Minkälaiseen osaamiseen aloittelevan ohjelmoijan kannattaisi panostaa, mikäli mielii saada tulevaisuudessa myös töitä alalta? PHP-osaajia sekä Javascript-frameworkit hallitsevia tietenkin etsitään töihin vimmaisesti, mutta entäpä, jos webbisivustojen tekeminen ei tunnu itsestä siltä ihan kaikkein kiinnostavimmalta osa-alueelta.
Jos vaikkapa C++ kiinnostaa, onko siihen perehtymisestä sanottavaa hyötyä, vai vievätkö 10+ vuotta alalla olleet konkarit kaikki ne tarjolla olevat paikat?
Tai entäpä Big Data, datatiede ja sen sellaiset? Kovasti näitä hypetetään, mutta onko niistä työllistäjäksi?
Erityisesti, jos jo työelämää nähneet putkalaiset nyt lähtisivät alusta asti kehittämään osaamistaan, mitkä olisivat niitä taitoja, joihin keskittyisitte?
Oma taustani on sellainen, että olen jo omatoimisesti toteuttanut joitakin projekteja webiin (Django, Javascript, HTML, CSS), mutta kun noita työpaikkailmoituksia katselee, ei oikein ole sellainen olo, että oma osaaminen olisi tasolla, jolla tarjolla olevia paikkoja voisi hakea (aina etsitään niitä kavereita, jotka osaavat sitä, tätä ja tuota silmät ummessa). Toisaalta web-kehityksessä on se ongelmakin, että siinä kuluu ehkä turhan paljon aikaa ulkoasun vääntämiseen, kun taas oma mielenkiintoni keskittyy enemmän ohjelman loogisen toiminnan kehittämiseen sekä ongelmanratkaisuun.
C++:n perusteetkin ovat hallussa ja matematiikkakin kiinnostaa, mutta näiden hallitseminen taas työllistävällä tasolla on pitkä ja kivinen tie. Ja kaikkea muutakin on tullut opiskeltua. SQL, Docker, Git, Scrum... mutta eivät nämäkään ole mitään työllistymisen kulmakiviä.
Jokin suunta tässä nyt pitäisi ottaa. Tietenkin olisi kiva osata kaikkea, mutta kun tunnit loppuvat vuorokaudesta kesken eikä osaaminen kehity millään alueella riittävän kattavaksi.
Kai se on kannattavinta valita aina sellainen projekti, jota ei ole ennen tehty ja tehdä uusi ohjelma, joka ratkoo kyseisen ongelman. Siskoni ei ole ollut päivääkään työttömänä. Hän opetteli todella hyvin fysiikkaa, matikkaa ja ekologia, ja nyt koodaa Matlabia työkseen. Mutta kannattaa aina valita joku uusi idea, jota ei vielä ole olemassa. Esimerkiksi tänään kuulin, että ei ole olemassa sellaista laitetta, jolla kirurgi voi erottaa helposti kilpirauhasen lisäkilpirauhasesta, joten tällaisen kehittäminen voisi olla hyvä projekti.
Mutta maailmassa on äärettömästi ongelmia ja tekemättömiä asioita, joten valinnanvaraa uusille jutuille on olemassa. Eri asia on se, kuinka helppoa on jonkun uuden jutun kehittäminen. Joku keksintö voi olla helppo tehdä, joku toinen taas vaatia paljon simulaatioita ja prototyyppejä.
Jaska kirjoitti:
Mutta kannattaa aina valita joku uusi idea, jota ei vielä ole olemassa. Esimerkiksi tänään kuulin, että ei ole olemassa sellaista laitetta, jolla kirurgi voi erottaa helposti kilpirauhasen lisäkilpirauhasesta, joten tällaisen kehittäminen voisi olla hyvä projekti.
Toisaalta kannattaa miettiä, mikä ongelma on koodarin ratkottavissa ja mikä vaatii tieteellistä tutkimusta tai muita taitoja. Koodaareista ei ole suutareiksi, räätäleiksi eikä lääkäreiksi. Ja vaikka olisi koodarina aivan jumalainen, niin silti voi olla mahdotonta osata pähkäillä teoriaa sen takana, kuinka koodata algoritmi, joka erottaa kilpirauhasen ja lisäkilpirauhasen toisistaan.
Varmasti oikealla osaamisella voisi löytää vaikka minkälaisia hommia ja luoda menestystarinoita. Varmaan kuitenkin sellaiset ratkaisut etsitään kuitenkin tiimeissä, joissa on sekä ohjelmoinnin että muiden alojen ammattilaisia?
Ensisijaisesti pyrkimyksenä olisi vain kehittää osaamista siihen suuntaan, jolla löytäisi niitä normaaleita ohjelmoijan töitä ja toivon mukaan vielä mielekkäitä sellaisia.
herneaivo kirjoitti:
Ensisijaisesti pyrkimyksenä olisi vain kehittää osaamista siihen suuntaan, jolla löytäisi niitä normaaleita ohjelmoijan töitä ja toivon mukaan vielä mielekkäitä sellaisia.
Palkkatyön löytäminen voi olla helppoa tai hankalaa riippuen osaamisesta ja omista projekteista, mutta vapaaehtoisiin avointen lähdekoodien projekteihin voi kuka vaan osallistua.
Ikävä kyllä moni innokas ja lahjakas ohjelmoija päätyy lopulta ICT-alan sekatyömieheksi, kodinkoneliikkeeseen tai työttömäksi koska eivät 30v. paikkeilla enää etene urallaan.
Kun ikää tulee mittariin, ohjelmointi 2800€/kk ansioilla 22 vuotiaiden kanssa ei tunnu enää niin erityiseltä.
Aikaisemmin sitä jaksaa seurata alan kehitystä ja yrittää pysyä perässä, kunnes huomaa sen ikävän faktan, että harvemmin alla edetään yhtään mihinkään.
En väitä olevani erityisen taitava ohjelmoija, ongelma ei kuitenkaan johdu taidoista vaan alasta.
Opiskelin aikoinaan AMK:ssa tietotekniikkaa ja toimin 7 vuotta PK-yrityksessä sovelluskehittäjänä, kyllä kaduttaa…
Sittemmin olen opiskellut sähkö DI:ksi, minulla on oikea työpaikka josta minulle maksetaan hyvin. Olen vasta 33 vuotias ja voin vielä edetä urallani.
Tämän allekirjoittaa moni entisistä koulu- ja työkavereistani.
Älä ainakaan kouluttaudu alalle, ohjelmointia voi aina harrastaa.
qeijo kirjoitti:
Ikävä kyllä moni innokas ja lahjakas ohjelmoija päätyy lopulta ICT-alan sekatyömieheksi, kodinkoneliikkeeseen tai työttömäksi koska eivät 30v. paikkeilla enää etene urallaan.
Miksi pitäisi edetä minnekään? Miksei voi vain pysyä tekemässä sitä, mikä kiinnostaa? Itse en ainakaan edes tiedä miten voisi edetä. Osaamistaan voi kehittää ikuisesti ja erilaisia hommia riittää. Tittelin ei tarvitse vaihtua mihinkään iän myötä. Ja 30 meni itselläni ohi jo aikaa sitten. Mikä siis pitäisi olla se seuraava askel ohjelmistokehittäjän "uralla?"
Minusta koko ura-käsitys on järjetön ja sanakin jo kertoo mistä on kyse: mennään eteenpäin sivuille katsomatta. Ura-ajattelu on viime vuosituhatta, nykyään voi keskittyä tekemään enemmän mikä kiinnostaa.
Eikä kukaan käske pysyä töissä palkalla, joka ei kelpaa. Onhan noita paikkoja avoinna vaikka kuinka jatkuvasti ja puhutaan miten tuhansia osaajia tarvitaan. Jos on osaamista, on myös palkka sen mukainen.
Itse kysyjälle sanoisin, että kyse ei yleensä ole kielistä tai ympäristöistä. Toki ilmoituksissa aina halutaan sitä XYZ-ympäristön megasuperosaajaa, mutta monessa paikassa oikeasti tarve on henkilölle, joka ymmärtää asiat siellä taustalla. Kieliä ja ympäristöjä voi aina opetella lisää, varsinkin viikon kuumimman JS-frameworkin, mutta asiakkaiden tarpeiden ymmärtäminen, vaatimusten muuntaminen koodiksi, tiimityötaidot jne jne jne vaativat vähän enemmän.
Itsensä saa kyllä myytyä töihin, jos pystyy näyttämään osaamista. Ei kieliosaamista vaan sitä laajempaa. Minusta kyse on siis siitä haluaako olla koodiapina vai jotain enemmän. Alussa ehkä joutuu apinakin olemaan mahdollisesti, mutta siihen ei kannata tyytyä.
Ja muistetaan se vitsi kuinka aina halutaan töihin 5v sitten tulleesta tekniikasta 10v kokemuksella olevaa max 20v jamppaa. Silti meitä vanhuksiakin kosiskellaan koko ajan töihin vaikka minne, vaikka ei ole viikon hypesanoja profiilissa. Pitää sohia kauemmas jatkuvasti rekryäjiä :/
(Mutta PHP:hen en tänä päivänä koskisi, vaikka sillä työpaikan saisikin. En tiedä ketään työhönsä tyytyväistä PHP-koodaria, siitä pois vaihtaneita runsaasti. Ja sen kyllä ymmärtää. Ja tiedän, että täälläkin varmasti tyytyväisiä on. Saa olla, en halua tapella, kyse on mielipiteistä.)
feenix kirjoitti:
Itse kysyjälle sanoisin, että kyse ei yleensä ole kielistä tai ympäristöistä. Toki ilmoituksissa aina halutaan sitä XYZ-ympäristön megasuperosaajaa, mutta monessa paikassa oikeasti tarve on henkilölle, joka ymmärtää asiat siellä taustalla.
Mua vähän ihmetyttää, miksi pitäisi osata tiettyä kieltä. Miksi ei voitaisiin antaa vain ongelma, antaa koodarin ratkaista se parhaiten osaamallaan tavalla ja kielellä ja sitten sitoa yksittäisratkaisut vaikka bash-skriptillä toimivaksi isoksi ohjelmaksi?
Jaska, tuohon on olemassa ihan omia arkkitehtuurimalleja. Kannattaa tutustua mikropalvelumalleihin. Niissä yksittäiset palvelut voi olla koodattu millä kielellä tahansa, ja keskustelu välillä tapahtuu keskitetyillä rajapinnoilla. Esimerkkinä nyt out of the box platformeista vaikka Netflixin Zuul.
Jaska kirjoitti:
(05.04.2017 09:12:57): ”– –” Mua vähän ihmetyttää, miksi pitäisi osata...
Ymmärrät kai itsekin, miten "sitoa yksittäisratkaisut vaikka bash-skriptillä" ei välttämättä tuota "toimivaa isoa ohjelmaa." Tuo on virittelyä, ei ohjelmistokehitystä. Hankitaanko sitten vaikka uusia palvelimia ja kehitysvälineitä kun uusi kehittäjä haluaakin toteuttaa sen tavalla, joka ei toimi nykyisessä ympäristössä? Kenenkään muun ei firmassa tarvitse osata tehdä muutoksia tai korjauksia? Ainoa COBOL-kehittäjä jää auton alle tai eroaa, seuraava voi sitten portata/koodata kaiken uusiksi vaikka Erlangilla kun sattuu siitä tykkäämään?
On aika monta syytä sille, miksi asiat tehdään rajoitetulla määrällä työkaluja, kieliä ja ympäristöjä. Huomattavasti enemmän kuin sille, että annetaan kehittäjien tehdä mitä lystäävät ja yritetään pultata niitä satunnaisilla skripteillä yhteen. Ja mainitut mikropalvelut ovat toki aivan eri asia, jos ne tehdään oikein.
Toki kehittäjiä pitää kuunnella ja käyttää hyväksi eikä yksi CTO päätä kaikkea omien huvitustensa mukaan. Mitä osaamista on talossa? Mitä on helppo saada? Mihin on helppo saada väki oppimaan? Millä on tehty tähän asti? Tehdäänkö jotain uutta, johon nykyiset alustat eivät sovellu? Ja sitten päätetään millä tehdään ja minkälaisia osaajia hankitaan.
Usein on myös sitouduttu johonkin allaolevaan järjestelmään, jota ei noin vain muilla kielillä kehitetä. Jos tarve on "kehitä WP-pluggari joka tekee XYZ" voi ihan vapaasti alkaa pultata Rubyllä siihen jotain, mutta melko varmasti on helpompaa vain ottaa se PHP-tyyppi sitä vääntämään.
Aihe on jo aika vanha, joten et voi enää vastata siihen.