Moro,
Tuli tänään postissa kutsu Jyväskylän Ammattikorkeakoulun tekniikan ja liikenteen alan valintakokeisiin(Ohjelmistotekniikan DI), ja ajattelin kysyä tietäisikö joku minkä tyylisiä kysymyksiä siellä mahdollisesti kysytään? Kutsussa lukee, että valintakoe koostuu äidinkielen, loogisen päättelykyvyn, sekä matematiikan ja fysiikan/kemian tehtävistä.
Miten kokeeseen olisi järkevintä valmistautua?
//zEeLi
ensin on kirjallinen osio. 20min aika lukea teksti, jonka jälkeen vastataan kysymyksiin tekstiin liittyen. aikaisemmin on ollut 12 kysymystä aiheesta, joista saa yht 8p. aihe voi olla vaikka Tsingis Khan, only god knows.
laskuosiossa on loogisia päättelykysymyksiä yleensä 2. (Jos matin auto on vihreä, minkä värinen on jaakon auto) -tyyppisiä kysymyksiä siis.
matematiikan osiossa on polynomien sieventämistä, jakamista tekijöihin, sekä prosenttilaskua ja toiseen asteen funktioita. (näitä viimeisiä ei usein ainakaan)
Fysiikan laskut yleensä liittyvät jonkun esineen liikuttamiseen, kitkakertoimeen jne. esim jos on 12kg kappale, jota vedetään 4.2N voimalla ja kiihtyvyys 2.1m/s, mikä on kitkakerroin, sekä lämpökapasiteettilaskuja, sähkötekniikan laskuja. (tai yhdistettyä). Esim. Jos sinulla on 40ohm lämpövastus jonka läpi vedetään 230AC, kauanko kestää lämmittää 0.76kg 15asteista vettä 100 asteiseksi. Vesi 4700J(Kg aste)
tehtävät on siten että tehdään joko fysiikan tai kemian tehtäviä, jos tekee molemmat, tehtävä josta tulee huonommat pisteet otetaan huomioon.
Kemian tehtävistä en muista, jotain liuosten mooleja ja Alkuainetaulukon täyttelyä
Viimevuonna hain tuonnekin, jos olisin failannut yliopistojen kokeet, joten voin kertoa sen, mitä muistan. Yleensäkin tekniikan aloille taitaa olla sama koe.
"Äidinkielellinen" osuus käsitti ainakin viime vuonna luketunymmärtämiskokeen, jossa annettiin luettavaksi lyhyt tarina ja sen jälkeen paperi otettiin pois ja täyteltiin oikein-väärin-väittämiä. En aivan allekirjoita kokeen testaavan äidinkielellisiä taitoja, sillä suurin osa väittämistä testasi numeerista muistia. "Koivu haihduttaa 200 litraa vettä päivässä. Oikein vai väärin." No väittämähän on väärin, sillä tekstin mukaan koivu haihdutti 150 litraa vettä.
Eli kannattaa kiinnittää huomiota tekstissä esiintyviin lukuihin.
Matematiikan osa koostui ainakin pitkän matematiikan kokeisiin verrattuna helpohkoista tehtävistä, joita oli mukava laskeskella. Muistaakseni ei mitään tiettyjä fysiikkaan tai kemiaan liittyviä kysymyksiä ollut, mutta en mene varmaksi sanomaan. Kaikki kokeen laskutehtävät kuuluivat enemmänkin matematiikan puolelle.
Looginen osuus taisi testata päättelykykyä antamalla numero- tai kirjainsarjoja, joita käskettiin jatkaa kolmella seuraavalla merkillä. Olikohan vielä joku loogisia portteja käsitelevä tehtävä? Lukujonoihin kannattaa soveltaa aritmeettisten ja geometristen jonojen kaavoja, vaikka pelkällä päättelykyvylläkin selvinnee.
Jos olo tuntuu epävarmalta, laskeskele matematiikkaa etenkin jos viimekerrasta on vähän aikaa. Hanki rutiini tehtävien ratkaisemiseen. Fysiikan ja kemian perustehtävien kertaamisesta tuskin on haittaa. Kertaamisen määrä riippuu paljon edellisestä opinahjosta ja luonnontieteiden lukemisen määrästä.
Korjatkaa toki, jos muistan jotain väärin tai unohdin sanoa.
Edit. Siinä edellä tulikin astetta täsmällisempi vastaus.
Onnea kokeeseen!
Oho, on tullut ajateltua tuota JKL amk jatko-opiskelupaikkana, mutta kun ei ole lukiokemiaa ja fysiikkaa ja pitkää matikkaa luettuna, niin vaikuttaa olevan aika vaikea päästä. Hakeeko tonne yleensäkään monet amispohjalta?
Kyllä ainakin muutama tuttuni on ihan amiksesta tuonne ampaissut. Tai eri alalle, mutta sama koe sinnekin. En muista, saiko tuolla käyttää MAOL:ia, mutta jos näin, niin hyödyllinen ostos kyllä jos ei ennestään omista.
Zeeli kirjoitti:
Miten kokeeseen olisi järkevintä valmistautua?i
Nuku hyvin, ota vähän olutta, kato vaikka joku hyvä leffa...
Ihme_kala kirjoitti:
vaikuttaa olevan aika vaikea päästä
AMK:un ei oo hankala päästä.
Ihme_kala kirjoitti:
Hakeeko tonne yleensäkään monet amispohjalta?
Oisko meillä ollu vajaa puolet amispohjalta. Tippuivat tosin kaikki pois viimeistään parin vuoden jälkeen, eivät kestäny matikkaa ja fysiikkaa.
Edit:
Mobel kirjoitti:
En muista, saiko tuolla käyttää MAOL:ia, mutta jos näin, niin hyödyllinen ostos kyllä jos ei ennestään omista.
Älkää ostako MAOLia vaan se joku tekniikan taulukkokirja, jossa on kaavoja paljon enemmän.
Jaa, nähäänpä sitten siellä. Olen kuullut huhuja, että vanhoja tehtäviä on Interwebsissä, en ole vielä viitsiytynyt etsimään.
Kyllähän noita vanhoja pääsykokeita koulujen sivuilta löytyy tai täältä.
Taulukkokirjaa tai muita vastaavia kokeessa ei saa käyttää.
Zeeli kirjoitti:
Tuli tänään postissa kutsu Jyväskylän Ammattikorkeakoulun tekniikan ja liikenteen alan valintakokeisiin(Ohjelmistotekniikan DI)
Mitäs tuo DI tarkoittaa? Eikös diplomi-insinöörejä valmistu vain yliopistoista? :O
Mobel kirjoitti:
Looginen osuus taisi testata päättelykykyä antamalla numero- tai kirjainsarjoja, joita käskettiin jatkaa kolmella seuraavalla merkillä.
Onkohan toi vitsi? Jonon jäsen ei määritelmän perusteella liity mitenkään edellisistä. Siis kaikki ratkaisut kelpaavat.
on noita jonotuksia myös. 5 31 36 67 __ __ oli viime vuonna, ja joku kirjainhässäkkä
Ainakin meikäläiselle tulleessa kutsussa sanotaan ettei MAOL:in tai vastaavien taulukkokirjojen käyttäminen ole sallittua. Kyseessä siis AMK:n tekniikan ja liikenteen ala.
Persiistä siinä mielessä, että koko lukion toitotettu ettei kaavoja tarvitse osata ulkoa vaan maol on käytettävissä. Nyt sitten kun viimeisestä lukion kurssista onkin viisi vuotta, niin pitäisi nyt kerrata sekä matematiikka että opetella kaavat...
Eihän sielä vain jaeta "kaavamonistetta" tsp?
ei jaeta kaavoja, eikä saa käyttää MAOL:ia tai vastaavia
AMK pääsykokeesta en muista muuta kuin, että se oli helppo (amis -> amk). Ja tosiaan kun kaavakirjan ostaa niin Tekniikan kaavasto on se oikea, ei MAOL. Tosin maolillakin varmaan pärjää osan ajasta. Maolin omistuksestakaan ei kyllä haittaa ole, sillä tuossa Tekniikan kaavastossa ei ole samat kaavat kuin maolissa. Muistaakseni ensimmäinen mikä tuli vastaan jota Tekniikan kaavastossa ei ollut oli toisen asteen yhtälön kaava.
No sepä oli helppo. Kemiat jätin tyhjiks suosiolla, fysiikan kaavat oli samat ko vuoden 2006 kokeessa ja tärppäilin osan, näkee sit mänikö sinne päinkää. Nyt kun mietin niin toisen asteen yhtälön ratkaisukaavaa en kirjottanu yhteenkään tehtävään, saattaapi kiesiä jos siitä nyt pisteitä lähtee.
Meni näköjään enimmäkseen oikein. Huvittaa kun itselle nuo olivat suhteellisen helppoja lukion käyneenä, mutta kokeesta poistuessani kuulin kun muutama ammattikoululainen valitteli ettei tajunnut tehtävistä mitään. On lukiosta jotain hyötyä ollut näköjään... Vaikka kovasti ammattikoululta väittävät että lukio on ajan haaskausta.
Se on varmaan aika paljon itestä kiinni siellä ammattikoulussakin, että jääkö siitä mitään käteen vai eikö jää. Näin ainakin minun mielestäni. Sillä sen(kin) koulun pääsee kyllä läpi melkoisella sluibailulla.
itse olin 2007 AMK:n pääsykokeissa (Turku), Datanomin silmillä fysiikat ja kemiat oli pääasiasssa aivan outoja(Amiksessa nuo kurssit oli niin huonosti toteutettu kuin olla ja voi) fysiikasta taisin saada yhden tehtävän tehtyä.(meni varmaan väärin sekin..) Muut osa-alueet taisi sitten mennä paremmin, kun kerran sisään pääsin. nkä pisteitten perusteella ollut edes sieltä huonoimmasta päästä.
Valmistautumis ohjeiksi voisin sanoa, että nuku hyvin, syö hyvä aamupala, ja opettele toisen asteen yhtälön ratkaisu kaava ulkoa.
EDIT: Jaa kokeet taisivatkin olla jo :D
Olihan ne. Muistaako joku, millon sieltä piti tulla sanaa takaste?
Ei kyllä muista, mutta eiköhän ne ennen seuraavan lukuvuoden alkua luulisi ilmoittelevan sieltä.
Minä kirjoitti:
Persiistä siinä mielessä, että koko lukion toitotettu ettei kaavoja tarvitse osata ulkoa vaan maol on käytettävissä. Nyt sitten kun viimeisestä lukion kurssista onkin viisi vuotta, niin pitäisi nyt kerrata sekä matematiikka että opetella kaavat...
Itse pidän lukiota erittäin hyvänä yleissivistävänä koulutuksena jokaiselle, vaikka ei jatkaisi opiskelua missään. Mutta kyllä kai lukio perinteisesti valmentaa enemmän korkeakouluopintoihin kuin amikseen. Ja jos hakee lukemaan tietojenkäsittelyä yliopistoon ammattikoulun sijasta, niin yhtään matematiikan kaavaa ei tarvitse muistaa pääsykokeessa. Jos on pärjännyt hyvin pitkän matematiikan, äidinkielen ja reaalin ylioppilaskokeissa, ei tarvitse muistaa yhtään mitään, koska pääsee sisään ilman pääsykoettakin.
Yliopiston matikan tenteissä (matematiikkaa on tietojenkäsittelyssä pakko opiskella sivuaineena) saa sitten kyllä käyttää MAOL:in taulukoita tai sopivat taulukot annetaan jopa talon puolesta. Laskinta saa käyttää, eli kertotauluakaan ei tarvitse osata ulkoa =) Toinen asia on sitten se, ettei niistä taulukoista ole useimmiten mitään hyötyä siellä.
hk kirjoitti:
Yliopiston matikan tenteissä (matematiikkaa on tietojenkäsittelyssä pakko opiskella sivuaineena) saa sitten kyllä käyttää MAOL:in taulukoita tai sopivat taulukot annetaan jopa talon puolesta. Laskinta saa käyttää, eli kertotauluakaan ei tarvitse osata ulkoa =) Toinen asia on sitten se, ettei niistä taulukoista ole useimmiten mitään hyötyä siellä.
Ei siellä taulukoita tai laskinta tarvita. Luin matikan pääaineena ja suoritin tentit kynän ja paperin avulla. Vastaan ei tullut yhtään tehtävää, jossa laskimesta tai taulukkokirjasta olisi ollut etua. Ja ensimmäisten analyysin kurssien jälkeen osaakin sitten jo palauttaa trigonometriset funktiot sun muut sarjoiksi ja arvioida virhetermiä, joten numeeriset arvot voidaan approksimoida halutulla tarkkuudella. Tosin vastaan ei tullut tilannetta, jossa olisin tarvinnut approksimointia.
Jaska kirjoitti:
Ei siellä taulukoita tai laskinta tarvita.
Niinpä, niin juuri tuossa kirjoitin =)
En kyllä omistanut taulukkokirjaa lukioaikoinakaan. Mutta kaavoja ei siis tarvitse muistaa ulkoa, sitähän Minä purnasi. Laskinta kyllä tarvitsee, jos ei lainkaan osaa päässälaskua, mutta sitäkin siis saa käyttää.
Ja loppupäätelmänä on siis helpompi päästä yliopistoon kuin amikseen lukemaan tietojenkäsittelyä. Yliopistossa matematiikkakin on helpompaa, koska laskinta tai taulukoita ei edes tarvita, mutta saa silti käyttää. Jopa helpompaa kuin peruskoulussa, jossa pitää opetella kertotaulu ulkoa. Tunnustan, etten vieläkään muista ihan kaikkea siitä varsinaisesti ulkoa, esim. 7 x 9 pitää laskea 70-7.
Jaska kirjoitti:
Vastaan ei tullut yhtään tehtävää, jossa laskimesta tai taulukkokirjasta olisi ollut etua.
Ainakin laskin säästää aikaa, vai lasketko yhtä nopeasti kuin laskin?
hk kirjoitti:
Ja loppupäätelmänä on siis helpompi päästä yliopistoon kuin amikseen lukemaan tietojenkäsittelyä.
Eräs tietojenkäsittelytieteen professori mainitsi, että jos onnistuu löytämään oikean rakennuksen, pääsee sisään.
Antti Laaksonen kirjoitti:
Jaska kirjoitti:
Vastaan ei tullut yhtään tehtävää, jossa laskimesta tai taulukkokirjasta olisi ollut etua.
Ainakin laskin säästää aikaa, vai lasketko yhtä nopeasti kuin laskin?
Onnistuin valitsemaan matikan puolella ne kurssit, joissa ei laskinta tarvittu. Mun algoritmeissä on vielä optimoimisen varaa, kun laskimet tuppaa olemaan nopeampia. Tosin reaaliaikalaskennassa olen melko hyvä, kun esimerkiksi katsoessani tuulessa heiluvaa koivunoksaa ei aivot nyi yhtään. :)
Antti Laaksonen kirjoitti:
Jaska kirjoitti:
Vastaan ei tullut yhtään tehtävää, jossa laskimesta tai taulukkokirjasta olisi ollut etua.
Ainakin laskin säästää aikaa, vai lasketko yhtä nopeasti kuin laskin?
Lasken useinkin päässä nopeammin, kuin että näpyttelisin saman laskimeen jne.
Mutta riippuu varmaan aika paljon siitä missä muodossa vastauksia toivotaan. Olen siinä käsityksessä että usein sqrt(2)x on jopa parempi vastaus kuin ~1,414x. Tietenkin jos vastaukset tulee ilmoittaa jälkimmäisessä muodossa, niin silloin laskimesta on hyötyä.
Arvioni mukaan lähes kaikki matematiikan opiskelijat laskevat esim. laskut 235 - 769 ja 17 * 24 nopeammin laskimella kuin ilman. Neliöjuuren, sinin tai kosinin tarkka arviointi ilman laskinta taas lienee monelle mahdoton tehtävä.
Yliopiston kursseista ainakin diskreetin matematiikan ja todennäköisyyslaskennan peruskurssien kokeissa pitäisin mielelläni laskimen mukana.
Tuon 235 - 769 lasken ainakin itse nopeammin päässä kuin naputtelisin laskimeen. Mutta tuo onkin poikkeuksellisen helppo, vaikka 265 - 739 olisi jo rajoilla. Ja jos 17 * 24 pitäisi laskea ja laskin ei olisi mukana, niin ei tuossakaan mene kuin 10 sekuntia päässä, joten jos noita ei valtavaa määrää ole, niin laskimella saavutettava hyöty on muutamia sekunteja. Hieman vaikeammat laskee allekkain paperilla myös nopeasti, joten siinäkin riippuu laskujen määrästä paljonko laskimella säästää aikaa.
Pointti nyt kuitenkin oli, että riippuu tehtävien tyylistä, kumpi on nopeampaa. Varmaan vaikka todennäköisyyslaskennassa laskin on ihan kätevä. Kuitenkin jos ei osaa yhtään laskea päässä vaan joutuu näpyttelemään ihan kaiken laskimella, niin väitän että se on hitaampaa kuin että jotkut peruslaskut, tyyliin 3*5 osaa laskea päässäkin.
Kyllähän joissain pikku putiikeissa kassahenkilö naputtaa yksinkertaisen vaihtorahan laskemisenkin laskukoneella. En sitten tiedä onko tuossa kyse siitä, ettei luoteta riittävästi siihen että osaisi laskea päässä virheettä vaikka 10 - 5,4.
Todarin kokeita oli kyllä välillä inhottavaa tehdä ilman laskinta. Diskreetin matikan kokeessa siitä ei olisi ollut mulle hyötyä. Riippuu varmasti myös kurssin pitäjästä, miten laskupainotteinen koe on.
Lukiossa oli hauska osoittaa ilman laskinta, että 7^sqrt{5}>5^sqrt{7}. Tuosta tehtävästä jäi päälle himo tehdä laskut mahdollisimman paljon vain pään, kynän ja paperin avulla.
Näillä näkymin menossa tonne Ohjelmistotekniikan linjalle, muita Putkalaisia?
Kone- ja tuotantotekniikan paikka varmistui. Aiemmin harkitsin tietotekniikan linjaa mutta totesin että ei se ei ole minua varten, eikä heikko työllisyysnäkymä yhtään parantanut motivaatiota. Tulee vaan intti tohon väliin, sitä onki sitte lähes kakskymppinen kun pääsee viimein ton koulun alottamaan.
Pisteet eivät valitettavasti riittäneet, muuten olisi ollut yksi putkalainen tulossa.
tsuriga kirjoitti:
Näillä näkymin menossa tonne Ohjelmistotekniikan linjalle, muita Putkalaisia?
Itse olen sulautettujen järjestelmien opiskelija tietotekniikan koulutusohjelmassa ja tuosta tuli mieleen, että meille tarjottiin koulun alkaessa ensimmäisen kahden viikon aikana mahdollisuutta liittyä puhtaasti ohjelmointi painotteiseen ryhmään, johon kerättiin joku 20 oppilasta tietotekniikan puolelta. En tiedä onko tämä käytäntö yleinen vai oliko tämä vain joku testiohjelma koulun puolesta, että kokeillaan miten menee. Itse mietin tuota ja päätin, että vedän ihan normi koulutusohjelmalla, mutta jos sulle tulee mahdollisuus tuommoiseen ja haluat todellakin vain ohjelmoida paljon niin kannattaa käyttää tilaisuus hyväkseen. Erona noissa oli se, että normaali ohjelmassa käyt ensimmäiset 1-2 vuotta pääasiassa niitä perusaineta matikka, fysiikka yms. Ja tässä ohjelmointi painotteisessa ryhmässä olisi ollut huomattavasti vähemmän perustuubaa ja enemmän puhdasta ohjelmointia heti alusta alkaen.
Pistetäänpä korvan taakse. Pitää täsä alkaa huutelemaan asuntoseuraa, tuskin kehtaa omaa yksikköä eli yksiötä vallata.
Grez kirjoitti:
Kyllähän joissain pikku putiikeissa kassahenkilö naputtaa yksinkertaisen vaihtorahan laskemisenkin laskukoneella. En sitten tiedä onko tuossa kyse siitä, ettei luoteta riittävästi siihen että osaisi laskea päässä virheettä vaikka 10 - 5,4.
Meillä kassajärjestelmä kyllä laskee vaihtorahan, ja vaikka en ole koskaan ottanut laskinta mukaan yliopiston matematiikan tai tietojenkäsittelyn tenttiin, niin myydessäni käytän aina konetta ja kehotan myyjiäkin käyttämään.
Tentissä on aikaa tarkistaa laskut, ja virheellisestä päässälaskusta ei monta pistettä mene, mutta kun käsitellään oikeaa rahaa, niin siinä ei saa tulla virheitä. Ja aikaa tarkistukseen on nolla sekuntia. Firma kyllä kestää pienen miinuksen, mutta jos asiakas huomaa heti tai jälkeenpäin saaneensa liian vähän takaisin, niin hän katsoo tulleensa huijatuksi, joten virheitä ei saa tulla. Siksi on parempi aina laskea koneella, vaikka 99% menisi oikein päässäkin. Joskus tulee se kauppa, jossa mokaa jostain syystä päässälaskussa, ja sitä ei vaan saa tulla.
hk kirjoitti:
Grez kirjoitti:
Kyllähän joissain pikku putiikeissa...
Meillä kassajärjestelmä kyllä laskee vaihtorahan
Teillä on joku "pikku putiikki"? Tiedän kyllä että missä vaan vähänkin isommassa paikassa kassajärjestelmä laskee vaihtorahat.
hk kirjoitti:
mutta kun käsitellään oikeaa rahaa, niin siinä ei saa tulla virheitä.
Aika hieno kassajärjestelmä teillä, jos estää virheiden mahdollisuuden täysin. Eli ei voi näppäillä väärin, eikä laskea annettavia rahoja väärin.
Tosin voihan tuossa tehdä tuplatarkistuksen.. Ottaa kassasta koneen ilmoittamat vaihtorahat ja sitten laskee asiakkaan käteen "päässä" ääneen. Eli jos vaikka 13,85 ja asiakas antaa 20e niin kaivaa ne 6,15 ja laskee siitä kolmeentoistayhdeksäänkymmeneen, neljääntoista, viiteentoista ja kahteenkymppiin...
Olen nähnyt tuosta vielä triplatarkistussovelluksen, että asiakkaan antamat rahat laitetaan sivuun siksi aikaa että annetaan vaihtorahoja. Jos onkin laskenut väärin saadut rahat (jolloin asiakas todennäköisesti avautuu tuosta), niin voi vielä tarkistaa helposti.
Grez kirjoitti:
Kyllähän joissain pikku putiikeissa...
Meillä kassajärjestelmä kyllä laskee vaihtorahan
Teillä on joku "pikku putiikki"? Tiedän kyllä että missä vaan vähänkin isommassa paikassa kassajärjestelmä laskee vaihtorahat.
No, en tiedä isomman paikan määritelmää, mutta meillä on "pikku putiikki", ja meillä on kassajärjestelmä, joka laskee vaihtorahat. Jos ei laskisi, niin olisi hyvä tapa laskea ne käsin laskimella, ei omassa päässä. Koska virheitä ei tosiaan saa tulla.
Grez kirjoitti:
Aika hieno kassajärjestelmä teillä, jos estää virheiden mahdollisuuden täysin. Eli ei voi näppäillä väärin, eikä laskea annettavia rahoja väärin.
Ei ole olemassa järjestelmää, joka estäisi täysin kaikki virheet. Voi vain tehdä virheiden estämisen mahdollisimman helpoksi. Sen jälkeen ei virheitä tosiaankaan saa tulla. Tyhmempikin ymmärtää, että joskus tulee silti inhimillinen virhe. Se ei kuitenkaan saisi näkyä asiakkaalle. Pitää olla skarppina juuri sen hetken, kun antaa palautusrahat ym., ja jos huomaa oman tai toisen tekemän virheen, niin se korjataan heti. Pyydetään reilusti anteeksi, ja hoidetaan ensi kerralla homma niin, ettei tarvitse pyydellä anteeksi.
Aihe on jo aika vanha, joten et voi enää vastata siihen.
