Tämä on hyvin lyhyt kysely. Se liittyy aiheeseen, joka kiersi jo viime vuonna netissä, joten asian ennen nähneitä pyydetään vaikenemaan hetkeksi. KErron myöhemmin lisää aiheesta.
Kysymys on kaksiosainen. Aluksi taustaa.
Eräällä aloittelijoiden ohjelmointikurssilla sattui pieni ajoitusvirhe. Ensimmäinen koe pidettiin heti kurssin alussa, vaikka kukaan ei ollut vielä oppinut kurssilla mitään. Vastauksia tutkiessa havaittiin, että ne jakautuivat kolmeen ryhmään. Ryhmät olivat erikokoisia, mutta tässä ei ole tärkeää, mitkä niiden suhteet olivat.
Alla esitetyt kuvaukset vastaustavoista ovat kurssin pitäjien arvioiden mukaisia. Kurssille osallistujat olivat eri-ikäisiä, ja heillä oli erilaisia taustoja. Ei kuitenkaan sen verran aiempaa ohjelmointitaitoa, että he olisivat sivuuttaneet alkeiskurssin.
Yksi ryhmä oli vastannut kysymyksiin johdonmukaisesti. He olivat keksineet mallin, jonka mukaan he vastasivat kaikkiin tai lähes kaikkiin kysymyksiin.
Toisen ryhmän vastaukset eivät olleet johdonmukaisia. He käyttivät erilaisia malleja eri vastauksissaan.
Viimeinen ryhmä ei vastannut juuri yhteenkään kysymykseen.
Kysymykset ovat nyt:
Minkä ryhmän tai ryhmien jäsenet pärjäsivät parhaiten kurssilla?
Miksi luulet, että he pärjäsivät parhaiten?
No, samapa tuo on kertoa. Väittävät, että ne jotka vastasivat johdonmukaisesta pärjäsivät myös kurssila parhaiten aivan selvästi. Siis kyky vastata johdonmukaisesti kokeeseen ennusti, kuka oppii hyvin ohjelmoimaan.
Teksti on täällä PDF:nä. http://www.cs.mdx.ac.uk/research/PhDArea/saeed/
Jutussa pohditaan sitä, miten hankala on ennustaa kuinka opiskelija pärjää alalla. Kirjoittajista on yllättävää, että tällaisella testillä sai niin hyvän ennusteen, kun yleensä ei etukäteen tiedä, kuka on se lahjakas opiskelija ja kuka ei. Onko todellakn niin, että toiset vain osaavat, ja toiset vain eivät?
Juttu kannattaa lukea, jos asia pohdituttaa enemmänkin. Minulla ei nyt ole kovin syvällistä mielipidettä. Paitsi se minua ihmetyttää, miksi pedagogit ja muut kovasti arvelevat, että ne epäjohdonmukaisesti vastanneet pärjäisivät, koska epäjohdonmukaisuus osoittaa, että he "ajattelevat asioita" itsenäisesti. No, pedagogit ovat epäilyttävää sakkia muutenkin :-)
Kopeekka kirjoitti:
Paitsi se minua ihmetyttää, miksi pedagogit ja muut kovasti arvelevat, että ne epäjohdonmukaisesti vastanneet pärjäisivät, koska epäjohdonmukaisuus osoittaa, että he "ajattelevat asioita" itsenäisesti.
Spekuloisin, että tähän vaikuttaa suuresti se, missä muodossa kysymys heille esitettiin. Erityisesti se, mitä kokeessa olleista kysymyksistä on kerrottu, vaikuttaa. Humanistit ja ohjelmointia harrastamattomat matemaatikot ja tiedemiehet ovat varmaankin ajatelleet, että kysymykset eroaisivat toisistaan enemmän, ja uuden ajattelumallin kehittäminen joka tehtävää varten olisi jotenkin hyödyksi. Raportissa ei kerrota kovin tarkkaan, mitä informaatiota heille annettiin.
Itseäni hämmästyttää enemmän tämä:
em. raportti, kappale 4.1 kirjoitti:
we have found that computer scientists and other programmers have almost all predicted that the blank group would be more successful in the course exam than the others: "they had the sense to refuse to answer questions which they couldn't understand" is a typical explanation.
Heille luultavasti kerrottiin, että kyse oli ohjelmoinnin alkeiskurssista. He olisivat siis voineet olettaa, että tehtävät ovat maallinkonkin ymmärrettävissä. Muutama on yhtä kuin -merkki, pari yhden kirjaimen mittaista muuttujaa ja pari vakiota ei ole mitään salatiedettä. Kyvyn kehittää johdonmukainen malli, jolla kaikkiin alkeistehtäviin saa vastattua pitäisi osoittaa koodaripotentiaalia.
Niin tai näin, mielenkiintoinen tutkimus.
Itse mielsin että johdonmukaisesti vastanneet olisivat pärjänneet. Jos vastausmalli on johdonmukainen ja loogisesti pätevä, voidaan se jo sinänsä mieltää jo ohjelmoinniksi (tai ohjelmointikieleksi, jolle ei vain ole tehty toteutusta, vrt. pseudokoodi). Tietokonehan sinänsä on melkoisen johdonmukainen kanssa :)
Se että toiset osaavat ja toiset eivät ei minusta ole mitenkään hyvä ajatusmalli. Sensijaan olen huomannut että toiset oppivat tiettyjä asioita toisia nopeammin.
Se että etukäteen voi päätellä kuka menestyy ohjelmoinnissa ei minusta ole mitenkään yllättävää. Uskon että jo pelkän matemaattisen lahjakkuuden mittauksella päästäisiin aika hyviin vastaavuuksiin ohjelmoinnin oppimisen kanssa.
Ainakaan matematiikan tunneilla pärjääminen ennen yliopistotasoa ei tuon jutun mukaan ennusta menestystä millään tavalla. Minäkin olisin arvannut, että se ennustaa, mutta kirjoittajat ovat opettaneet Britanniassa pitkään alalla...
Soveltuvuustesteissäkin on kuitenkin aina se vaara, että ne ajavat oikeasti soveltuvat pois, joita ei testi sillä oikealla hetkellä sattunut nappaamaan. Mutta se olisi hyvä tiedostaa, että nykyiset alkeiskurssin opetusmenetelmät eivät välttämättä toimi, ja jos näin on, ne tuhlaavat sekä oppimattomien, että oppimaan kykenevien aikaa.
itse olettaisin että:
1. ryhmä oli jo ennen aloittelijoiden kurssia tutustunut ohjelmointiin ja osasivat jo tiettyjä asioita, ehkäpä jotkut vaan halusivat täydentää jo oleviaan tietoja ko. kurssilla. Ei kukaan sano että aloittelijoiden kurssilla olevien on myös oltava aloittelijoita, osa vaan ei ole ikinä käynyt yhtään ainoaa tietopuolista opetusta vaan ovat itseoppineet osan alkeista. ja jos tietää yhtään perusteita miten ohjelmointi tapahtuu, ymmärtää järkeillä "tässä vaiheessa ohjelmaa jos tämä, tee tämä, muuten tämä" -ideologialla.
2. ryhmäläiset kuuluivat siihen sorttiin jotka yrittivät selvitä puhtaalla päättelyllä ja logiikalla vastauksissa
3. ryhmä oli sitä porukkaa jotka punnitsevat ja harkitsevat vastauksiaan, ja jos eivät tiedä eivät myöskään vastaa..
imho.
Aihe on jo aika vanha, joten et voi enää vastata siihen.