Kun oletetaan, että taksikuski ajaa kolme tismalleen samanhintaista kyytiä (0,74 €) 8% alvilla. Niin mikä on alvin oikea määrä? Onko se yksittäisten kyytien mukaan laskettu (15 senttiä) vai kyytien yhteismäärästä laskettu (16 senttiä)? Täytyy vielä ottaa huomioon, että kuittien ja raporttien tulisi täsmätä keskenään ja hinnat ilmoitetaan aina 2 desimaalin tarkkuudella.
Matematiikkaa:
tapa 1.
0,74 € * (8 / 108) =~ 0,0548... € pyöristyy 0,05 €
3 * 0,05 = 0,15 €
tapa 2.
(3 * 0,74) * (8 / 108) =~0,1644... € pyöristyy 0,16 €
Että tämmöinen ongelma minulla. Jos jollakulla on lainopillinen tai muuten hyvin perusteltu vastaus, niin kertokoon minulle. En itse löytänyt minkäännäköisiä lainkiemuroita tästä pyöristysasiasta. Ainoastaan kokonaisuuksien laskennasta. Kiitos jo etukäteen.
Sanoisin, että riippuu kirjauksista. Periaatteessa jos taksikuski käyttää kirjanpidossaan bruttokirjausta, niin sen ALVin osuuden voi laskea vaikka koko kuukauden myynnistä. Jos taas käytetään nettokirjausta niin silloin riippuu osittain siitäkin kirjataanko jokainen kuitti kirjanpitoon erillisenä tapahtumana, vai esimerkiksi päivän myynnit kerrallaan.
Käytännössähän tuossa tulee vain muutamien senttien heittoja kuukaudessa kun joka tapauksessa osassa kuiteista ALV osuus pyöristyy ylös ja osassa alas päin. Ja nämä muutaman sentin heitot menee osastoon "ketään ei kiinnosta".
Kuitenkin, eihän oikeassa elämässä ajeta noin pieniä kyytejä, tuolla lukemalla vain saa tuon pyöristysongelman esiin helpohkosti. Todellisuudessa kyydit ovat yleensä 7 - 20 € väliltä, jolloin vääristykset *voivat* kasvaa radikaalisti suuntaan tai toiseen (erittäin epätodennäköistä, mutta mahdollista). Otettakoon tässäkin huomioon, että kirjanpitäjä saattaa miettiä, että "mihin sentit katosivat?" Tai jopa "mihin eurot katosivat?". Senteillä ei ole merkitystä minunkaan mielestä, mutta tulee eteen kysymys "mikä on liikaa?" Kiitos kuitenkin pikaisesta vastauksesta.
edit. Tietysti, kuskit voivat ajaa nuita 0,74 € kyytejä, jos on kyseessä sopimusajo. Ja tässä oli tämä, että raporttien tulisi täsmätä keskenään. (Ei niitä varmaan saa kuitenkaan täsmäämään.)
Newbie kirjoitti:
Todellisuudessa kyydit ovat yleensä 7 - 20 € väliltä, jolloin vääristykset *voivat* kasvaa radikaalisti suuntaan tai toiseen
Öh, vaikka kyyti olisi miljoona euroa, niin kahden kyydin yhteenlaskussa pyöristysvirhe on silti korkeintaan yksi sentti.
Ja edelleen, keskimäärin joka toinen kerta pyöristetään ylös ja joka toinen alas joten käytännössä koko kuukauden pyöristysvirheet ovat muutamia senttejä.
En edelleenkään ymmärrä mikä tässä on ongelma, kun se menee "oikein" kummalla tavalla tahansa laskettaessa. Eli kunhan ei lasketa kahdella eri tavalla, niin ei tule mitään ongelmaa.
Eli myynnit kirjataan kirjanpitoon, kirjanpidon pohjalta tehdään ALV-kuukausi-ilmoitus verottajalle. Verot maksetaan kuukausi-ilmoituksen mukaan. Kirjaamistavasta riippuen saattaa olla että kuitteihin kirjautuneet ALV-summat eivät ole yhteenlaskettuna aivan sentilleen samat. Tällä ei ole mitään merkitystä.
Kirjanpidollinen vastaus:
Pyöristyssäännöt normaalin mukaan, kahden desimaalin tarkkuudella. Euron pienin yksikkö on sentti eli 0,01 euroa.
ALV laskelmissa lasketaan kuukausittainen ALV-velka ja ALV-saaminen. ALV-tilitetään ja lasketaan ALV-laskennassa täysinä euroina per kuukausi.
Laskennallinen ALV on SE SUMMA joka sinulla ilmenee ALV osuutena KUITISTA. Vain se on ainoa ja oikea ALV summa (ellet siis sitä laske väärin jo alunperin). Kirjanpidossa kaikki perustuu kuitteihin, ei mihinkään jälkilaskentaan tms. Kirjanpidon tase ja tulos (vastaavaa & vastattavaa, debet & kredit) ovat aina sentilleen samat.
Lieneekö selvä asia tältä osin?
Joo tutkailin kaupan kassan kuitteja ja näkyisi niissä ainakin olevan yksittäisten ostosten pyöristetyn veron mukaan olevan laskettuna. (laskin brutosta ja tuli kahden sentin pyöristysvirhe :) Mutta tulipahan tämmöinenkin asia pienen ihmisen tietoon. Häiritsi kyllä kun huomasi tuollaisen porsaan reiän ja missään ei kerrottu, että mitenkä tämmöinen lasketaan taisiis kuinka tämmöisessä tilanteessa menetellään. Mutta kaunis kiitos Wizardille ja Grezille.
Olen eri juttujen takia joutunut vähän perehtymään näihin talousmatematiikan kiemuroihin. Alv-asioista säädetään arvonlisäverolaissa ja arvonlisäveroasetuksessa, ja lain nojalla ohjeistuksen antaa verottaja. Kauppa- ja teollisuusministeriön alainen kirjanpitolautakunta antaa myös alviin liittyviä kirjanpidollisia suosituksia, mutta verottajan Arvonlisäverovelvollisen opas (tai jotain sinnepäin) on kova sana.
Ajatuksellisesti on hyvä pitää alv-laskenta tositteita ja lopullista tilitystä varten hieman erillään.
Kirjanpito tehdään toki tositteiden mukaan ja on järkevää ja yksinkertaisinta laskea ja tilittää alvit tositteisiin perustuvan nettokirjausperiaatteen mukaisesti. Samaan syssyyn kun menee kivasti myös kyyditsijän/myyjän omat hankinnat vähennyspuolelle. On oikein hyvä käytäntö laskea alvit kuiteittain vaikkapa ihan tuotteittain, niin silloin tarkastettavuuden ja johdonmukaisuuden periaate toteutuu yksinkertaisesti. Pyöristysvirhekin on silloin johdonmukaisuuden ansiosta aika hyvin hallussa.
Siitä, mitä kaupan kuitissa näkyy, on omat sääntönsä. Hommaan vaikuttaa loppusumman yleinen yläraja ja bisneksen luonne, mutta eri verojen osuus pitäisi aina olla nähtävissä/laskettavissa vähintäänkin koko tositteen tasolla. Mutta kuiteissa näkyvät jutut voivat siis vaihdella.
Koska tässä nyt on kumminkin kyse ihmisten säätämistä jutuista ja muutenkin inhimillisestä toiminnasta, ei nyt vaan voi ikävä kyllä sanoa, että tämä tositteittain menevä juttu on se ainoa ja oikea tapa hoitaa homma. Tilitystä varten laskennassa saa käyttää bruttokirjausperiaatetta tai brutto- ja nettokirjausperiaatetta sekaisin. Näiden välillä voi tehdä muunnoksia, ja bruttokäytäntö voi toimia joissakin bisneksissä paremmin. Verottaja suosittelee nettokirjausperiaatetta ja se on yleensä "parempi" ihan toteutukseltaankin.
Brutto- ja nettokirjausperiaatteilla voi päätyä erilaisiin verottajalle tilitettäviin summiin. Ero ei suinkaan ole aina korkeintaan sentin luokkaa, sillä kyse ei ole yhdestä laskutoimituksesta. Jos vaikkapa myydään verottomana 8,20 maksavia vehkeitä yksittäin EDIT 100.000 kpl, nettokäytännöllä verottajalle tilitettävää kertyy 180.000,00 ja brutolla 180.327,86. Kaksi eri loppusummaa ja molemmat ovat oikein! Kirjanpidollisesti ristiriitaa ei ole, sillä kirjanpidossa näkyy vain jompikumpi summista. (Joo, ja tuo on vain esimerkki miljoonan myynnistä. Oikeassa elämässä ero on tavallisesti pienempi, ja tilityksissä on heilahteluja muista syistä.)
Mutta se laskennallinen pyöristysvirhe kannattaa yleensä yrittää pitää yksittäisen tositerivin sisällä, niin homma on helpompaa eikä tule munauksia. Ja jos laskentaa tekee kaksijärjestelmään perustuvilla liukuluvuilla, laskut kannattaa tehdä senteissä ja käyttää desimaaliosia vain pyöristyssääntöjen toteutukseen.
Kannattaa huomata, että kun sanoin että erossa puhutaan muutamista senteistä, niin puhuin taksiautoilijasta, jolla matkojen pituudet ja niiden nopeudet (alle sen rajan menevä osuus, jossa veloitetaan aika- eikä kilometriperusteisesti) vaihtelevat käytännössä satunnaisesti. Tämän vuoksi ylöspäin pyöristyksiä tulee melko tarkkaan saman verran kuin alaspäin pyöristyksiäkin.
Sitten noiden brotto- ja nettokirjauksien lisäksi voidaan huomata myös sellainen vaihtoehto (joskaan ei kovin yleinen) että yritys tekee kirjanpidon enemmän kuin 2 desimaalin tarkkuudella. Käytännössä vaikkapa 6 desimaalin tarkkuudella tehtäessä nettokirjauksen lopputulos on lähes sama kuin bruttokirjauksella.
Ja BTW, Koo, aika hillitön ALV-prosentti sulla kun 82 000 euron verottomasta myynnistä joutuu maksamaan 180 000 euroa veroa (tai ylikin) :D
Joo, siis miljoonan myynti, eli piti olla 100.000 kpl. Ei vastaa ihan taksilla ajelua vaikka välillä puhuttiinkin miljoonan kyydeistä. Esimerkki nyt on vain esimerkki, mutta eräässä toisessakin keskustelussa asiaa taidettiin havainnollistaa mallilla, jossa huomioitiin pyöristys- tai laskuvirheet vain yhteen suuntaan. Oikeasti alv-laskutapojen erot ovat tosiaan satunnaisia ja lienevät senttien tai korkeintaan eurojen luokassa, suhteellisesti olemattomia kuitenkin. Suuremmat heilahtelut tulevat poikkeustilanteissa, yleensä jonkinlaisista (bisneksen) epäjatkuvuuskohdista tai jaksotuksista.
Senttejä suurempi kirjanpidollinen tarkkuus voi joskus tulla kysymykseen, mutta näiden tositteiden kanssa pitää ottaa pari juttua huomioon. Jos tositteella näkyy kaksi desimaalia, on hyvin kyseenalaista, jos esmes asiakas ei omalla nelilaskimellaan saa tositteen lopputuloksia täsmäämään näkyvillä numeroiden perusteella. Ja jos kuuden desimaalin luvut sitten senttipyöristetään tositteita varten, kirjanpidossa nämä pyöristykset täytynee kerryttää omalle pyöristystililleen. Laskentaan voi edelleen tulla eroja, mutta eipä se nyt muutoinkaan taida enää olla varsinainen tilintarkastuksellinen tai verotuksellinen ongelma.
Aihe on jo aika vanha, joten et voi enää vastata siihen.