Keskustelu: Yleinen keskustelu: Talleta tietokoneilusi historia

Tämän aamun Keskipohjamaa lehti kirjoittaa näyttävästi tietokoneiden ja niihin liittyvien asioiden museoimisen puolesta. Nyt olisi minunkin hauska näyttää Fortran ohjelma reikäkorteilla tai reikänauhalla, jos olisin tallettanut. Ensimmäiset kotimikroni olisivat lähes aarteita, jos eivät olisi menneet vaihdoissa isompiin koneisiin. Ei ole vaikeata ennustaa, että nykyiset muistitikut eivät sovi mihinkään koneisiin 30-50 vuoden kuluttua. Kehoitukseni nuorille on: Tallettakaa omaa tietokoneilunne historiaa. JVM

jormi kirjoitti:

Tämän aamun Keskipohjamaa lehti kirjoittaa näyttävästi tietokoneiden ja niihin liittyvien asioiden museoimisen puolesta. Nyt olisi minunkin hauska näyttää Fortran ohjelma reikäkorteilla tai reikänauhalla, jos olisin tallettanut. Ensimmäiset kotimikroni olisivat lähes aarteita, jos eivät olisi menneet vaihdoissa isompiin koneisiin. Ei ole vaikeata ennustaa, että nykyiset muistitikut eivät sovi mihinkään koneisiin 30-50 vuoden kuluttua. Kehoitukseni nuorille on: Tallettakaa omaa tietokoneilunne historiaa. JVM

Toisaalta taas nykyaikana on intterweppi, blogit (...) jne.

Vähän samantapainen kehoitus kuin painokoneen jälkeen muori kehoittaisi lapsiaan levittämään kansantarinat eteenpäin, vaikka ne on jo kirjalle painettu. :)

Jos voisin palata ajassa taaksepäin niin sanoisin itselleni vuonna 1981 että "älä perk*** mene ja myy niitä koneita jotka tulet omistamaan seuraavien kymmenen vuoden aikana"

Itse latasin Saloran Fellow:n täyteen tykäreitä, (niitä mitkä on jo aikaa sitten kielletty) ja räjäytin sen taivaan tuuliin. Nyt hieman harmittaa, koska koneella olisi tunnearvoa. Mutta yritäpä kieltää ala-astelaista räjäyttämästä jotain :D

http://www.tietokonemuseo.net/koneita/salorafellow.htm

ps. jos jollain on myytävänä ko. laite, niin minulle mailia.

MSX + BASIC-ohjelmointikirja ko. koneeseen on vielä vanhempien ullakolla tallessa. Alle ala-asteen ala-luokilla en ymmärtänyt vielä englantia, mutta noita kirjan esimerkkikoodeja tuli tehtyä. Toimintaa voi hyvin verrata nykypäivän COPY-PASTE-koodaamiseen: Riviäkään en ymmärtänyt koodista (saatikka komennoista), mutta kopion koodin kirjain kirjaimelta kirjasta ohjelmointiympäristöön ja muistan kyllä edelleen sen fiiliksen, kun sai avaruuspelin toimimaan. Sen jälkeen tietokonetta ei sammutettu vuorokausiin, koska en osannut koodia tallentaa :)

ajv kirjoitti:

Sen jälkeen tietokonetta ei sammutettu vuorokausiin, koska en osannut koodia tallentaa :)

Heh tuttu tunne. Itsellä sama vika Saloran kanssa. Ainakun virrat läks, niin koodit katos. Sinänsä harmittavaa, että koodasin muutaman tynkädemon, joita voisi nyt jalostaa old school kompohin.

Minun poikani pelasi kavereittensa kanssa jotain englantilaista pommikonepeliä, jossa lennettiin Normandian maihinnousua. Huone oli pimennetty, äänet olivat täysillä, pojilla oli karvahatut korvillla (kylmä kone), 4-henkinen miehistö istui peräkkäin, ensimmäinen oli nappuloissa. Häiritsemään ei missään tapauksessa saanut tulla. JVM
Sama ryhmä koodasi pelejä siten, että kolme istui rinnakkain, vasen luki, keskimmäinen kirjoitti ja oikea tarkasti, välillä vaihdettiin paikkoja. Virheetöntä peliä kopioitui pikkupojlta MikroBitti lehdestä mielestäni tavattomalla nopeudella.