakin tavalla pystyy lajittelemaan, suodattamaan, yhdistelemään ja soveltamaan tietoa – täysin itsenäisesti. Nykyiset tekoälyjen koulutusmetodit liittyvät lähinnä optimointiin ja arvojen muutteluun, jolloin kouluttajalla on suurikin merkitys asiaan. Eläimet taas oppivat hyvinkin eri tavalla. Sillä ei ole mitään suoria arvoja, joita voitaisiin muutella mielen mukaan – systeemi itse muuttaa itseään ja virittää parhaiten sopivimmat arvot ympäristöön nähden. Se on itse asissa kilpailu, eikä se ole kertaluontoinen prosessi: tämä kilpailu jatkuu koko eläimen elämän ajan. Kannattaa tutustua Gerald Edelmanin kirjoittamiin kirjoihin neurodarwinismista (Neural Darwinism), joissa kerrotaan adaptoituvista systeemeistä.

Asiasta kolmanteen, joko oletta kokeilleet tuota openkinect:kkiä?
Saattais saada näppäriä systeemeitä tuolla kinect:llä, kun rakenteleee siitä tuollaisen 3d-scannerin ja yhdistää sen tuollaiseen 3d-tulostimeen .

Aloittajalle:
Matematiikan opiskeluun hop,hop. Sieltä ne perusteet robotiikalle löytyy. Saattaa viedä muutaman vuoden, mutta oikopolkuja ei taida vielä olla.

Draun kirjoitti:

Mutta tietenkin jos tietokoneen aikoo laittaa robotin sisälle, eikö pitäisi huolehtia siitä, että se ei pääse tärähtelemään, rikkoutumaan, ylikuumenemaan ym.? Tähän olen ajatellut jotakin todellakin iskunvaimentavaa runkoa, joka tärähdyksen saadessaan siirtää sen muualle runkoon. Ja tämä koko runko olisi vahvinta metallia, kuten myös uloin kerros.

Nykyään on jo olemassa taipuvia mikropiirejä (ja näyttöjä), niitä tulisi kyllä hyödyntää robotiikassa. Ne varmasti pystyvät vaimentamaan iskujen vaikutusta mutteivät kokonaan estä herkkien osien hajoamista.

Omasta mielestä tärkeintä olis keskittyä sen tekoälyn kehittämiseen. Siitä on varmasti enemmän hyötyä kuin koneesta joka ei osaa ajatella.

Varsin mielenkiintoisia ovat nämä itseään korjaavat materiaalit. Jos ne saataisiin käyttöön voitaisiin luoda "rikkoutumattomia" laitteita. Näin oltaisiin "Androidin" kehityksessä voitaisiin luoda fysiologisesti ihmistä lähempänä oleva robotti, jonka aivovamma nakkikioskin jonossa tulleen iskun jälkeen voisi jopa parantua. :D

Sorry, pakko sanoa että EI ONNISTU.
Konenäkö, mekaniikka(liikkuminen), suojattu ohjausjärjestelmä, puhesynteesi jne. eivät ole ongelmia, niitä käytetään jo. "Oppivia" tai oikeastaan "itsestään säätyviä" koneitakin on jo käytössä, mutta että kone oppisi oikeasti ja kehittyisi kuten ihminen - älkää unta nähkö. Ei millään pahalla.

jtha kirjoitti:

Sorry, pakko sanoa että EI ONNISTU.
Konenäkö, mekaniikka(liikkuminen), suojattu ohjausjärjestelmä, puhesynteesi jne. eivät ole ongelmia, niitä käytetään jo. "Oppivia" tai oikeastaan "itsestään säätyviä" koneitakin on jo käytössä, mutta että kone oppisi oikeasti ja kehittyisi kuten ihminen - älkää unta nähkö. Ei millään pahalla.

Jos evoluutio-teoriaan on uskominen, niin luonto on jo kehittänyt "teko"älyn. Joten on melko outoa sanoa ettei se olisi mahdollista, ilman kunnon perusteluita. Tieteessä on kuitenkin tapahtunut käsittämättömän suuria harppauksia, jo ihan viimeisen sadan vuoden aikana. Eihän sitä pysty edes kuvittelemaan mitä kaikkea keksitään seuraavan 100, 1000 tai 10000 vuoden sisällä.

Miten ihminen ylipäätään eroaa itsestään oppivasta koneesta?
-kone on ihmisen tekemä
-ihminen on.. kahden ihmisen tekemä?

Usein koneesta puhuttaessa tarkoitetaan laitetta, joka pystyy tekemään tasaista työtä ilman erityisempiä taukoja. Jospa lähdetäänkin ratkaisemaan hommaa, muokkaamalla ihmistä enemmän koneen kaltaiseksi. Olisiko meillä sitten oppiva kone? :)

Jiffy kirjoitti:

Miten ihminen ylipäätään eroaa itsestään oppivasta koneesta?
-kone on ihmisen tekemä
-ihminen on.. kahden ihmisen tekemä?

Ihmiset eivät tee toisia ihmisiä. Ihmiset lisääntyvät ja siitä syntyy ihmisiä. Tehtyjen asioiden laatuun voi vaikuttaa.

tgunner kirjoitti:

Ihmiset eivät tee toisia ihmisiä. Ihmiset lisääntyvät ja siitä syntyy ihmisiä. Tehtyjen asioiden laatuun voi vaikuttaa.

Teoreettisessä mielessä valitsemalla geneettisesti "hyvän laatuiset" yksilöt lisääntymistä varten, voidaan vaikuttaa myös syntyvän yksilön laatuun esim. perinnöllisten sairauksien osalta. Siinä mielessä tuo ei aivan pidä paikkaansa.

Triton kirjoitti:

Teoreettisessä mielessä valitsemalla geneettisesti "hyvän laatuiset" yksilöt lisääntymistä varten, voidaan vaikuttaa myös syntyvän yksilön laatuun esim. perinnöllisten sairauksien osalta. Siinä mielessä tuo ei aivan pidä paikkaansa.

Juu, tiedän. Kirjoittaessa en vain keksinyt parempaa lopetusta viestilleni ja meinasinkin poistaa koko kirjoituksen, mutta enpä sitten jaksanut. Kukin ymmärtäkööt tavallaan, mutta Tonin kirjoituksessa piilee hyvä pointti.

jtha kirjoitti:

kone oppisi oikeasti ja kehittyisi kuten ihminen - älkää unta nähkö. Ei millään pahalla.

Miksei? Jiffyllä oli hyvä pointti evoluutiosta. Itse asiassa luonto on luonut koko ihmisen älykkyydenkin aivan itsenäisesti. Sitä ennen luonnossa kuitenkin syntyi DNA, joka on periaatteessa Turing-kone. ;) Ehkä aika ei vielä ole otollinen, mutta kuten sanoin aiemmin: monet tahot ovat kiinnostuneet ihmisen älykkyydestä, ja tutkimukset käyvät kuumina. Se on vähän niin kuin viisasten kiven etsiminen, mutta kaikki tietävät, että tämä on toden totta mahdollista.

Sitä juuri meinasin, ainakaan NYT ei ole aika otollinen.

Käsitin että viestiketjun aloittaja haaveilee/suunnittelee jo tällaisen tekevänsä. Ikävä tuottaa pettymys, mutta ei onnistu. Tietysti harrastukseomaisesti se voi olla kivaa puuhaa ja ohessa voi syntyä jotakin hyödyllistäkin.

Tulevaisuudessa - miksipä ei periaattessa, asiaa on lienee lähestyttävä paljon laajemmalla katsontakannalla kuin esim. "ohjelmointi". Aina kannattaa kuitenkin kysyä miksi!

trilog kirjoitti:

jtha kirjoitti:

kone oppisi oikeasti ja kehittyisi kuten ihminen - älkää unta nähkö. Ei millään pahalla.

Miksei? Jiffyllä oli hyvä pointti evoluutiosta. Itse asiassa luonto on luonut koko ihmisen älykkyydenkin aivan itsenäisesti. Sitä ennen luonnossa kuitenkin syntyi DNA, joka on periaatteessa Turing-kone. ;) Ehkä aika ei vielä ole otollinen, mutta kuten sanoin aiemmin: monet tahot ovat kiinnostuneet ihmisen älykkyydestä, ja tutkimukset käyvät kuumina. Se on vähän niin kuin viisasten kiven etsiminen, mutta kaikki tietävät, että tämä on toden totta mahdollista.

Asian voi tulkita useammalla eri tavalla. Jos ajatellaan asiaa ateistin näkökulmasta eli kaikki perustuu pelkästään evoluutioon, niin silloin tämän voi mielestäni tulkita menevän juuri noin. Toisaalta, jos ajatellaankin niin, että jokin ylempivoima Jumala tms. on vaikuttanut evoluutioon, niin tällöin asia ei olekaan enää noin yksinkertainen...

Menee aika filosofiseks tää keskustelu ;)

trilog kirjoitti:

DNA, joka on periaatteessa Turing-kone

Enpä keksi DNA:n ja Turingin koneen väliltä paljonkaan yhteyksiä. Mutta onhan DNA aika jännä juttu, ja siitäkin tehdään todella kiinnostavaa tutkimusta, jonka lopputulos saattaa olla, että vielä lähitulevaisuudessa ihminen on kuin onkin luonut synteettisesti ihan oikean eliön – joskin mallista kopioimalla. Jos tietokoneiden laskentateho riittäisi kyllin tarkkaan fysiikka- ja kemiamallinnukseen, samanlaisen projektin voisi toteuttaa tietokoneella. Ihmisaivojen kunnolliseen malliin tarvittaisiinkin sitten ainakin biljoona kertaa niin paljon tehoja...

Triton kirjoitti:

Jos ajatellaan asiaa ateistin näkökulmasta eli kaikki perustuu pelkästään evoluutioon

Saanen huomauttaa, että teismi ja tiede eivät ainakaan vielä ole ristiriidassa keskenään. USAlaiset kreationistit ynnä muut näkemyksiltään rajoittuneet ovat toki asia erikseen, mutta moni sivistynyt kristitty on löytänyt jonkinlaisen mielekkään ratkaisun, jossa yliluonnollinen vaikutus rajoittuu niihin asioihin, joita tiede ei ole pystynyt riittävän vakuuttavasti tai kansantajuisesti selittämään (esim. mistä alkuräjähdys tuli ja miksi luonnonlait ovat juuri tällaiset). Sitä paitsi evoluutio kattaa vain opin eliöiden kehittymisestä toisenlaisiksi eliöiksi; elämän synty on asia erikseen.

Niimpä niin, mitens sitä ainetta voi tyhjästä tulla? :D

jo123 kirjoitti:

Niimpä niin, mitens sitä ainetta voi tyhjästä tulla? :D

Se on mahdollista, mutta niin epätodennäköistä, että voi hyvin olettaa, että sitä ei synny.

Jokotai kirjoitti:

Se on mahdollista, mutta niin epätodennäköistä, että voi hyvin olettaa, että sitä ei synny.

Miksi olisi epätodennäköistä, että ainetta syntyisi? On hyvin epäloogista ajatella, ettei tietyllä asialla ole syntytapahtumaa. Etkö siis usko alkuräjähdykseen vai ajatteletko, että aine oli jo ennen tätä olemassa äärettömään menneisyyteen? Jos tarkoitit pelkästään futuuria, ajatellen, että aika on ääretön eteenpäin, niin eikö ole ennemminkin hyvin epätodennäköistä, että jotai tapahtuisi vain kerran?

Tosiasiassa se on todennäköistä, että sitä tule syntymään, mutta laskennallisesti koko asian voi jättää pois, ainakin vielä.

Tämän viestin pohjalta ei ainakaan kyborgia rakenneta *kiäh* :-)