Olisiko nyt aika esittää toiveita oppaista Putkan wanhan tawan mukaisesti? Kesälomat ovat alkaneet monella, ja jonkun lomalaisen ja lomattomankin voisi houkutella kirjoittamaan edes lyhyttä opasta. Se vasta hienoa olisi, jos kysyntä ja tarjonta jotenkin kohtaisivat.
C++-aiheinen keskustelu oppaasta käytiinkin jo, ja huhuja tulevasta magnum opuksesta nähtiin.
Mistä muista aiheista olisi toiveita ja mahdollisia halukkaita kirjoittajia?
(Tällä hetkellä suunnittelen paria toivon mukaan visaista Putkapostia Antille ehdotettavaksi edellisten lisäksi. Ehkäpä minun nahastani joku pikku opaskin irtoaisi, niin ei aina vain näitä pulmia tulisi värkättyä?)
Opengl-opas voisi olla kiva (vaikka ei minulle yksinkertaisimpien asioiden kohdalla tarvetta enää ole) ja gtk:sta olisi mukava saada opas.
Itsellä on edelleen työn alla opas x86 -assemblystä. Olikin kiireisempi kevät mitä odotin, joten se on ollut hetken jäissä. Kohta kuitenkin lomat alkaa, niin silloin voisi sen saattaa valmiiksi. Kyllä se vielä tästä.
Tietty jotain koodivinkkejäkin aiheesta voisi tehdä lisäksi, jos jotain keksii tai joku toivoo.
assembly- ja opengl-oppaat olisivat tervettulleita...
Wxwidgets:stä olisi mukava saada kunnon ohje jotta aloittelijat pääsisivät tekemään myös järjestelmä riippumattomia graafisia hyöty sovelluksia. Pari koodivinkkiäkin putkassa on, mutta muistaakseni ne eivät edes käänny jossei joitain vanhoja funktioita muuta toisiin.
teksturi kirjoitti:
järjestelmä riippumattomia graafisia hyöty sovelluksia
Joku pikkuriikkinen yhdyssanaopaskin voisi olla paikallaan :D
teksturi kirjoitti:
Wxwidgets:stä olisi mukava saada kunnon ohje jotta aloittelijat pääsisivät tekemään myös järjestelmä riippumattomia graafisia hyöty sovelluksia.
Hetkinen... Eikös tuo ehdottamani gtk sitten ole järjestelmäriippumaton? Siis... Niin.
Enemmän tai vähemmän järjestelmäriippumattomia GUI-paketteja on useita.
C-kielellä on mm. GTK+ ja IUP.
C++-kielellä on mm. FOX, FLTK, Qt ja WxWidgets.
Monia näistä voi käyttää myös muista kielistä käsin, koska tarkoitukseen sopivia apukirjastoja on tehty ahkerasti. Lisäksi Tcl-kieleen jotenkin liittyvä Tk-kirjasto on ollut suosittu GUI-kirjaston pohja monissa muissa kielissä.
Pythonin oletus-GUI on juuri tämä Tk. Muut ovat listasta sivulla:
http://www.tecgraf.puc-rio.br/iup/
Javassa on puolestaan omat GUI-kirjastonsa.
Mielekäs valinta putkaoppaan GUI-kirjastoksi on toki se, minkä oppaan kirjoittaja tuntee hyvin :-)
vois kirjottaa 68k-assenplystä oppaan ite kunhan ensin saan mustan vyön siinä.
Mercury mail joka tulee Xampp paketissa, olisi kiva conffaus ohjeita, tuntuu
olevan asetuksia aivan älyttömästi, jos joku on perehtynyt niin voisi tehdä jonkunlaisen oppaan aloitukseen.
Bash opas voisi olla myös kiva. Tiedän, niitä on jo internetissä mutta ei putkassa!
Toi bash opas ois kyll hyvä idea.
HTML kun HTML:stä XHTML:ään jo on. Ajax opas on täällä jo on joten HTML olisi hyvä lisä jo täällä oleviin PHP ja Java Script oppaisiin. C++ kuten jo sanottu on huhujen mukaan tekeillä.
Pollapoju kirjoitti:
HTML kun HTML:stä XHTML:ään jo on.
Miksi HTML, miksei XHTML?
Metabolix kirjoitti:
Pollapoju kirjoitti:
HTML kun HTML:stä XHTML:ään jo on.
Miksi HTML, miksei XHTML?
Se on helpompaa oppia niin.
Ei minusta. Jos opettelee ensin vanhat tavat, pitää ne epäoppia kun siirtyy uusiin tapoihin, ja se on vaikeaa.
HTML:hän ei ole kuolemassa, HTML5 on tulossa ja se kiinnostaa huomattavasti useampia kuin karmaiseva XHTML2-räpellys; HTML5:n kanssa pitkälti yhteensopiva XHTML5 on myös tekeillä, mutta sitä kohtaan on ollut ymmärtääkseni vähemmän kiinnostusta. Toisaalta sekin on vain XML-syntaksin kanssa yhteensopiva versio HTML5:stä, joten lopullinen suosio sitä kohtaan lienee nykyisen XHTML:n suosion luokkaa. Ja valtaosa sivuista on edelleen perus-HTML:ää, vaikka XHTML:n käyttö suhteellisesti onkin kokoajan kasvamassa. Se kasvu vain on hidasta, koska mattimeikäläiset käyttävät mitä sattuu ja mattimeikäläisiä on huomattavasti isompi määrä kuin osaavia tekijöitä.
Olisi kuitenkin ehkä asiaa tehdä HTML-opas, joka opettaa Hyvät Tavat. Käytännössähän suurimmat hyvän kirjoitustavan erot HTML4:n ja XHTML:n välillä ovat pieniä syntaksieroja, esim. <img alt="" src=""> vs. <img alt="" src="" /> ja lang sijasta xml:lang. XML-prologiahan ei voi käytännössä käyttää, tai jos silti sitä käyttää, niin saa kärsiä Internet Explorerista. Vaikka HTML sallii kirjoittaa tageja isoin kirjaimin, ei niin silti ole hyvä tehdä: on yhtenäisempää kirjoittaa ne aina pienellä.
Oppaan sisältöön siis voisi kuulua:
- Tagien ja attribuuttien kirjoitustyyli
- Elementtien käyttö sisällön mukaan (ei ulkoasun tarpeiden mukaan)
- Koodin sisentäminen (miksi se on Hyvä Asia)
- Miksi aina käyttää Strictiä, miksi Transitional ja Frameset kannattaa unohtaa
- Selvitystä asioista, jotka tehdään tietyllä tavalla käytännön ongelmien takia (selainten ongelmallisuuksien takia tai sivujen helpomman ylläpidettävyyden/päivitettävyyden takia)
- Esitellään kaikki tagit joita saa käyttää, miten niitä käytetään, sekä annetaan esimerkkejä siitä millaista sisältöä varten niitä voi käyttää
- Esitellään sivuston perusosasia ja eri tapoja toteuttaa ne HTML-syntaksilla
- Käydään läpi tageja joita ei kannata käyttää sekä miten korvata ne toisella syntaksilla, jotta saadaan halutunlainen lopputulos
- Selvitetään CSS:n suhdetta HTML:ään ja käydään lävitse rajoituksia, joita CSS:llä on tiettyjen elementtien kanssa
- Internet Explorerin ongelmallisuudet ja miten paikkailla niitä (DOCTYPEn sijoittaminen, select-tagi, miten luoda joitakin perusrakenteita yhdessä CSS:n kanssa siten, että ne toimivat suoraan ilman kikkailuja kaikilla selaimilla)
- Rohkaisu mahdollisimman lyhyen ja simppelin syntaksin kirjoittamiseen
Ois niinkun aikas valtava opas kyseessä tällaisenaan, mutta aattelin listailla kaikkea mitä mieleen tulee. Minusta HTML:n ja XHTML:n ero ei ole mitenkään merkittävä, koska olen enemmänkin keskittynyt siihen, miten saada aikaiseksi tietynlaista lopputulosta riippumatta siitä, kumpaa syntaksia milloinkin kirjoitan. Ei HTML4 tai XHTML ole kumpikaan vanhentunutta tai modernia toisiinsa verrattuna, vaan tapa jolla niitä käytetään merkkaa sen, onko koodi tyyliltään vanhentunutta vai modernia.
Nyt on hyvä aika myös haistella HTML5:n uudistuksia ja sen suuntauksia, jotta voi tehdä koodista helposti päivitettävää. Näin pikaisesti, mikä olikaan HTML5:n DOCTYPE...
<!DOCTYPE html>
Ja XHTML5:ssä sitä ei edes tule todennäköisesti olemaankaan, sillä XHTML tullaan tunnistamaan palvelimen kertoman content-typen kautta. Niinkuin sen pitäisi olla jo nykyään.
Minusta järkevintä olisi kirjoitta Desing Patterneista, koska ne koskee kaikkia kieliä, lähinnä desing patternien perusteet, mvc, observer ja abstract factory. Taikka sitten yleisestä ohjelmistotuotannosta, ohjelman elinkaaresta sekä suunnittelusta (vaatimusmäärittely ja siitä eteenpäin).
Näistä kun ei hirveästi tietoa löydy, vielä vähemmän suomeksi. (Tosin wikipediasta löytyy ohjelmistotuotannosta ihan kohtuullinen artikkeli)
Eikö tää kesä ala olla jo ohi...
ZcMander kirjoitti:
Minusta järkevintä olisi kirjoitta Desing Patterneista, koska ne koskee kaikkia kieliä, lähinnä desing patternien perusteet, mvc, observer ja abstract factory.
Wikipedian artikkeleiden perusteella ainakin abstract factory ja observer näyttävät koskevan lähinnä tietynlaisia oliokieliä, eli eivät läheskään kaikkia kieliä.
Minulla ei ole mitään opastoiveita, englanniksi tietoa tuntuu löytyvän enemmän kuin tarpeeksi.
Taitaa kesä loppua ennen kuin putkaposti-ideani loppuvat. Pitäisi taas yksi kirjoittaa puhtaaksi ja lähettää Antille. Mutta eipä tuo mahdollinen oppaani häävi olisi ollutkaan, ettei sitä kannata surra.
No nyt kun tuli suunnittelumalleista puhe, voisin pistää pari linkkiä ja muuta kivaa tarjolle. Se alkuperäinen Design Patterns kirja sanoo, että
lainaus:
A design pattern systematically names, motivates, and explains a general design that addresses a recurring design problem in object-oriented systems.
Alusta asti ne ovat näköjään olleet nimenomaan OO-kielten asiaa, nämä suunnittelumallit. Lisäksi tämä määritelmä jättää avoimeksi sen, voidaanko suunnitella parempi kieli, jossa jotain erityistä "suunnitteluongelmaa" ei edes tule vastaan. Visitor-mallin kohdalla tämä kirja taitaa jo epäsuorasti myöntää, että näin on. (Visitoria ei tarvita esim. CLOS:issa ollenkaan, kuten kys. kirja muistaakseni kertoi.)
Mark Dominus kirjoitti tästä aiheesta lyhyen mielipiteen blogiinsa.
http://blog.plover.com/prog/design-patterns.html
Erityisen kiinnostavaa oli, että yksi tämän DP-kirjan tekijöistä vastasi siihen. Tässä on Dominuksen vastine tälle vastineelle, josta löytyy myös linkki kirjan tekijän kirjoitukseen. Tässä on Dominuksen vastine:
http://blog.plover.com/prog/johnson.html
(Funktio on ehkä Perl-piireissä kuullut jo Mark Dominuksesta. Jonkun kirjan hän kirjoitti.)
Flamebaittia lopuksi:
"Ero [olio-ohjelmoinnin] ja minun ohjelmointitapani välillä on, että minun tapani toimii." -- Alex Stepanov, STL:n kehittäjä
Mutta hymiö kans :), ettei luulla minun uskovan kaikkea, mitä se Aleksi sanoo. Täällä koko haastattelu, josta irtoaa muitakin helmiä:
http://www.antiquark.com/escape/public_html/
Aihe on jo aika vanha, joten et voi enää vastata siihen.