Kysymys suunnittelumalleista tietäville:
Miten kannattaa toimia, jos toteuttaa dialogia graafisessa ohjelmointiympäristössä ja haluaa käyttää Välittäjä-suunnittelumallia (Mediator) käyttöliittymäkomponenttien vuorovaikutuksessa?
Välittäjä-suunnittelumallissa käyttöliittymäkomponentit keskustelevat keskenään välittäjän kautta. Komponentit ilmoittavat välittäjälle muutoksestaan, minkä jälkeen välittäjä suorittaa tarvittavat toimenpiteet toisille komponenteille. Välittäjän pitää luoda komponentit, ja antaa näille viitteet itseensä.
Graafinen ohjelmointiympäristö generoi koodia (käyttöliittymäkomponenttien luontilauseet), kun dialogipohjalle lisäilee komponentit. Onko näin ollen järkevää, tai ylipäätään mahdollista, käyttää Välittäjä-suunnittelumallia graafisessa ohjelmointiympäristössä? Miten graafisen ohjelmointiympäristön ja Välittäjän edut voi yhdistää? Jos yhdistäminen on mahdollista, pysyykö dialogi muokattavana (komponenttien siirtely jälkikäteen)?
Aihe on jo aika vanha, joten et voi enää vastata siihen.