Monta kertaa tullut mieleen, että paljon tuo pöytäkone nyt oikeastaan kuluttaa sähköä (eli rahaa). Jos on 500W virtalähde, niin voiko se kuluttaa max. 500W. Oletan, että ei, sillä tuo 500 wattiahan saadaan pienemmille jännitteillä, ja eikös sähkönkulutus lasketa 230 voltilla.
En tiedä yhtään mistä puhun, mutta pitääkö tuo yllä oleva lause paikkansa vai miten saan selville koneeni sähkönkulutuksen ilman kulutusmittaria?
Virtalähteen 500 wattia -merkintä tarkoittaa virtalähteen maksimitehoa, jonka se voi antaa eli koneen virrankulutus voi maksimissaan olla tämän 500 W verran. Jos koneessasi on vaikka kaksi näytönohjainta, voi tehon kulutus ehkä nousta tähän lukemaan, mutta normaalisti kulutus pysyy huomattavasti tämän luvun alla ehkä vähän yli 100 watin tietämillä riippuen kokoonpanosta.
Mitään suoraa keinoa en kuitenkaan osaa sanoa kulutuksen mittaamiseen kuin mainitsemasi ulkoisen kulutusmittarin.
Jos konessa on 500W virtalähde, ja se on laadukas, niin että hyötysuhde on esim. 90%, niin silloinhan kone voi kuluttaa enimmillään 555W, jos komponentit söisivät juuri sen 500W.
Muuntajassa jänniteen pudotessa wattimäärä pysyy olennaisesti samana sekä ensiö (230V) että toisiopuolella (pienemmät jännitteet) ja ero syntyy nimenomaan hyötysuhteesta. Ajattelit ehkä Ampeereita, joita toki isommalla jännitteellä on vähemmän. Eli esim. 250W 5 Voltin linjaan olisi 50A, kun taas 230V jännitteellä vain noin 1A.
Koneeseenhan ei kannata laittaa aivan älyttömän ylimitoitettua virtalähdettä, joten jos siinä on 500W virtalähde, niin se varmaan jossain tilanteessa myös kuluttaa enemmän kuin 100W. Esimerkiksi tehokkaat näytönohjaimet pystyy kiihdytystilassa kuluttamaan helposti jopa yli 100W yksinään.
Halvoilla tehonkulutusmittareilla pystyy ehkä saamaan kohtuullisen oikean tuloksen jos PC-virtalähteissä on PFC-korjaus, mutta muuten niiden antamiin tuloksiin ei kannata hirveästi luottaa. Mittari voi näyttää ihan hyvin esim. puolet oikeasta kulutuksesta. Halvat kulutusmittarit kun osaa juuri ja juuri mitata suunnilleen oikein resistiivisen kuorman kulutuksen. Mitä enemmän kuorma poikkeaa resistiivisestä, sitä väärempiä tuloksia ne usein antavat. (Lisätietoa)
sähkönkulutus lasketaan kWh:eissa, eli 500w * 24h = 1200Wh = 1.2kWh ja tuon kerrot sähköntarjoajasi taksoilla, 12 x tollane 10~senttiä,joten maksimissaan 1.2€/d tuolla taksalla.
tuo 500w on juurikin sinun muuntajasi ilmoitettu suurin teho, joka on laskettu 230 voltilla ja muuntajasi suurimmalla ilmoitetulla virralla. eli inan päälle pari amppeeria taitaa virtalähteesi vetästä.
Tietokoneen sähkönkulutus ei ole ihan noin yksinkertainen kysymys pohjoismaissa.
Noin 8kk lämmityskauden aikana, suuri osa tietokoneen sähkönkulutuksesta muuttuu
lämpöenergiaksi joka vähentää lämmityskulujasi. Näitä asioita on hyvä miettiä, mutta selkeän yhden totuuden löytäminen on vaikeaa. Eli olkoon kulutus vain
100w tai jopa 500w, niin sen vähemmän tarvii lämmittää.
Toisaalta näin kesäkuumalla suurempi kulutus lisää jäähdytyslaskua. Talvella taas lämmitys maksaa ehkä noin 1/3 suorasähköstä. Eli 500W kone maksaisi 1,2e/pv sähkölaskuna ja säästäisi 0,4e/pv lämmityskuluissa.
näissä energiatehokkuusasioissa on aina monta monessa. koneen sijoitus, tuulettimien laatu, etc etc. eikä tuo kaikki lämpötehoksi muutu, ellei sitten poista tuulettimia. se lokero siellä tietokoneen pöydän alla ei ole se paras vaihtoehto jos haluaa koneen ämpötehosta saada parhaiten hyötyä :)
Nojoo. Tavoitteena nyt oli saada tietää tuo, että voiko tuosta virtalähteen merkinnästä suoraan laskea maksimalisen virrankulutuksen. Eli eipä tuo oma koneeni (500W powerilla) idlessä näyttö kiinni montaa euroa kuussa tuo laskua..
groovyb kirjoitti:
eikä tuo kaikki lämpötehoksi muutu, ellei sitten poista tuulettimia. se lokero siellä tietokoneen pöydän alla ei ole se paras vaihtoehto jos haluaa koneen ämpötehosta saada parhaiten hyötyä :)
No tietokoneen kopasta ulos näkyvät ledit nyt tuottaa valoa ehkä noin 0,1 Watin edestä, ääntä kone tuottaa ehkä 1 Watin edestä ja radiotaajuista säteilyä toivottavasti alle 1 Watin edestä. Kiintolevylle tallentuvasta magneettisesta energiasta puhutaan ehkä luokkaa Watin miljoonasosista. Sitten sähköiset signaalit (data) ulos tietokoneesta alle 0,1W ja sähköteho (käytännössä koneeseen liitetyille kaiuttimille) keskimäärin alle 1W. Eli kyllä voidaan käytännössä sanoa, että kaikki tietokoneen ottama teho muuttuu lämmöksi.
En oikein ymmärrä miten tuo tuulettimien poisto vaikuttaa, vai tarkoititko juuri sitä, että tuulettimet pitää ääntä?
ei, vaan kotelotuulettimet (ne jotka viilentävät koteloa) juuri tuota lämpöä poistavat.
Joo, toki jos lämpöä ei saada kotelosta poistettua niin kone kaatuu ja sähkönkulutus eli lämmöntuotto näin ollen pienenee. Se ei silti muuta sitä seikkaa, että käytännössä kaikki otettu (sähkö)teho muuttuu lämmöksi.
On olemassa myös passiivijäähdytteisiä tietokoneita, eli niissä on vain periaatteessa iso "siili" kyljessä. Eli ei ne tuulettimet edes ole ainoa keino lämmön "haihduttamiseen".
<pilkunviilaus>
Grez kirjoitti:
Jos konessa on 500W virtalähde, ja se on laadukas, niin että hyötysuhde on esim. 90%, niin silloinhan kone voi kuluttaa enimmillään 555W, jos komponentit söisivät juuri sen 500W.
Mitään hätäkatkaisinta ei kuitenkaan tietokoneen virtalähteissä ole, ja halvimpia lukuunottamatta suurin osa virtalähteistä pystyy ylittämään nimelliskapasiteettinsa - joka siis ilmoitetaan antotehona. Hyvänkin virtalähteen hyötysuhdekäyrä on laskujohteinen virtalähteen nimellistehon ääripäissä, joten jos
punppis kirjoitti:
Tavoitteena nyt oli saada tietää tuo, että voiko tuosta virtalähteen merkinnästä suoraan laskea maksimalisen virrankulutuksen.
ja lisäämme toleranssit, saamme laskusta 515W / 75% tulokseksi ~700 wattia, jota ottoteho tuskin koskaan ylittää. Todennäköisesti tämä ei tietysti ollut se, mitä tässä haettiin sillä lähes aina tällainen raja-arvo on täydellisen merkityksetön.
Asiaa sivuten: virtalähdettä ei tosiaan kannata ylimitoittaa, vaikka "siihen olisi varaa". Hintavallakin tehokkaalla (ts. suuren nimellistehon omaavalla) virtalähteellä on usein huonompi hyötysuhde matalan kuormituksen alueella, ja koska vieläkin usein peruskone ei vie sataakaan wattia peruskäytössä, säästää "selvää" sähköä mitoittamalla virtalähteen oikein - hyötysuhteen "toiselle puolelle" jäävä osuushan muuttuu lämmöksi.
groovyb kirjoitti:
eikä tuo kaikki lämpötehoksi muutu, ellei sitten poista tuulettimia.
Edes jälkimmäisen viestin jälkeen tässä lauseessa ei ole juuri järkeä :/
eq, ihan hyvä pilkunviilaus, mutta minun tapauksessa kylläkin puhuin nimenomaan laadukkaasta virtalähteestä. PC-romun kyseessä olisi ehkä ollut osuvampaa puhua huippuladukkaasta, sillä vielä huippukuormallakin 90% hyötysuhteeseen todellakin ovat harvinaisia. Itselläni tosin on sellainen. Ja sitten mitä tulee tuohon että voi ylittää tehon niin joo, toki, mutta kuka on niin ääliö että kasaa 500W virtalähteelä varustettuun koneeseen 515W syövät komponentit? Yleensä tilanne on päinvastoin, eli edes oman koneen virtalähteen ilmoitettuun maksimiin ei ole mahdollista päästä.
En tiedä kuinka uudet virtalähteet reagoivat ylisuureen kuluttajaan. Mutta itse olen käyttänyt vanhaa (13v) virtalähdettä subwoofervahvistimelle. Akkuporakonettakin sillä käyttänyt, ja sain mitattua 12V linjasta (jolle luvataan 8A) 20A virran 10v jännitteellä. Eli huomattavaa pudostusta jännitteessä tietokonetta ajatellen, mutta teho on silti suuri. Maksimi tehoa ei mainita virtalähteessa, mutta maks sisääntulo virta on laitettu 3A, joten 230V jännitteellä sieppaisisi ~700W.
groovyb kirjoitti:
näissä energiatehokkuusasioissa on aina monta monessa. koneen sijoitus, tuulettimien laatu, etc etc. eikä tuo kaikki lämpötehoksi muutu, ellei sitten poista tuulettimia. se lokero siellä tietokoneen pöydän alla ei ole se paras vaihtoehto jos haluaa koneen ämpötehosta saada parhaiten hyötyä :)
groovyb kirjoitti:
ei, vaan kotelotuulettimet (ne jotka viilentävät koteloa) juuri tuota lämpöä poistavat.
Tuulettimet eivät poista lämpöä. Ne siirtävät sitä ilman mukana ulos koneesta ja itseasiassa suurin osa tuulettimien saamasta energiasta muuttuu loppujenlopuksi lämmöksi.
Olisi kyllä kätevää, jos lämpöä pystyisi muuttamaan suoraan sähköksi. Eli siis periaatteessa päinvastaisesti toimiva komponentti kuin lämpövastus. Nythän tarvitaan aina jokin kylmempi puoli ja sähkö saadaan siitä että vastustetaan sen siirtymistä lämpimältä kylmälle puolelle. Jäähdytyksessä tuo ei ole hirveän käytännöllistä.
Aihe on jo aika vanha, joten et voi enää vastata siihen.