Vähän tällainen kevyempi ja leikkimielisempi aihe tähän väliin: mitä veikkaatte, miten ohjelmointi ja sen asema yhteiskunnassa eroaa 50 vuoden päästä nykyhetkeen verrattuna?
Itse veikkaan, että suurempi osuus väestöstä osaa ainakin jonkunlaiset perusteet ohjelmoinnista ja ohjelmoinnin perusteet ovat samanalainen kansalaistaito kuin englannin taito on tällä hetkellä. Lisäksi veikkaan, että nykyisistä ohjelmointikielistä vain pari, kuten C tai C++ ovat enää aktiivikäytössä ja suurinosa muista on kurvautunut jollain uudella kielellä.
On oikeasti hirveän vaikea ennustaa edes 50 vuoden päähän. Tarvitaanko 50 vuoden päästä enää ihmiskoodareita - vai joko koneet siinä vaiheessa korvanneet ihmiset merkittävässä määrin
Grez kirjoitti:
On oikeasti hirveän vaikea ennustaa edes 50 vuoden päähän. Tarvitaanko 50 vuoden päästä enää ihmiskoodareita - vai joko koneet siinä vaiheessa korvanneet ihmiset merkittävässä määrin
Joo, tiedän, että sinne on erittäin hankala ennustaa. Siksi minäkin käytin sanaa "veikkaan". Tässä nyt onkin lähinnä tarkoitus heitellä erilaisia ajatusleikkejä ja "mitä-jos"-skenaarioita ilmaan.
C on varmaan edelleen käytössä 50 vuoden kuluttua. Prof Neuvon teknologian lähihistorian katsauksessa oli neljä toisistaan melko riippumatonta osa-aluetta:
-mikroelektroniikka
-levymuistit (hienomekaniikka)
-langaton tiedonsiirto
-tiedonsiirto lasikuidussa
Ei sanonut mitään ohjelmoinnista. Mitähän läpimurtoja tai nopeaa kehitystä sitten tulevaisuudessa?
Ohjelmointi voi tarkoittaa aika montaa asiaa. 50 vuoden päästä ohjelmoinnista voidaan puhua aivan erilaisessa merkityksessä.
LCHawk kirjoitti:
Itse veikkaan, että suurempi osuus väestöstä osaa ainakin jonkunlaiset perusteet ohjelmoinnista ja ohjelmoinnin perusteet ovat samanalainen kansalaistaito kuin englannin taito on tällä hetkellä.
Jos puhutaan siitä ohjelmoinnista, missä tavoitteena on tuottaa tietokoneen suoritettava ohjelma, niin itse veikkaan että tilanne pysyy hyvin samana. Digitaalisista tuotteista tehdään pikemminkin helppokäyttöisempiä eli niiden käyttö tulee vaatimaan yhä vähemmän teknistä ymmärrystä.
Mitä peruskoulun ohjelmointiopetukseen tulee (liittyy läheisesti aiheeseen), niin en voi ainakaan uskoa, että suurimmasta osasta tulee ohjelmistoinsinöörejä. Peruskoulussa opetetaan myös ompelemaan, mutta ei se saanut minua kiinnostumaan käsitöistä. Korkeintaan se antoi itsevarmuutta touhuun, mitä en vapaaehtoisesti tekisi.
En siis usko, että ohjelmoinnista tulee kansalaistaito. Suurin osa ihmisistä ei ajattele ohjelmointia eikä ymmärrä lainkaan, mistä siinä on kysymys. En voi kuvitella tämän muuttuvan radikaalisti 50 vuoden aikana.
Ohjelmointikielet on tulevaisuudessa Scratchin kaltaisia, vain paljon monipuolisempia, ja kirjastoiltaan Javamaisia.
Editorit osaavat ehdottaa/suositella paremmin kirjastoja ja rakenteita yms. ts. Eivät generoi täysin itsenäisesti koodia, mutta antavat suosituksia, sekä (kuten nykyäänkin) generoivat pohjia ja joitain geneerisimpiä juttuja mitä muokata.
Tuskinpa tekstipohjaiset ohjelmointikielet minnekään katoavat, sillä ne ovat yksinkertaisesti monin verroin käytännöllisempiä ja tehokkaampia kuin visuaaliset kielet. Tätä voi verrata vaikka wysiwyg-tekstieditoreihin: ei LaTeX tai HTML ole minnekään hävinnyt, vaikka periaatteessa kaiken voisi hoitaa ilmankin. Tämä johtuu suurilta osin siitä, että muotoilujen ja kaavaeditorin käyttäminen on paljon monipuolisempaa ja nopeampaa tekstipohjaisesti kuin graafisesti ja valmis asiakirja on paljon tarkemmin juuri sen näköinen, kuin mitä haluttiinkin.
Niin, tekstipohjaiset kielet pitävät pintansa.
Esimerkiksi SVG:tä (joka on kuvauskieli, mutta voidaan rinnastaa tässä ohjelmointikieleen) kirjoitetaan jonkin verran käsin, vaikka se on alun perin tarkoitettu graafisella ohjelmalla muokattavaksi. Itse asiassa kieleen on tämän takia suunnitteilla muutoksia, jotka helpottavat sen käsin kirjoittamista.
vesikuusi kirjoitti:
(20.02.2016 12:01:42): Ohjelmointi voi tarkoittaa aika montaa asiaa...
Tarkoitin tuolla kommentillani ja vertailullani englannin kieleen sitä, että sitä osataan käyttää "apuna"; vaikka englantia opetetaan peruskouluissa, ei se tee meistä jokaisesta tulkkia tai kääntäjää, vaan niihin on omat ammattilaisensa. Silti meistä moni käyttää sitä erilaisissa jutuissa ja "apuna" jonkun muun asian tekemiseen. Uskon, että 50 vuoden päästä moni saattaa itse tehdä jonkun arkirutiniaan helpottavan pienen makron tms. jutun, vaikkei muuten ohjelmointia tekisikään.
Lisäys:
fergusq kirjoitti:
(22.02.2016 15:38:29): Tuskinpa tekstipohjaiset...
joo, en minäkään usko tekstipohjaisuuden katoavan mihinkään. Se on ylivoimaisen tehokasta kaikkeen muuhun verrattuna. Toisaalta rinnalla on varmasti paljon nykyistä enemmän graafisia työkaluja "maallikkoja" varten.
Tuli mieleen tämä nykytrendi että imperatiivisiin kieliin suunnitellaan yhä enemmän funktionaalisten kielten ominaisuuksia.
Oskuz kirjoitti:
(24.02.2016 07:14:01): Tuli mieleen tämä nykytrendi että...
Ohjelmointikielet tulevat ehdottomasti kehittymään vieläkin monipuolisemmiksi. Aika ajoin käy väistämättä niin, että joku keksii hyviä ohjelmointiparadigmoja, jotka sitten lisätään kaikkiin suosituimpiin ohjelmointikieliin.
Toivon kuitenkin, ettei kaikista kielistä tule sellaisia kuin C++, joka on täynnä ominaisuuksia, joista kukaan ei ole koskaan kuullutkaan ja ohjelmista tulee sekavia. Hyviä esimerkkejä kutienkin on, sillä moniin kieliin funktionaalisuutta on lisätty kirjastojen avulla, eikä varsinaisia kielen ominaisuuksia ole lisätty turhaan.
Aihe on jo aika vanha, joten et voi enää vastata siihen.