Kirjautuminen

Haku

Tehtävät

Keskustelu: Yleinen keskustelu: Kemiasta juttelua

Sivun loppuun

Aavo_Pahonen [07.01.2009 21:38:19]

#

Näytti tuo edellinen keskustelu sen verran vanhentuneen, ettei siihen enää mitään saanut lisättyä, joten tästä uusi tilalle. :D

Jos täällä pyörii herroja amatöörikemistejä, joilla on ylimääräisiä kemistintarvikkeita lahjoittaa/myydä edullisesti, niin olisin kiinnostunut.

Jos ajatellaan vaikka sellaista operaatiota, kuin typen erottaminen ilmasta tislaamalla, niin mitä kaikkia välineitä siihen tarvitaan?

Ja mainittakoon että olen ihan aloittelija, teoriaa tosin olen päntännyt jo aika paljon, ja käytännön työturvallisuus ohjeita, jotta ei tule itseä ja työskentelytiloja räjäytettyä vahingossa maatakiertävälle radalle.

Ihan niin hullukemisti en tahdo olla. xD

kaviaari [07.01.2009 22:13:59]

#

Noniin, kemia!

Kemian tiedot ovat elämässä yleishyödyllisiä ja rikastuttavat maailmaa.

EN ole lahjoittamassa tai myymässä välineistöäni sinulle, vaikka aika laajan arsenaalin olenkin koonnut. Voit lukea sivuiltani mistä välineitä voi hankkia:

http://koti.mbnet.fi/kaviaari/labra/

Ilman nestetyttäminen ja tislaaminen on aloittelijalle ja koneellekin kemistille likimäärin mahdoton tehtävä. Korkeapainejuttuihin ei kannata puuttua, räjähdysvaara on aika suunnaton.

Kemian harrastaminen kannattaa aloittaa yksinkertaisilla epäorgaanisen kemian kokeilla. Olen kirjoittanut nuoren kemistin oppaan, joka EI ole vielä valmis! Minun pitäisi viimeistellä se, mutten ole kerennyt.

http://koti.mbnet.fi/kaviaari/nuoren_kemistin_opas_puolivalmis.pdf

Minä olen harrastanut kemiaa koko ikäni. Yläasteella aloitin varsinaiset järkevät kokeilut, joiden tuloksilla oli jotain merkitystä. Nyt lukiossa olen syventynyt orgaaniseen kemiaan.

Alustaviin kokeisiin voit pyytää lupaa kemian opettajaltasi puuhata koulun laboratoriossa. Opettajan ollessa hyvällä tuulella ja muutenkin motivoitunut, antaa hän varmasti luvan. Muista esittää koekuvaus ja perustella teorian avulla miksi haluat tehdä kokeen.

Huomattavaa kemiassa on teorian ymmärtäminen. Kokeiden tarkoitus on vain vahvistaa teorian päätelmät. Monet kemikaalit muodostavat keskenään herkästi syttyviä ja räjähtäviä seoksia. Tällaisten yhdisteiden ja seosten valmistaminen tarpeettomasti ja suurissa erissä on vastuuntonta ja täysin aiheetonta.

Itse olen pitänyt useita demonstraatioluentoja kemiasta, joissa olen valmistanut verrattain suuria määriä edellä mainittuja seoksia. Niiden käsittelyssä on oltava ehdottoman varovainen ja valmistamisessa on hyvä olla vankka ymmärrys kemiasta sekä teoriassa että käytännössä.

Seuraavat perusvälineet riittävät kotikemiassasi varsin pitkälle:

reilusti 16x160mm koeputkia, pyrexiä (vaikka 30)
kumitulppia edellisiin, reiällisiä ja reiättömiä
kulmaan taivutettuja lasiputkia
koeputkiteline
koeputkiharja
pari 100 ml keitinlasia
pari 100 ml erlenmeyeriä (kartion mallisia pulloja)
spriipoltin (voi tehdä vaikka itsekin)
statiivi, muutama koura ja muutama kaksoispuristin

Huomaa että tarvitset myös hanskat (epäorgaanisessa nitriilihanskat ovat ihan ok) ja suojalasit.

Aavo_Pahonen [08.01.2009 11:37:15]

#

Jaahas. Luulet siis että olen joku pojan kloppi? :D Mutta enpä ole. Ikää on kertynyt kyllä useampi kymmen. Kemiaa en vain ole kauheasti aikaisemmin opiskellut, mitä nyt koulussa tuli sitä tehtyä. Kemia sinänsä on aina kiinnostanut, ja nyt enemmän mahdollisuuksiakin, kuin alaikäisenä oli.

Niin, en ole ollut pitkään aikaan koulussa, eikä minulla ole mitään koulun välineistöä käytössä, joten pitää pistää kasaan "oma työpaja".

Kiitos vinkeistä.

K_L [08.01.2009 12:43:14]

#

Kannatan puistokemiaa.

tgunner [08.01.2009 15:33:04]

#

Jahas, kiva, että joku sentään aloitti kemia-aiheisen keskustelun tännekin, vaikka käyttäjäkunnan suhteen Putka saattaa olla hieman väärä paikka moiselle.

Itse olen harrastanut kotikemiaa jo kolmisen vuotta. Aloitin aktiivisen ilmiöiden tutkimisen pienimuotoisten kokeiden kautta lähinnä kaviaarin tutkimusten innostamana. Kipinän sain irkkikeskustelujen kautta ja em. labraa lukiessa. Myös lukioni on erittäin mielellään edistänyt kokeilujani, vaikken olekaan saanut yhtään labratarvikkeita kemiavarastomme kautta. Mutta tästä ei ole ollut haittaa, sillä arvostan kotikemiassa eniten omaa luomista. On paljon palkitsevampaa onnistua kokeessa omatekoisten "ghetto"-viritelmien kuin huippulaatuisten laboratoriotarvikkeiden avulla. ;)

Jos satut asumaan Bebek-myymälän lähellä, suosittelen poikkeamaan siellä perustarvikkeiden perässä. Ei kuitenkaan haittaa, vaikket pääsisi käymään fyysisessä liikkeessä, sillä voihan noita tilata netistä melkein mistä tahansa.

Kaviaari tarjosi jo varsin muhkean tietopaketin peruskemiasta, mutta jos kiinnostuksesi pysyy ja halu kokeilla palaa polttavasti sisälläsi, käy Pirjo Naparin "Orgaaninen kemia"- ja Antti Kivisen sekä Osmo Mäkitien "Kemia"-teoksien kimppuun. Itse nautin molemmista suuresti, mutta kirjat ovat varsin raskaita luettavaksi, jos ei omaa minkäänlaista taustaa kemian suhteen. On suositeltavaa kahlata läpi ensin parit peruskoulun tai lukion oppikirjat.

muoks. kaviaari ei kuitenkaan halua puhua räjähteistä, joten jos tällainen vähän vaarallisempi kemistointi kiinnostaa (minua ainakin!), niin tutustu hieman keskeneräiseen Rogue Science -sivustoon (vaatii kemian sanaston ymmärtämistä myös englanniksi). Mutta muista olla varovainen!

Aavo_Pahonen [08.01.2009 16:30:30]

#

Itse olen nyt lukenut: Tapio Simonen Orgaanisen kemian synteettiset työmenetelmät, Anna-Maija Anttila tekniikan kemia. Noiden jälkeen lienee sitten vuorossa: Charles e. Mortimer: Kemia, Risto Laitinen- Jukka Toivonen: Yleinen ja epäorgaaninen kemia. Myöskin olen selannut/lukenut joitain ylä-aste/lukio tasoisia opuksia.

Aavo_Pahonen [08.01.2009 22:34:29]

#

K_L kirjoitti:

Kannatan puistokemiaa.

Tämähän se aina nousee esiin, jos alkaa puhumaan, että on kiinnostunut kemiasta; siis että aina ensimmäiseksi kaikki epäilee jotain näistä kolmesta:
1. tekee viinaa
2. tekee huumeita
3. tekee räjähdysaineita


Ihan niinku kemialla ei muuta virkaa olisi. xD

Tzaeru [09.01.2009 07:21:11]

#

Aavo_Pahonen kirjoitti:

K_L kirjoitti:

Kannatan puistokemiaa.

Tämähän se aina nousee esiin, jos alkaa puhumaan, että on kiinnostunut kemiasta; siis että aina ensimmäiseksi kaikki epäilee jotain näistä kolmesta:
1. tekee viinaa
2. tekee huumeita
3. tekee räjähdysaineita


Ihan niinku kemialla ei muuta virkaa olisi. xD

Ei sillä mitään muuta tärkeätä virkaa olekaan. Huumehet ja viinat pitävät elämän raiteillaan ja räjähdysaineilla pääsee kätevästi eroon kaikenlaisista yllättävistä ongelmista, kuten parlamenttitaloista.

kaviaari [09.01.2009 22:10:09]

#

Tuo nyt on aika yleinen luulo. Itse olen pystynyt välttäämään sen selittämällä suoraan mistä olen kiinnostunut kemiassa.

Käypä muuten ostamassa apteekista kuparisulfaattia! Sillä on hyvä lähteä liikkeelle kemiallisissa kokeissa.

tgunner [10.01.2009 00:13:01]

#

kaviaari kirjoitti:

Käypä muuten ostamassa apteekista kuparisulfaattia!

Kannatan. Hintakaan ei ole paha. Lähiapteekistani saisi 24 eurolla (+ alv) yhden kilon.

Aavo_Pahonen [11.01.2009 21:41:29]

#

tgunner kirjoitti:

kaviaari kirjoitti:

Käypä muuten ostamassa apteekista kuparisulfaattia!

Kannatan. Hintakaan ei ole paha. Lähiapteekistani saisi 24 eurolla (+ alv) yhden kilon.

Pitänee käydä, kunhan saan seuraavan tilin. Ajatelin ostaa kans glykoosia. Se kun imee vettä itseensä, niin sillä pystyy kuivaamaan aineita, jos oikein ymmärsin.

Eikö muuten Duran koeputken kestä kuumentamista, mulla kun on muutamia sellaisia?

Kun menee ostamaan apteekista niitä aineita, niin pitääkö itse ottaa jotain purnukoita mukaan, vai antavatko aineet valmiiksi jossain purkeissa?

Ja vielä tuli mieleen, että voiko ihan lääkehiiltä käyttää yhtenä reagenssinä, jos haluaa saada aikaiseksi hiilipohjaisia yhdisteitä?

petrinm [11.01.2009 22:26:00]

#

Aavo_Pahonen kirjoitti:

Ajatelin ostaa kans glykoosia. Se kun imee vettä itseensä, niin sillä pystyy kuivaamaan aineita, jos oikein ymmärsin.

Jos haluat helpomman tavan kuivata aineita, niin tavallisissa kaupoissa myydään Rainbow kissanhiekkaa, joka on lähes puhdasta silikageelia. http://www.rainbow.fi/default.asp?viewID=1474&productID=587 En osaa sanoa, että onko loppujen lopuksi halvempaa kuin jostain erikoisliikkesta ostettuna, mutta saatavuus on ainakin parempi.

BWT: Terveisiä kaviaarille

Aavo_Pahonen [12.01.2009 11:15:28]

#

petrinm kirjoitti:

Aavo_Pahonen kirjoitti:

Ajatelin ostaa kans glykoosia. Se kun imee vettä itseensä, niin sillä pystyy kuivaamaan aineita, jos oikein ymmärsin.

Jos haluat helpomman tavan kuivata aineita, niin tavallisissa kaupoissa myydään Rainbow kissanhiekkaa, joka on lähes puhdasta silikageelia. http://www.rainbow.fi/default.asp?viewID=1474&productID=587 En osaa sanoa, että onko loppujen lopuksi halvempaa kuin jostain erikoisliikkesta ostettuna, mutta saatavuus on ainakin parempi.

BWT: Terveisiä kaviaarille

Meillä on tuota tavaraa, kun sattuu olemaan kissojakin. :D

Aavo_Pahonen [12.01.2009 13:41:26]

#

Ylä-asteen kemian kirja tietää kertoa, että hemoglobiinin molekyylikaava on:
C2932H4724N828S8Fe4O848 nuo numerot on siis alaindeksiä. Taitaa molekyylillä olla aika mielenkiintoinen rakennekaavio. :D

Grey [12.01.2009 13:45:00]

#

Aavo_Pahonen kirjoitti:

C2932H4724N828S8Fe4O848 nuo numerot on siis alaindeksiä. Taitaa molekyylillä olla aika mielenkiintoinen rakennekaavio. :D

Kyllä..

-Grey-

Metabolix [12.01.2009 15:15:23]

#

Grey kirjoitti:

Aavo_Pahonen kirjoitti:

C2932H4724N828S8Fe4O848 nuo numerot on siis alaindeksiä. Taitaa molekyylillä olla aika mielenkiintoinen rakennekaavio. :D

Kyllä..

(Ks. muotoilukeinot.)
C2932H4724N828S8Fe4O848

Greyn linkittämä kuva on hemi eikä hemoglobiini, nämä ovat kaksi aivan eri asiaa. (Hemi ei ole vielä kummoinenkaan molekyyli.) Hemoglobiini muodostuu neljästä proteiinialayksiköstä, joista kunkin keskellä on hemi ja siihen kuuluva rauta. Kemian kirjan kaavasta onkin siis helppo todeta, että se on koko hemoglobiinitetrameerin (luultavasti yleisimmän α2β2-tyypin) kaava. Kyseessä ei siis ole edes yksi molekyyli vaan kahdeksan molekyylin kompleksi. Googlen kuvahaulla löytyy lukuisia kuvia proteiinirakenteesta, mutta olipa joukossa kolmiulotteinen viivakaavakin.

Jos suuret molekyylit kiinnostavat, niin Wikipedia tiesi kertoa, että titiinin empiirinen molekyylikaava olisi C132983H211861N36149O40883S693. Sen IUPAC-nimi olisi englannin pisin sana, jos se voidaan laskea sanaksi.

Aavo_Pahonen [12.01.2009 20:49:27]

#

Kiitos muotoiluneuvosta. Olen sen verran uusi, etten tiennyt tässä systeemissä ala ja yläindeksejä olevan.

Sam76 [14.01.2009 22:31:51]

#

Aavo_Pahonen kirjoitti:

Kun menee ostamaan apteekista niitä aineita, niin pitääkö itse ottaa jotain purnukoita mukaan, vai antavatko aineet valmiiksi jossain purkeissa?

Yleensä aine laitetaan johonkin paperipussiin, muovipurkkiin tai lasipulloon. Eli omaa purkkia ei välttämättä tarvitse ottaa mukaan. Muovipurkista ja lasipullosta tosin peritään pieni maksu. Nykyään apteekeissa ei yleensä ole mitään hirveän isoja varastoja erilaisia kemikaaleja mutta käytännössä, ainakin kaikki yleisimmät, ovat nopeasti tilattavissa. Ennen tilausta kannattaa tosin tarkistaa, että minkalaisissa erissä ne tulee ja joutuuko sen lunastamaan kokonaan itselle. Ettei muutaman gramman tarpeeseen tarvitse lunastaa kilon pakettia ;)

Aavo_Pahonen [14.01.2009 23:30:42]

#

Sam76 kirjoitti:

Aavo_Pahonen kirjoitti:

Kun menee ostamaan apteekista niitä aineita, niin pitääkö itse ottaa jotain purnukoita mukaan, vai antavatko aineet valmiiksi jossain purkeissa?

Yleensä aine laitetaan johonkin paperipussiin, muovipurkkiin tai lasipulloon. Eli omaa purkkia ei välttämättä tarvitse ottaa mukaan. Muovipurkista ja lasipullosta tosin peritään pieni maksu. Nykyään apteekeissa ei yleensä ole mitään hirveän isoja varastoja erilaisia kemikaaleja mutta käytännössä, ainakin kaikki yleisimmät, ovat nopeasti tilattavissa. Ennen tilausta kannattaa tosin tarkistaa, että minkalaisissa erissä ne tulee ja joutuuko sen lunastamaan kokonaan itselle. Ettei muutaman gramman tarpeeseen tarvitse lunastaa kilon pakettia ;)

Kiitoksia infosta. :) Jotain ns. usein tarvittavia perusaineita voisi ostaa ehkä suuremmankin määrän, jos vain kohtuuhinnalla irtoaa. Eipä tarttis olla aina tilaamassa.

Aavo_Pahonen [29.01.2009 19:54:34]

#

http://www.amazon.com/Preparatory-Manual-Explosives-Third/dp/0615142907

Siinäpä onkin varmasti aikamoinen teos, jos on paukkeesta kiinnostunut. Noiden ohjeiden käyttäminen lienee kait melkein kaikissa maissa laitonta. Miksiköhän moinen kirja on edes markkinoilla. Kemistin kannalta varmasti mielenkiintoista luettavaa, mutta mielestäni vaara piilee siinä, että kirjasta on tehty todennäköisesti liiankin kansantajuinen, niin pääsee nämä pienet ja suuretkin terroristit sun muut hymynaamat niiden parissa näpertelemään.

ByteMan [29.01.2009 22:08:23]

#

Koska aiheen nimi on kemiasta juttelua, kysyn nyt sitten täällä, että polymeroituuko
CH2=CH-CH=CH2
seuraavasti:
-(-CH2-CH=CH-CH2-)n-
ja toi nyt siis yrittää esittä cis-muotoa.
jos ei nii osaako joku sanoa että miten?

Metabolix [29.01.2009 22:33:23]

#

Kai tuokin on teoriassa mahdollinen, mutta näinköhän siitä tulisi pääasiassa tuollaista? Vaihtoehtoisia reaktioita on monia muitakin:

α-hiileen liittyy edellinen monomeeri ja β-hiileen seuraava. Syntyy siis yksöissidoksellista ketjua (-α-β-α-β-). Jokaisessa alkuperäisessä β-hiilessä roikkuu mukana tuo γ-δ-häntä. Alla kaavakuva, jossa kirjaimet ovat hiiliä. Lisää vedyt itse.

-a-b-a-b-a-b-
   |   |   |
 d=g d=g d=g

Lisäksi toki hännän kaksoissidos on yhä reaktiivinen ja voisi periaatteessa polymeroitua. Jos se sattuisi polymeroitumaan aina samojen monomeerien kanssa, syntyisi tikapuurakenne:

-a-b-a-b-a-b-
   |   |   |
-d-g-d-g-d-g-

Tietenkin tuloksena olisi luultavasti enimmäkseen hyvin satunnaista verkkoa. Asiaa voi katsoa myös siltä kannalta, että kun kaksoissidokset katkotaan, jokaisen päätyhiilen pitää olla kiinni yhdessä keskihiilessä (kuten alkuperäisessä molekyylissa) ja yhdessä vapaavalintaisessa hiilessä ja vastaavasti jokaisen keskihiilen yhdessä päätyhiilessä, yhdessä keskihiilessä ja yhdessä vapaavalintaisessa hiilessä.

Mm. seuraavat rakenteet olisivat teoriassa mahdollisia:

a-d   a-b-g-d
| |   | | | |
b=g   d-g-b-a

ByteMan [29.01.2009 23:29:25]

#

Kiitän. Enpä näköjään tuolta kannalta/noilta kannoilta ihan asiaa tajunnut ajatella, pitääpi muistaa jatkossa.

Metabolix [30.01.2009 08:42:34]

#

ByteMan: tällainen kuva vielä löytyi, siinä on tosiaan tuo oma ehdotuksesi ja minun ensimmäinen (vakavin) ehdotukseni. :)

Aavo_Pahonen [10.02.2009 15:47:22]

#

Onko kenellään mitään käsitystä mistä aineesta/aineista koostuu ns. sormenjälkijauhe, siis se millä saadaan sormenjäljet esiin tyyliin CSI?

renni [10.02.2009 16:43:43]

#

Sormenjälkijauheita ja -aineita on useampiakin, eri pinnoilla toimii eri aine.

Alkuun voit kokeilla esim hiilipölyä, talkkia, liitujauhetta, mitä ny helposti löytyy tai mitä tahansa oikein hienojakoista ainetta jonka väri erottuu pintaa vasten hyvin.
Pikaliimahuurujakin voi kokeilla.

Grez [10.02.2009 16:50:10]

#

Suurempi ongelma olisi, että mistä saa sen sormenjälkitietokannan johon vertailla :D

Aavo_Pahonen [10.02.2009 17:59:38]

#

renni kirjoitti:

Sormenjälkijauheita ja -aineita on useampiakin, eri pinnoilla toimii eri aine.

Alkuun voit kokeilla esim hiilipölyä, talkkia, liitujauhetta, mitä ny helposti löytyy tai mitä tahansa oikein hienojakoista ainetta jonka väri erottuu pintaa vasten hyvin.
Pikaliimahuurujakin voi kokeilla.

Tuolla netissä luki, että jos käyttää esim hiilitableteista murskattua pölyä, niin pitäisi kastaa sormenpää johonkin rasvaan, ennen kuin tuo tarttuu jälkeen kiinni. Että ihan tavallinen hiili ei taida pelittää tavallisiin sormen jälkiin.

Tommittaja [22.02.2009 13:17:32]

#

Grez kirjoitti:

Suurempi ongelma olisi, että mistä saa sen sormenjälkitietokannan johon vertailla :D

Nääh, vähän vaan menee aikaa. Siitä vaan sormenjälkiä keräilemään.. ;D

Edit: Tai sitten hakkeroit sen jostain FBI:ltä.. :D


Sivun alkuun

Vastaus

Aihe on jo aika vanha, joten et voi enää vastata siihen.

Tietoa sivustosta