Keskustelu: Yleinen keskustelu: Opiskelemaan ohjelmointia

Eli mikäs olisi paras paikka länsi-suomessa peliohjelmoinnin opiskelua varten? Nyt kun on peruskoulu loppumassa niin pitäisi opiskelupaikka löytää. Saisi olla tässä Porin lähiseuduilla...

Itsekin olin pari vuotta sitten samanlaisessa tilanteessa ja datanomilinjan ja lukion väliltähän siinä piti valita. Satuin valitsemaan lukion ja voin sanoa etten ole katunut yhtään :) Mitä nyt datanomeja tunnen, niin niiden kolmen vuoden opetus koostuu suurinpiirtein Microsoft officesta, sekä parista PHP- ja VB-kurssista (ehkä vähän kärjistetysti, anteeksi datanomit). Lukion pitkän matematiikan ja fysiikan kurssit ovat sen sijaan varsinkin peliohjelmoinnin kannalta paljon hyödyllisempiä.

Lukiossa tosin joutuu lukemaan paljon muitakin aineita, mutta ei se yleissivistys ja ruotsi pahaakaan tee ;) Uskoisin myös että lukiosta on helpompi päästä jatko-opiskelemaan sitä varsinaista (peli)ohjelmointia AMK:hon tai yliopistoon, samalla kun tottuu vähän rivakampaan opiskelutyyliin.

Minun mielipiteeni.

Olen samaa mieltä Deffin kanssa, lukioon vaan. Itse tosin valitsin reitikseni tuon datanomilinjan, josta en suoraan sanottuna oppinut oikeastaan yhtään mitään. Harmittaa suuresti kun menin tyhmänä tuollasen valinnan opiskelun suhteen tekemään.

Samalla harmittaa myös tuo "rivakampi opiskelutyyli" johon en tottunut, sillä täällä AMK:ssa lukion käynneillä luokkakavereilla tuntuu olevan paljon helpompaa esimerkiksi tuo pitkienkin tekstien ja esseiden kirjoittaminen aiheesta ku aiheesta.

Eli jos vähänkään puhtia riitää, niin lukioon menemistä suosittelisin.

Itse suosittelen kahta vuotta lukiossa, paljon lintsausta, sitten pari viikkoa kaksoistutkintoa ja lopulta menet harjoittelijaksi jonnekin ollessasi elitekoodari.

Sitten alat juomaan.

Kokeiltu ja hyväksi havaittu toimintamalli! Koodaamaan oppii omalla ajalla!

Jeh, lukio ja pitkä matikka.

Kyllä mäkin suosin lukiota, mutta tuolla Lohjan ammattikoulussa datanomi-linja sisältää varsin paljon peliohjelmointiin liittyvää opetusta, mutta taitanee Lohja olla liian kaukana Porista...

Lukiota kannatan, jos ei muuten niin yleissivistyksen nimissä. Ja mitenkä yleissivistys liittyy peliohjelmointiin? Ei kai mitenkään, mutta kun saa pitkän matikan, fysiikan ja läjän muita suorituksia, niin kyllä niillä kelpaa peliohjelmoitnia vaikka harjoitella vapaa-ajalla. Tai jotain tällasta. Itse, ainakin jos ensisijainen suunnitelma ei toteudu, lähden ihan AMK tasolle opsikelemaan juurikin tuota peliohjelmointia(tai yleensäkin ohjelmointia). Siellä tosiaankin lukion opiskelutahti auttanee sopeutumaan. (nyt siis olen lukion toisella luokalla, näin väärinkäsityksien välttämiseksi)

Peliohjelmointi vaatii ensinnäkin hyvän matemaattisen osaamisen. Tähän pohjan saa lukion pitkällä matematiikalla tai sitten itseopiskelemalla. Riippuu henkilöstä kumpi sopii paremmin, mutta suosittelen lukion käymistä.

ByteMan kirjoitti:

kun saa pitkän matikan, fysiikan ja läjän muita suorituksia, niin kyllä niillä kelpaa peliohjelmoitnia vaikka harjoitella vapaa-ajalla.

Tämän päivän xkcd muuten sivuaa asiaa: http://www.xkcd.com/519/

Lukio ja pitkä matematiikka ehdottomasti. Sen jälkeen yliopisto tai AMK. Ammattikoulua suosittelen välttämään.

Taidanpa tuon lukion sitten valita... Olisiko hyvä jos ottaisin ATK kursseja lukiossa? Taitaa siitäkin jotain hyötyä olla?

Lukion matematiikan ja fysiikan ohella kaikkein eniten hyötyä on luultavasti siitä, että opettelet itse monipuolisesti ohjelmointia (eri kieliä, erilaisia ohjelmointityylejä, algoritmeja [ks. Datatähti]). Samalla voit tutustua siihen, missä pelialalla nykyään mennään, eli tutkia keskeisimpiä kirjastoja ja lukea erilaisista peleihin liittyvistä algoritmeista. 3D-grafiikan algoritmit ylittävät lukiomatematiikan huimasti, koska 3D-vektorit eivät juurikaan kuulu oppimäärään, ja 2D-algoritmitkin vaativat usein enemmän soveltamista kuin lukio parhaimmillaan. Siksi kannattaakin paneutua näihin oikein kunnolla. Geometrian ja fysiikan ohjelmointi ja erityisesti siinä sivussa pitempienkin kaavojen johtaminen itse on mukavaa ja tehokasta opiskelua sekä lukion että tulevaisuuden kannalta.

Uran kannalta suosittelisin, että hakeudut mahdollisuuksien mukaan jonkinlaisiin alan (kesä)töihin jo lukioaikana. Esimerkiksi (PHP-)nettisivujen tekeminen aluksi vaikka sukulaisten firmoille on hyvää harjoitusta: pitää osata tehdä sellaista, kuin tilaaja (tai firman pomo) käskee. Pelialalle et varmaan pääse sisään ainakaan peruskoulun jälkeen ja tuskin lukiostakaan mihinkään kovin merkittävään firmaan, mutta jos olet sopivan aktiivinen ja vaikutat osaavan jotain, voit melko piankin päästä johonkin pikkufirmaan ainakin muihin ohjelmointitöihin. Ohjelmointialalla paperien merkitys on hieman alhaisempi kuin monella muulla, eli pääasia on, että pystyy jollain osoittamaan, että osaa tehdä ja on joskus jotain tehnytkin. Laaja-alaisuus on hyväksi; "olen ohjelmoinut 3 vuotta mm. C:llä, C++:lla, Javalla, PHP:llä, Perlillä ja VB.Netillä Windows- ja Linux-ympäristöissä" on luultavasti useimpien mielestä parempi kuin "olen ohjelmoinut 6 vuotta QB:llä" ja antaa myös paljon paremman pohjan tarvittaessa uusien kielien opetteluun.

Lukion ATK on luultavasti täysin merkityksetöntä, jos osaat alkuunkaan ohjelmoida. Voi toki olla, että jossain opetetaan oikeitakin asioita, mutta itse (huvin vuoksi) lukemani C++-kurssi oli lähinnä pieni tutustumiskierros niille, jotka eivät ennen ohjelmointia tunteneet lainkaan. Opettajana oli joku teekkari, jonka ohjelmissa oli muistivuotoja ja kurssikokeessakin pari perustavanlaatuista virhettä. Suosittelen siis ohjelmoinnin suhteen ensisijaisesti itsenäistä opiskelua.

Metabolix on aikalailla oikeilla linjoilla. Peliteollisuuteen sisältäpäin tutustuneena voin sanoa, että yleinen peliohjelmoijan profiili jotakuinkin seuraava:

opetellut pääasiallisesti itsenäisesti ohjelmointia melko nuorena
julkaissut jonkinlaisia freeware/shareware-pelejä tai ohjelmia jossain vaiheessa
yleensä käynyt lukion
usein aloittanut opinnot jossain yliopistossa
   -opinnot ovat monesti kesken, koska opiskelun ohessa on aloitettu täyspäiväinen työskentely

Pääasiassa tarvitaan siis paljon itsenäistä harjoittelua ja kiinnostusta. Kattava pelien tuntemus ei myöskään ole pahitteeksi. Suomen peliteollisuudessa on kuitenkin varsin pienet piirit ja vaikeinta onkin päästä sinne sisään. Usein tekijät siirtyvät suurimpien firmojen välillä vähän sen mukaan kenellä on milläkin hetkellä isoja projektejä käynnissä. Esimerkiksi kesätöinä harjoitettu testaajan työ voi olla hyvä tapa päästä rinkiin mukaan.

Lukioon vain. Eipä tuosta datanomilinjasta kostu yhtään tulevaisuuden kannalta.
Itse kävin ja vaihdoin valmistuttuani elektroniikka-asentajalinjalle vaikka ohjelmointi minua kiinnostaisi enemmän kuin laitteiden kanssa säätäminen.

Suoraan sanottuna aivan turha linja oli tuo datanomi vaikka 41 opintoviikkoa vähentikin elektroniikka-asentajalinjalta hyväksilukuna.

Mut eiks ne vois käydä "yhtäaikaa"? Siis lukiosta niitä aineita ja juttuja ja samalla datanomilinjalla? Vai miten se meni...

-Kokematon ylä-asteelainen

Btw. Joulua! ;D

ankzilla kirjoitti:

Mut eiks ne vois käydä "yhtäaikaa"? Siis lukiosta niitä aineita ja juttuja ja samalla datanomilinjalla? Vai miten se meni...

-Kokematon ylä-asteelainen

Btw. Joulua! ;D

Kaksoistutkinto

Porin Lyseo ja SAMK... ei tarvitse lähteä edes porista pois. (suosittelisin kuitenkin harkitsemaan)

AMK Inssi osaa taatusti koodata. Se että tekeekö pelejä vai softaa, niin onkin sitten ihan itsestä kiinni.

Juu tuo datanomilinja on ihan perseestä, meillä oli vb.net-kurssi ja osasin sitä kieltä paremmin ku meidän ope vaikka en ollut aikaisemmin kun vähän kyseistä kieltä vilkaissut. :S

Ja kuten todettu suurin osa opetuksesta on microsoft officea...

Onneksi otin kaksoistutkinnon. :D

Yleinen totuushan on se että AMK:n opettajat ovat alipäteviä!

K_L kirjoitti:

AMK Inssi osaa taatusti koodata.

No ei se kyllä mikään tae oo :)

ankzilla kirjoitti:

Mut eiks ne vois käydä "yhtäaikaa"? Siis lukiosta niitä aineita ja juttuja ja samalla datanomilinjalla?

Ainakin täällä kaksoistutkintolaiset pakotetaan lukemaan lyhyttä matikkaa.

Mutkin pakotettiin lukeen lyhyttä matikkaa... :(

Mun mielestä noissa kaksoistutkinnoissa ei ole oikein järkeä, kun lukion puolella noita kursseja suoritetaan sen verran vähän ja varsinkin jos opiskelee datanomiksi, niin tulisi saada opiskella sitä pitkää matematiikkaa... Jos täytyy joku sekatutkinto suorittaa, niin kannattaa samantien suorittaa kolmoistutkinto, että saa sen lukionpäättötodistuksenkin, kun kaksoistutkinnossahan sitä ei saa. Sitä paitsi, vaikka datanomiksi opiskelemalla saa sitä "käytännöntaitoa", niin jos joku peliohjelmointi/ohjelmistosuunnittelu kiinnostaa, niin mielestäni kyllä lukio on se oikea reitti, vaikka moni peruskoulun opinto-ohjaaja onkin toistamieltä. :D

Jotenkin luulisi, että ne käytännön taidot mitä datanomitutkinnon myötä saa, on useimmilla pelintekijöillä oman harrastuneisuuden kautta opittuina. Tosin voihan senkin kai ottaa siltä kannalta että nostaa opintotukea sen pari vuotta, väsäilee omia juttuja tunneilla läppärillä ja saa siitä tutkinnosta paperin siltä varalta että ei saa heti kunnon hommia, vaan joutuu hanttihommiin jossa työnantaja kyselee papereita enemmän kuin oikeaa osaamista.

Anteeksi jos aliarvioin datanomin tutkinnon vaativuutta tai siellä opittavissa olevien asioiden merkitystä. Omakohtaista kokemusta ko. tutkinnosta ei ole.

Joo eli älä ainakaan mene sinne datanomilinjalle. Käytännössä sitä saa*anan OFFICEPAKETIN TEHOKÄYTTÖÄ. Eli aamusta iltaan ja illasta aamuun officea. Kotona officea, koulussa officea ja M$ Officen jälkeen OpenOfficea. Valinnaisista aineista oli jotain Flashia sun muuta pa*kaa. Saat kyllä hakata noiden kirjanpitojen sun muiden kanssa päätäsi seinään aika urakalla, jos tälle linjalle lähdet. Voisit ampua vaikka itseäsi polveen, niin monta kertaa kuin mietit tätä vaihtoehtoa. Ainakin samalta tuntuu mennä sinne koulunpenkille tällä linjalla. Kohta on kolme vuotta käyty tuota linjaa läpi ja poissaoloja alkaa olla yhtä paljon, kuin läsnäoloja. Mene sinne lukioon. Saatat saada joskus jonkun työpaikankin ja ainakaan mielenkiintosi koulua kohtaan ei lopu sen järjettömyyden takia.

Sry, mutta tyhmempää & turhempaa linjaa saa hakea. Opot siellä peruskoulussa ovat kyllä toista mieltä. Minä / yksikään ihminen joita tunnen eivät ole.

Taas vaihteeksi puoliunessa kirjoittelen, joten saatte antaa nuo 100200 voimasanaa & typoa anteeksi.

EDIT: Omaa elämänkertaa poistettu hieman.

Juu ei kannata mennä datanomiks, lukioon vaan. Itse en mennyt lukioon ruotsin takia, nyt kaduttaa... :S

vehkis91 kirjoitti:

Juu ei kannata mennä datanomiks, lukioon vaan. Itse en mennyt lukioon ruotsin takia, nyt kaduttaa... :S

Mun kaverikin on menossa tonne ammattikouluun suorittamaan joko datanomin tai media-assistentin tutkinnon juuri sen ruotsin takia. Mä en vaan kertakaikkiaan voi ymmärtää, että mikä siinä ruotsissa on niin vaikeeta? Helppo kieli, helpompi kuin englanti ja vaikka sitä ei kunnolla osaakaan, niin eihän noissa lukiossa ole kuin muutama kurssi ruotsia ja nekin pääsee vitosella läpi...

Hmmm... itse ajattelin tulevaisuudessa ryhtyä ohjelmoijaksi ainakin jollain tavalla, joko ihan softia rakentelemaan tai pelejä kyhäämään. Ja olen ekan vuoden datanomi.

Lukioon en mene vaikka sitä kehutaan tällä saralla kuinka paljon hyvänsä, enkä kaksoistutkintoa edes harkitse, olen sen verran laiska ihminen. Tässä vaiheessa se on aika myöhäistäkin, enkä kyllä aio aloittaa vaikka saisin siihen mahdollisuuden.

Kyllä, saattaa kuulostaa että minun mahdollisuuteni päästä peliohjelmoijaksi vaikuttaa aika pieneltä, mutta minä en välitä. Aion näinä kolmena vuotena opetella C++-kielen saloja, ja jos intoa riittää niin muitakin kieliä varmasti rupean opiskelemaan (itsenäisesti). Ja kukaan ei kiellä minua menemästä opiskelemaan ohjelmointia sitten tämän jälkeen AMK:iin tms.

Mutta se on sinun valintasi miten teet, itse olen päättänyt että minusta tulee jonkin sortin ohjelmoija tälläkin tavalla. Nyt olen C++:aan ollut jo jollain tavalla kosketuksissa 7. luokasta lähtien ja olen nyt lukenut "C++ ja Olio-ohjelmointi" -kirjan, ja kokeillut ja hyödyntänyt oppimaani käytännössä.

Ei tässä datanomikoulutuksessa ole omasta mielestäni muuta vikaa, kuin että ekana vuonna on melkeinpä kaikkea muuta kuin tietokoneella kyhäämistä. Mutta kolmas vuosi näyttää jo enemmän mielenkiintoisemmalta...

erakko- kirjoitti:

Hmmm... itse ajattelin tulevaisuudessa ryhtyä ohjelmoijaksi ainakin jollain tavalla, joko ihan softia rakentelemaan tai pelejä kyhäämään. Ja olen ekan vuoden datanomi.

Lukioon en mene vaikka sitä kehutaan tällä saralla kuinka paljon hyvänsä, enkä kaksoistutkintoa edes harkitse, olen sen verran laiska ihminen. Tässä vaiheessa se on aika myöhäistäkin, enkä kyllä aio aloittaa vaikka saisin siihen mahdollisuuden.

Kyllä, saattaa kuulostaa että minun mahdollisuuteni päästä peliohjelmoijaksi vaikuttaa aika pieneltä, mutta minä en välitä. Aion näinä kolmena vuotena opetella C++-kielen saloja, ja jos intoa riittää niin muitakin kieliä varmasti rupean opiskelemaan (itsenäisesti). Ja kukaan ei kiellä minua menemästä opiskelemaan ohjelmointia sitten tämän jälkeen AMK:iin tms.

Mutta se on sinun valintasi miten teet, itse olen päättänyt että minusta tulee jonkin sortin ohjelmoija tälläkin tavalla. Nyt olen C++:aan ollut jo jollain tavalla kosketuksissa 7. luokasta lähtien ja olen nyt lukenut "C++ ja Olio-ohjelmointi" -kirjan, ja kokeillut ja hyödyntänyt oppimaani käytännössä.

Ei tässä datanomikoulutuksessa ole omasta mielestäni muuta vikaa, kuin että ekana vuonna on melkeinpä kaikkea muuta kuin tietokoneella kyhäämistä. Mutta kolmas vuosi näyttää jo enemmän mielenkiintoisemmalta...

Itse olin periaatteessa töissä työnkuvauksella tyyliin "mobile multimedia software related development tasks" tjsp vaikka ei ole olemassa mitään päättötodistusta 2. asteen koululaitoksesta. :)

Eli sinänsä on kyllä pelkällä datanomipaperilla mahikset jos on täysin ilman papereitakin, ainakin harjottelijaksi, ja kun parit kerran jälkeen on saanut ne työtodistukset fiksuin kehuin, niin eiköhän sitä pitkäaikanenkin työpaikka lohkea.

..Tosin loppui tuo harjotteluaika, tai ainakin varsinainen työn teko, kätevästi seinään sairaslomalle siirryttäessä jalan hajottua perin mallikkaasti.

Itse valitsin kanssa lukion. Ruotsi on itselläni myös vähän hakusessa mutta ainakin omasta mielestäni kun kävin ruotsin nollakurssin (yläasteen kertauskurssi) osaan sitä jo paljon paremmin.

Juice kirjoitti:

Ainakin täällä kaksoistutkintolaiset pakotetaan lukemaan lyhyttä matikkaa.

Voit suorittaa pitkän matematiikan opinnot itsenäisesti iltalukiossa. Tosin saatat tosin joutua maksamaan yksittäisen aineen suorittamisesta erillisen maksun, en ole ihan varma. (Tosin ei ole kovin kallis, kuulemma.) Sehän on käytännössä aivan sama mistä tietonsa yo-tutkintoa varten hankkii.

En kyllä tajua miksi oppilaitos tuollaisia rajoitteita asettaa.

jmp kirjoitti:

En kyllä tajua miksi oppilaitos tuollaisia rajoitteita asettaa.

Sehän on kaksoistutkinto. Oppilaiden edun vuoksi annetaan opiskella vain sellaista, mistä on hyötyä oman alan opinnoissa.

ville-v kirjoitti:

Sehän on kaksoistutkinto. Oppilaiden edun vuoksi annetaan opiskella vain sellaista, mistä on hyötyä oman alan opinnoissa.

Ja tietotekniikan alallako ei matematiikan tiedoista ole hyötyä?

jmp kirjoitti:

ville-v kirjoitti:

Sehän on kaksoistutkinto. Oppilaiden edun vuoksi annetaan opiskella vain sellaista, mistä on hyötyä oman alan opinnoissa.

Ja tietotekniikan alallako ei matematiikan tiedoista ole hyötyä?

Excel laskee kaiken datanomin puolesta.

jmp kirjoitti:

En kyllä tajua miksi oppilaitos tuollaisia rajoitteita asettaa.

Joskus on poikkeustapauksissa ollut täkäläisessäkin lukiossa kaksoistutkintolaiset pitkässä matikassa (ja jopa fysiikassa). Tuntimäärä lukiossa kasvaa silloin niin suureksi, että on vaikeuksia sovittaa yhteen kahden opinahjon opinnot ja opinnot venähtävät.

Lisäksi voin kertoa omakohtaisesta kokemuksesta, että on ihan hyväkin, ettei ammattikoululaisia pistetä häiritsemään näinkin vaativien aineiden opetusta. Ammattikoulun opiskelukulttuuri on nähkääs ihan toista maata. Älkää suuttuko, poikkeuksiakin varmasti on.

Juice kirjoitti:

Ammattikoulun opiskelukulttuuri on nähkääs ihan toista maata. Älkää suuttuko, poikkeuksiakin varmasti on.

Ei niitä poikkeuksia oo, amiksessa nyt vain on rennompaa ja tietynlaisille nuorisoanarkistikänniörveltäjille, kuten minulle, sellainen sopiikin - paitsi että kävin kyllä lukiota 2 vuotta.

Itse menin datanomiksi, koska en varmaan pääsisi edes lukiosta läpi, kun ei motivaatio riitä omasta mielestäni turhien aineiden lukemiseen.

Ainakin Tampereella datanomikoulutus on täysin floppi. Opettajat ei juuri mitään osaa, ja se kolmen vuoden koulutus koostuu lähinnä juuri parista PHP-projektityöstä, jonka joudut tekemään ihmisten kanssa, jotka on tullut datanomiksi sen takia, koska halusivat jonkun helpon koulun (a.k.a. php taidot kattaa print-funktion). Työssäoppimistakin on yhteensä tuo 6kk. Pääse hyvällä säkällä johonkin tietokonekorjausputiikkiin, jossa joudut tyyliin asentelemaan Windowssia uudestaan, lisäämään muistikampoja etc. Ohjelmoinnista on turha haaveillakkaan noissa työssoppimispaikoissa. Itse olin kakkosvuoden (1kk) jakson softapuljussa lähinnä käymässä kaupassa, siivoamassa varastoa, formatoimassa vanhoja koneita ja päivittelemässä softan dokumentaatiota (100+ sivun word-dokumentti, jossa kuvia :( ).

Jos on lukenut ohjelmointiputkan PHP-oppaan läpi ja osaa jonkinverran SQL:ää, niin datanomilinja ei kyllä ainakaan itselleni juuri mitään uutta antanut.

Datanomit taas toisaalta pääsevät (opettajien ja opon mukaan) yhtä helposti ammattikorkeeseen opiskelemaan jotain ohjelmointia, mutta siellä varmaan oikeasti tehdään jotain muuta kun hirsipuu-peliä javalla, niin siitä lukion pitkästä matikasta voisi olla jotain hyötyä.

Datanomina plussana tietysti se, että jos jotain osaa niin se on vähän turhankin rentoa. Jos esim. jollekin tehtävälle on varattu viikko tai pari aikaa, ne tekee korkeintaan kolmessa tunnissa, ja loppuajan voitkin tehdä omia projekteja, pelata selainpelejä (tämä on suosittua) tai counter-strikeä.

Älä siis mene datanomiksi, jos haluat oppia jotain hardcore-ohjelmointia, siellä ei sitä opi.

Minkälaisiin työtehtäviin datanomit koulutetaan?
Eli mitä tyhjiötä varten datanomikoulutusohejelma on suunniteltu?

Mua kiinnostaisi tietää, että oppiiko datanomikoulutuksen aikana esim. PHP:n osalta mitään kunnon sovelluksen suunnittelua tai jollain tavalla optimoimaan koodia, vai täytyykö tälläinen ihan itsenäisellä työllä oppia? Mietin vaan, että jos haluaisi lukio aikana käydä töissä, niin minkälaisia mahdollisuuksia olisi itseoppineena päästä php-ohjelmoijaksi johonkin putiikkiin...?

Lähdin itsekkin datanomiksi eli "menin retkuun"

Erittäin turhauttavaa istua tunneilla jos on vähääkän ohjelmoinut. PHP:n osalta projektit ovat rajoittuneet blogiin jota tehtiin se kaksi viikkoa.

Ensimmäisenä vuonna käytiin läpi markkinointia, officea jne. perusjuttuja. Toisena vuonna alkoi javascript ja sql. Sql:ssä sentään tehtiin jotain, mutta ei siinäkään mitään mullistavaa oppinut. Kolmantena vuonna aloitettiin php, joka lähti aivan perusteista ja ei vieläkään ole kauheasti print-funktiota pidemmälle edennyt.

Että tälläistä täällä. Suosittelen kyllä lukiota ja itseä vähän kaduttaa etten mennyt. Jotain positiivistakin voi sanoa, itse en ole kuullut yhdestäkään datanomiluokasta jossa oli huono ryhmähenki.

kayttaja-2499 kirjoitti:

Minkälaisiin työtehtäviin datanomit koulutetaan?
Eli mitä tyhjiötä varten datanomikoulutusohejelma on suunniteltu?

Opintoluotsi / Datanomi:

Opintoluotsi kirjoitti:

Tietojenkäsittelyn perustutkinnon suorittaneet datanomit rakentavat ja pitävät kunnossa tietojärjestelmiä, toimivat tietotekniikan kouluttajina, myyvät ja markkinoivat alan tuotteita, laativat verkkosivuja sekä toimivat tietojenkäsittelyalan edustajina kehittämisprojekteissa. Tutkinto antaa valmiudet myös ohjelmoinnin perustaitoihin.

Datanomin työnimikkeitä ovat esimerkiksi mikrotukihenkilö, verkkosivujen suunnittelija, ohjelmistovastaava, kouluttaja tai tietohallintoassistentti.

Itse suoritan tällä hetkellä toisen vuoden lukion oppimäärää ja päätöstäni lähteä lukioon ei ammattikoulutus tullut edes mieleen. Kuitenkin olen miettinyt, että periaatteessa datanomitutkinto olisi hyvästä työelämässä ja auttaa työnhaussa, kun on jotain todistetta osaamiselleen. Sitten törmäsin asiaan nimeltä ammatillinen näyttötutkinto eli mahdollisuus suorittaa ammatillinen tutkinto pelkästään todistamalla osaamisensa.
Kuulostaa helpolta! Ei amiksen pakollisia yleisaineita, ei turhia tunteta koneiden ääressä jne. Vain vähän lukemista, pari työtä ja sitten tietojenkäsittelyn ammattitutkinnon paperit käteen. Lyhykäisyydessään tietojenkäsittelun ammattitutkinnon perusteet on: tietojenkäsittely organisaation toiminnassa(osaat käyttää Wordiä), ohjelmointi(osaat jotain kieltä vähän ja tiedät toisen), järjestelmätuki(tiedät jotain verkoista ja tietokannoista) ja yrittäjyys(tietää jotain koko alasta). (Joku datanomi opiskelija voisi kertoa tarkemmin näiden sisällöt!) Näistä vain Tietojenkäsittely organisaation toiminnassa on pakollinen ja sen lisäksi on valittava joko ohjelmointi tai järjestelmätuki. Yrittäjyys on täysin vapaaehtoinen, mikäli ymmärsin oikein.
Tällä tavoin olisi mahdollista saada samassa ajassa molemmat tutkinnot, joka tietenkin tuplasti parempi kuin jompi kumpi yksinään.
Lukion kolmannella vuodella olisi maaliskuusta lähtien turhaa aikaa jolloin tämän voisi kaiken muun turhan ohella suorittaa. Onko kellään kokemusta/tietoa tästä?

Itse päätin valita lukion ja opiskelen tällä hetkellä ensimmäistä vuotta. Olen kuitenkin harkinnut lukion käymistä neljässä vuodessa. Syynä tähän on se, että lukio vie paljon vapaa-aikaa, jolloin en useimmiten ehdi/jaksa koodata kovinkaan ahkerasti. Eli jos suorittaisin lukion neljässä vuodessa, jäisi vapaa-aikaa huomattavasti enemmän, ja voisin opiskella myös ohjelmointia tehokkaammin. Mitäs mieltä olette tästä päätöksestä, kannattaako se? Eihän lukio-opiskelujen venymisestä yhdellä vuodella ole paljonkaan haittaa tulevaisuudessa?

Tuo näyttötutkinto vaikuttaa ihan mukavalta, voisin ehkä itsekin suorittaa sen sitten lukion jälkeen. Olisiko täällä ketään, jolla olisi kokemusta asiasta, ja voisi kertoa hieman, millaista se oli?

kenottaja kirjoitti:

Eli jos suorittaisin lukion neljässä vuodessa, jäisi vapaa-aikaa huomattavasti enemmän, ja voisin opiskella myös ohjelmointia tehokkaammin. Mitäs mieltä olette tästä päätöksestä, kannattaako se?

Ongelmaksi saattaa tulla, että vapaa-aikaa on liikaakin ja opiskelu on tehotonta. Lukion kurssisuunnitelma on laadittu kolmen vuoden opiskelijan mukaan, minkä vuoksi voi myös olla vaikeaa valita kursseja järkevästi.

kenottaja kirjoitti:

Eihän lukio-opiskelujen venymisestä yhdellä vuodella ole paljonkaan haittaa tulevaisuudessa?

Ainoa haitta on, että lukiovuosina aika voi käydä pitkäksi. Sitten kun olet suorittanut lukion, yliopiston pääsykokeessa, työhaastattelussa tms. tuskin kysytään, kuinka monta vuotta siihen kului aikaa.

kenottaja kirjoitti:

Olen kuitenkin harkinnut lukion käymistä neljässä vuodessa. Syynä tähän on se, että lukio vie paljon vapaa-aikaa, jolloin en useimmiten ehdi/jaksa koodata kovinkaan ahkerasti.

Antti jo tuossa listasikin neljän vuoden lukion mahdollisia huonoja puolia. Muutenhan asialla ei ole juurikaan väliä; yliopistoissa ikävaihtelut ovat joka tapauksessa paljon suurempia kuin aiemmilla oppiasteilla, kun osa ei saa haluamaansa opiskelupaikkaa ensi yrittämällä ja jotkut eivät edes tiedä, minne haluavat. Itse en suosittele neljän vuoden opiskelua, koska siinä on järkeä vain, jos lukee paljon aineita, eikä tästä taas nykymaailmassa ole erityisesti hyötyä. Esimerkiksi pitkän matematiikan, fysiikan, kemian ja biologian saa vaivatta luettua kolmessakin vuodessa, ja näiden kanssa harvemmin tarvitsee paljon filosofiaa, historiaa tai uskontoa. Jos kuitenkin haluat kovasti opiskella, niin ainahan tietäminen on hauskaa.

Jos koodaus on tavoitteena, niin koodaa lukion aikana sen verran, kuin ehdit, ja hankkiudu sitten vaikka siksi neljänneksi vuodeksi töihin johonkin pikkufirmaan (tai isoon, jos olet hyvä), jossa voit sitten koodata sen vuoden täysipäiväisesti ja ropisee vielä palkkaakin taskuun. Itselleni ainakin riitti tuo kolmen vuoden lukio oikein hyvin, ja nyt olen sekä yliopistossa että töissä pikkufirmassa (isompiin pitäisi mennä täysipäiväiseksi, ja se ei oikein sopinut suunnitelmiin).

Hyvää koodattavaa riittää lukiossakin: luonnontieteistä voi tehdä simulaatioita ja numeerisia laskelmia, ja matematiikassakin joitain asioita on mukavampi kokeilla koneella kuin laskimella. Kaavoja pyöritellessä ja johtaessa oppii monet asiat paljon paremmin kuin puurtamalla tehtäviä ja lukemalla kirjaa.

Mun pitäis kanssa alkaa miettiä näitä lukion kurssivalintoja... Mitä te suosittelisitte ottaa? Lukion jälkeen on tarkoitus jatkaa tietojenkäsittelytieteen ja matematiikan opiskelua Helsingin Yliopistossa tai jossain vastaavassa paikassa...

Edit. Antti: Profiilissasi kerrot opiskelevasi tietojenkäsittelyä ja matematiikkaa Helsingin Yliopistossa, niin kumpaa luet pääaineena?

Triton kirjoitti:

Mun pitäis kanssa alkaa miettiä näitä lukion kurssivalintoja... Mitä te suosittelisitte ottaa?

Kaikki pitkän matematiikan kurssit: niistä on sinulle hyötyä myöhemmin yliopistossa.

Triton kirjoitti:

Profiilissasi kerrot opiskelevasi tietojenkäsittelyä ja matematiikkaa Helsingin Yliopistossa, niin kumpaa luet pääaineena?

Tietojenkäsittely on pääaineeni ja matematiikka sivuaineeni.

Minusta tuo lukion suorittaminen neljässä vuodessa vaikuttaa vähän hassulta, jos kuitenkin ahkerasti opiskelee. Tietty jos tahtoo sen jonkun 120 kurssia suorittaa, niin mikäs siinä. Ainevalinnoistahan ja omasta kyvykkyydestähän se kovasti riippuu, että miten paljon se lukio töitä teettää. Itse en kuitenkaan näe lukiota niin vaativana, että 75-80:ntä (aika minimimäärää siis) kurssia pitäisi neljää vuotta suorittaa.

Ohjelmoit sitten aina kotosalla iltasin ja viikonloppuisin. Ei kai sitä montaa tuntia päivässä välttämättä tarvii joka päivä tehdä, että siinä kehittyy. Opiskele se kolme vuotta ja neljäntenä voitkin olla jo korkeakoulussa ihan opiskelemassa varsinaisesti ohjelmointia.

Triton kirjoitti:

Mun pitäis kanssa alkaa miettiä näitä lukion kurssivalintoja... Mitä te suosittelisitte ottaa? Lukion jälkeen on tarkoitus jatkaa tietojenkäsittelytieteen ja matematiikan opiskelua Helsingin Yliopistossa tai jossain vastaavassa paikassa...

Valitse se pitkä matikka, kuten Antti jo tuossa suositteli. Sen lisäksi lue sitä, mikä kiinnostaa/on kivaa ja mistä itse ajattelisit olevan hyötyä tulevaisuudessa. Lukion tietotekniikan kurssit voivat olla mitä tahansa. Yleisesti eivät taida kovin vaativia olla, joten helposti niistä kursseja saa, jos vähänkään osaa asioita. Toisaalta niillä et sitten välttämättä opi oikein mitään.

Kannattaa myös muistaa, että se oma toiveammatti voi vielä vaihtua siinä lukionkin aikana, jopa moneen kertaan.

Meillä oli aikoinaan lukiossa todella kivat Java-kurssit. Yhteensä taisi olla kolme kurssia, joista ensimmäinen kattoi nämä perusperusteet, jotka täytyy osata mitä tahansa kieltä käyttäessä. Seuraavissa päästiin jo sukeltamaan javan ominaisuuksiin, harjoittelemaan olio-ohjelmointia jne. Eli kannattaa vähän skouttailla, minkälaisia kursseja on tarjolla.

Ja pitkä matematiikka, kuten tässä on tullut monen suusta, on kyllä hyvä olla. Siitä on ihan käytännönhyötyä todella paljon, jos innostuu opiskelemaan esim. insinööriksi. Voin vain kuvitella, miten päässä kuuluu *PRII* kun on käynyt lyhyen matematiikan ja jotenkin päätyy teknillistieteellistä alaa opiskelemaan vaikka TKK:lle...

Kielistä on aina hyötyä tulevaisuutta ajatellen, jos niihin jaksaa lukiossa oikeasti panostaa. Itse aikoinaan opiskelin saksaa kemian kustannuksella, ja tämä ei kyllä ollut erityisen viisasta, joskin ei myöskään mitenkään katastrofaalista. TKK:lla sitten päässyt kemiaa lukemaan senkin edestä. Saksaa en nyt erityisemmin loppujen lopuksi osaa, ja taitaa jäädä saksan jatkaminen TKK:lla toteuttamatta, vaikka hyvät mahdollisuudet siihenkin olisi.

Jos jo tiedät, mitä haluat lukion jälkeen opiskella, niin ei muuta kuin opinto-ohjaajan juttusille kyselemään neuvoa kurssivalintoihin, sekä opastusta tutustumaan mahdollisiin tuleviin opintopaikkoihin (eli mitä tarvitsee tietää pääsykokeessa, mitkä aineet vaikuttavat pisteisiin, missä ja mitä voi opiskella jne). Itsellä oli jo pitkään ennen lukiota ollut haaveena diplomi-insinööriys tai fysiikan lukeminen yliopistotasolla, ja tämän mukaan luin pitkän matematiikan, fysiikan ja pienenä off-shootina biologiaa. Kemiaa olisi kyllä kanssa ollut hyvä lukea nykyisen alavalinnan vuoksi (materiaalitekniikka).

Ei kannata ottaa liikaa paineita asiasta. Itse olen kuitenkin sitä mieltä, että lukion alussa ei ohjeistettu tarpeeksi siinä, millaisille aloille olisi hyvä olla tietynlaista taustaa lukiokurssien pohjalta. Suosittelen tässä suhteessa pientä aktiivisuutta ja omatoimisuutta, juuri tenttaamalla esim. opinto-ohjaajaa.

Edit: Ja todettakoon, että ohjelmointihommia voi löytyä yllättäviltäkin tahoilta. Esimerkiksi vuosi takaperin eräällä tietotekniikan laitoksen kurssilla kurssin luennoitsija, diplomi-insinööri Nönnönöö (nimeä en muista), mainosti olleensa luomassa softaa taisteluhelikoptereihin.

Onko kellään kokemusta Helsingin Käpylässä sijaitsevasta Helsingin Luonnontiede lukiosta? Mitä nyt katoin kyseisen kouluun tietotekniikkakurssien määrää, niin olisiko siellä ollut neljä kappaletta ohjelmointia sisältävää, jotka olivat sentään C ja C++, kursseja eikä mitään Turbo Pascal -kursseja, joita meijän koulussa on edelleenkin... :D No toi pitkä matematiikka on tietenkin itsestään selvyys, jos on tietotekniikka-alalle suuntaamassa (tai ainakin minusta), mutta mietin sitten, että entäs toi englannin opiskelu sekin taitaa olla aika tärkeä, kun kuulemma HY:ssa käytettävät oppikirjat ovat englanniksi.

Kuinkas hyvä täällä ollaan pitkässä matematiikassa menestytty, onkos monelle tullut laudaturia?

Triton kirjoitti:

mutta mietin sitten, että entäs toi englannin opiskelu sekin taitaa olla aika tärkeä, kun kuulemma HY:ssa käytettävät oppikirjat ovat englanniksi.

Yliopistossa käytännössä oletetaan, että kaikki osaavat auttavasti englantia. Tietojenkäsittelyssä kurssikirjat ovat lähes aina englanninkielisiä, joskin useimmilla kursseilla on saatavilla myös suomenkielinen luentomateriaali.

Triton kirjoitti:

Kuinkas hyvä täällä ollaan pitkässä matematiikassa menestytty, onkos monelle tullut laudaturia?

Pitkän matematiikan laudatur taitaa komeilla aika monen putkalaisen ylioppilastutkintotodistuksessa.

Voisin kuvitella että löytyy jopa useita 60/60 tuloksia. Itsellä oli vain 57/60 kun muistin yhden termin merkityksen väärin.

Ja Englannin osaaminen nyt on joka tapauksessa kohtalaisen oleellista. Olisi monien asioiden tekeminen aikamoista pään tahkomista seinään jos ei pystyisi hakemaan tietoa esim. MSDN:stä tai Googlella...

Njuu, eipä hyvältä kai sitten vaikuta kun nyt sain matikasta kuutosen :D Jos tässä loppuvuodessa sitä yrittäisi nyt nostaa...

No eihän matematiikan osaaminen sinänsä ole välttämätöntä ohjelmoinnissa. Sen osaamattomuuteenkin voi olla monia syitä. Toki jos se syy matematiikassa pärjäämättömyyteen on loogisen ajattelukyvyn puute, niin sitten ollaan kyllä jo nesteessä vähintään kaulan korkeudelle.

Jossain verkkokaupassa riittää matematiikasta suunnilleen että ymmärtää mitä on kerto- ja yhteenlasku. Lisäksi täytyy osata muodostaa loogisia kokonaisuuksia, mutta tuota en kyllä laskisi lukiomatematiikkaan kuuluvaksi asiaksi. Sitten jos haluat koodata 3D-pelejä, niin vaatimustaso matematiikan osalta hyppää ihan eri tasolle. Toki tuolloinkin sitä voi opetella itsenäisesti, eli huonolla numerollakaan peli ei ole menetetty. Jos syynä huonoon numeroon on ollut motivaation puute, niin joku oman pelin väsääminen saa varmasti motivaation ihan eri tasolle.

No siis ainut ongelma matikan opiskelussa on tuo sietämätön laiskuus :D
Ei kiinnosta opiskelu nyt yhtään...

Juice kirjoitti:

Lisäksi voin kertoa omakohtaisesta kokemuksesta, että on ihan hyväkin, ettei ammattikoululaisia pistetä häiritsemään näinkin vaativien aineiden opetusta. Ammattikoulun opiskelukulttuuri on nähkääs ihan toista maata. Älkää suuttuko, poikkeuksiakin varmasti on.

Itsehän opiskelen ammattikoulussa. Erästä aloista paskinta alaa. Noh, kai tästä vielä noustaan(Armeijan jälkeen iltalukio.) ja jonain päivänä (toivottavasti) soodataan leipää pöytään. :)

Ei voi muuta sanoa kun että ei kannata kusta sitä peruskoulua, niinkun itse tein. Ka. jotain 6.5, jos sitäkään. Muttajoo, kuten sanottua jo, jos jotakuta peliohjelmointi kiinnostaa niin lukioon opiskelemaan matematiikkaa ja fysiikkaa. Koodia pitää vääntää niska limassa sen minkä ehtii opiskelulta. Demoskeneen mukaan ja partyille juhlimaan. Kyllä se siitä.

(Jotenkin tuntuu typerältä kun itsehän kuulun siihen pohjasakkaan täällä, hikinen ja saamaton amis(ei näin :(). :)

täytyypi muistaa että ei pc ohjelmointi ole ainoaa ohjelmointia :)
moni myös ohjelmoi Logiikkoja ja pic:ejä. Itse olen nyt logiikoiden kimpussa vääntänyt 6vuotta, ja samalla ruvennyt pc ohjelmointia vääntämään kun on pitänyt logiikat saada kiinni usbiin tai sarjaporttiin ja käsittelemään dataa.
Mukavaa tuo teollisuusohjelmointikin on :)

Pyhäinen aika. Sitä rupeaa harkitsemaan jo alan vaihtoa, kun lukee näitä juttuja. Itse koodailen työkseni laskenta-algoritmeja teollisuuteen, ja nyt tuntuu ihan siltä, että olen koulutukseltani alipätevä. Hitto jos työnantajat joskus keksivät katsoa niitä numeroita todistuksissa.

Näin työssäkäyvänä ei jaksa hirveästi antaa arvoa lukiolle. Harmittaa se toinen vaihtoehto, joka jäi sinne amikseen. Lyhyt matematiikka mentiin rimaa hipoen läpi, ja AMK:ssa lukion fysiikasta ei muistanut juuri mitään.

Ainoa asia mikä todella häiritsee työntekoa, on huono äidinkieli. Kaikki mitä sen opiskeluun sijoittaa tulee kaksinkertaisena takaisin työelämässä. Henk. koht. pitää opetella kaikki menemällä takaperin puuhun.

t: 0 laudaturin YO