(Alkoi toisaalla, mod. siirsi.)
pistemies kirjoitti:
...? ...? ...?
Huomaa viikon kysymys.
Viikon kysymys kirjoitti:
Viikon 2 kyselyn mukaan tietoa löytyy hyvin netistä. Miksi sitten kyselet?
Kun katselee tuota viikon kysymystä, niin tuntuu siltä että tämä ohjelmointiputka-sivusto kannattaisi lopettaa. Vaikuttaa siltä että olette väsyneitä pyörittämään tätä sivustoa.
pistemies kirjoitti:
Lebe80 kirjoitti:
Huomaa viikon kysymys.
Kun katselee tuota viikon kysymystä, niin tuntuu siltä että tämä ohjelmointiputka-sivusto kannattaisi lopettaa. Vaikuttaa siltä että olette väsyneitä pyörittämään tätä sivustoa.
Voi olla että olemmekin, mutta sitten muistimmekin ettemme ole pyörittäneetkään tätä sivustoa ollenkaan, vaan sitä pyörittää ihan muu taho!
pistemies kirjoitti:
Kun katselee tuota viikon kysymystä, niin tuntuu siltä että tämä ohjelmointiputka-sivusto kannattaisi lopettaa. Vaikuttaa siltä että olette väsyneitä pyörittämään tätä sivustoa.
Niin, viikon kysymys on varmasti tarkoitus tulkita kirjaimellisesti ja mahdollisimman negatiivisella tavalla, ja siihen on poikkeuksetta kirjoitettu rivien väliin ylläpitäjien ehdoton näkemys asiasta. Ehkä kannattaisi huomioida myös, että täällä saamasi vastaukset eivät mitenkään liity siihen, mikä on ylläpitäjien näkemys sivuston pyörittämisestä, paitsi tietenkin silloin, kun keskustelu koskee juuri tätä asiaa.
Mielestäni viikon kysymys on aivan relevantti kartoitus siitä, miksi täällä kysellään, kun aiemman kyselyn mukaan vain viisi prosenttia kävijöistä koki hankalaksi etsiä tietoa netistä itse.
Mielenkiintoista, sen mitä täällä olen pyörinyt on viikon kysymys jäänyt minulta aina täysin ohi. Mutta heti kun sen bongasin, on pakko alkaa sitä kommentoimaan.
Viikon kysymys on varmasti relevantti, mutta vaihtoehdot eivät ole loogisia jos etsii kysymyksille todellista käyttöä. Tällä hetkellä toimii nuin ihan varmasti, jos hauskuuspohjalta mennään. Jos etsittäisiin oikeaa ongelmaa, miksi täällä kysellään paljon vaihtoehtona olisi myös "Englannin kielitaidon puute"
Tämä muodostuu ainakin minulle sekä luulen muodostuvan monelle muullekkin suureksi esteeksi, joka haittaa kehittymistä ohjelmoinnissa. Hyvät oppaat, eivät suomea tunne ;)
Luulen, että jos täällä vastailtaisiin aina englanniksi vähenisivät myös kyselyt.
Googlesta löytyy kun osaa jäsentää kysymyksen, ja osaa asiaan liittyviä termejä. Googleohjelmoinnin huonot puolet tulee siitä, että usein käytetään koodia ymmärtämättä kopioidusta pätkästä mitään. Tästä syystä pidän referenssilähteitä (esim. MSDN) parempana oppaana aloittelijalle, kuin varsinaisia toimintaesimerkkejä tiettyyn toiminnallisuuteen.
manninen kirjoitti:
"Englannin kielitaidon puute"
Onkohan tämä tyypillisesti nuorten ohjelmoijien ongelma. Vaikea kuvitella että suomessa olisi kovin montaa ohjelmoinnista kiinnostunutta täysi-ikäistä, jotka eivät sen vertaa osaisi englantia. Siis meinaan eikös A1-kielen opiskelu aloiteta 3. luokalla ja lisäksi sitä tulee joka tuutista. (Ja vaikea kuvitella että ohjelmoinnista kiinnostunut valitsisi muun A1-kielen kun 90% muutenkin valitsee englannin)
Minä koin kysymyksen itseironisena. Eli mitä viikkokysymyksen tekijä vastasi itse?
Grez kirjoitti:
Onkohan tämä tyypillisesti nuorten ohjelmoijien ongelma. Vaikea kuvitella että suomessa olisi kovin montaa ohjelmoinnista kiinnostunutta täysi-ikäistä, jotka eivät sen vertaa osaisi englantia. Siis meinaan eikös A1-kielen opiskelu aloiteta 3. luokalla ja lisäksi sitä tulee joka tuutista. (Ja vaikea kuvitella että ohjelmoinnista kiinnostunut valitsisi muun A1-kielen kun 90% muutenkin valitsee englannin)
Se taito ei silti välttämättä pitkälle vie. Tiedän kyllä väkeä, jotka ovat onnistuneet pääsemään ylioppilaaksi asti, eli teoriassa opiskelleet 8-9 vuotta englantia, eivätkä silti juuri sillä mitään pärjää. Puhumattakaan, että jonkin erikoisalan kielestä ymmärtäisivät mitään. Mutta jos ohjelmistoalalle haluaa, englanti on kylläkin välttämätön.
Ja mitä Googleen tulee tiedonhaussa, se on välillä todella huono väline siihen. Se vaihtelee sanoja toisiksi, vaikka laitat lainausmerkkejä ja ties mitä, huipputuloksissa ei välttämättä ole hakusanoista kuin alle puolet jne. Todella ärsyttävää moista käyttää. Toki usein tietoa löytyykin. Eri asia onko se tieto hyvää, kun kärkisijoilla on muutamat sivustot, joiden laatu on kyseenalaista (W3CSchools, Wikipedia [tuolla muuten esimerkiksi puhutaan Visual Studion C++-standardinmukaisuudesta vieläkin vuonna 2008 saatavilla olleen version mukaan, että ei tarvitse alkaa selitellä miten se kyllä on ihan riittävän hyvä lähde])
Englannin kieli sujuu kyllä, mutta joskus on kiva kysyä asiaa täältäkin.
Oikeastaan juuri ohjelmointi on ollut se, mikä omaa kielitaitoani on parantanut. Kun kaikki hyvä materiaali on melkein aina englanniksi, niin sitä vaan on luettava, kun halu oppia on niin suuri. Usein on myös se tilanne, että juuri johonkin omaan kysymykseen ei löydä vastausta, vaikka kuinka yrittäisi etsiä. Asian vierestä saatetaan puhua, muttei sitten juuri itse asiasta...
Onneksi sentään ohjelmointisivustojen ainoa tarkoitus ei ole kysellä ja vastailla. Voi myös muuten vaan keskustella alaan liittyvistä aiheista, ja saada uusia näkökulmia muilta. Saa niitä projektejakin esitellä, ja varmasti muutakin sisältöä keksii jos miettii.
Tämä nyt menee ehkä enemmän itsetutkiskelun puolelle mutta menköön...
Yleensä ne harvat asiat joista tulee kyseltyä on enemmän teoriaan tai toisten ajattelutapaan liittyviä kuin varsinaiseen käytännön toteutukseen. En rehellisesti sanoen koe (oikeastaan mitään) sellaiseksi että se olisi ulottumattomissa tai että ymmärrys asiasta olisi tavoittelemattomissa, se vain vaatii, aina, työtä. Henkilökohtaisesti pidän erityisesti siitä että saan haastaa itseni kaikin mahdollisin tavoin, oli kyse sitten mistä asiasta tahansa.
Omat kokemukset ovat aika rajattuja enkä rehellisesti sanoen vielä omaa osaamistasoa osaa arvioida sillä aloitin vasta noin vuosi sitten, ihan vain kokeilemalla mistä hommassa on kysymys. En tunne ketään keneltä asioista olisi voinut edes kysellä ja taustalla oli ainoastaan tieto useamman vuoden takaa siitä mitä php:n include tekee. En siis ollut millään tapaa perillä edes käytettävistä termeistä. Tekstipelien ja muiden kokeilut skippasin ihan tyystin ja aloitin socketien käytöllä, tullut parille henkilölle yksityiseen käyttöön koodailtua crawlereita, ja hiukan ennen viime joulua tuli otettua pelimoottori työn alle mikä on tähän mennessä edistynyt yllättävän hyvin, resurssit saa ladattua hyvinkin yksinkertaisesti ja mukavasti käyttöön, ja perusefektit noille on kans tullut kyhäiltyä (valaistus, varjot, ym).
Tuo siis vain pohjustuksena kyselemiselle, ei ole tullut kyseltyä näistä asioista muilta kuin Googlelta. Jos toisten esittämät kysymykset “ovat mitä ovat”, niin mikä on ohjelmoijien ammattitaito tällä hetkellä? Tehdäänkö asiat enemmänkin rutiinipitoisesti kuin tiedon ja taidon soveltamisen pohjalta?
anppa kirjoitti:
Jos toisten esittämät kysymykset “ovat mitä ovat”, niin mikä on ohjelmoijien ammattitaito tällä hetkellä? Tehdäänkö asiat enemmänkin rutiinipitoisesti kuin tiedon ja taidon soveltamisen pohjalta?
Harva on loistava omassa duunissaan ja se pätee kaikilla aloilla. Jotain EA:n pelejä tai Tunatorin tietojärjestelmiä koodaa tuhat tusinakoodaria ja niillä on muutama kymmentä tusinaprojektipäällikköä. Siellä joukossa on ehkä muutama helmi.
The Alchemist kirjoitti:
anppa kirjoitti:
Jos toisten esittämät kysymykset “ovat mitä ovat”, niin mikä on ohjelmoijien ammattitaito tällä hetkellä? Tehdäänkö asiat enemmänkin rutiinipitoisesti kuin tiedon ja taidon soveltamisen pohjalta?
Harva on loistava omassa duunissaan ja se pätee kaikilla aloilla. Jotain EA:n pelejä tai Tunatorin tietojärjestelmiä koodaa tuhat tusinakoodaria ja niillä on muutama kymmentä tusinaprojektipäällikköä. Siellä joukossa on ehkä muutama helmi.
Täältä puuttuu enää facebookin, tykkää painike ;) (vai onko sekin jossain)
The Alchemist kirjoitti:
Harva on loistava omassa duunissaan ja se pätee kaikilla aloilla. Jotain EA:n pelejä tai Tunatorin tietojärjestelmiä koodaa tuhat tusinakoodaria ja niillä on muutama kymmentä tusinaprojektipäällikköä. Siellä joukossa on ehkä muutama helmi.
Tuli ehkä vähän huonosti muotoiltua tuo, ei ollut tarkoitus käyttää ihan tuon kokoisia lafkoja vertailukohteena sillä yleensä sieltä löytyy sen verran taas resursseja (rahaa) taustalta että virheetkin on “suhteellisen nopealla aikataululla” korjattavissa. Ja jokaiselle edes jotain tuotannon puolen asioista tietävälle luulisi olevan itsestäänselvyys että alasta riippumatta tuotannon kasvun voi valitettavasti olettaa näkyvän myös tuotannon laadussa ihan yleisesti tai vain tietyllä tasolla, varsinkin tapauksissa joissa kasvu tapahtuu hyvin nopeasti.
Oli tosiaankin vain tarkoitus ottaa kyseenalle enemmän pienemmissä porukoissa touhuavien ja nykyisten “harrastelijoiden” osaaminen ja tietotaito ja mikä näiden nykyinen taso on.
anppa kirjoitti:
Oli tosiaankin vain tarkoitus ottaa kyseenalle enemmän pienemmissä porukoissa touhuavien ja nykyisten “harrastelijoiden” osaaminen ja tietotaito ja mikä näiden nykyinen taso on.
Arvelen, että taitotasossa ei ehkä ole kokonaisuutena suurta muutosta mutta muuttuneessa maailmassa eri henkilöt näkyvät eri tavalla. Seuraa karkea lokerointi:
Heikkolahjaiset. Ennen he kokeilivat koodausta kotona tai koulussa ja kyllästyivät siihen, ja kukaan ei ehkä ikinä kuullut heistä. Nykyään he saavat laitettua tekeleensä nettiin ja tulevat foorumeille kyselemään yksinkertaisia asioita ja keräävät paljon negatiivista huomiota. Koska tämän joukon näkyvyys on Internetin myötä lisääntynyt huimasti, syntyy vaikutelma, että nykyiset harrastelijat keskimäärin ovat aiempaa tyhmempiä eivätkä osaa itse hakea tietoa.
Kohtalaiset. Ennen he koodasivat pientä ja jakoivat tuotoksiaan kavereilleen tai jopa julkisesti netissä. Nykyään he ehkä yrittävät samaa, mutta netissä on jo niin paljon kaikkea, että harrastelijoiden jutut hukkuvat helposti massaan. Nämä harrastelijat osaavat etsiä tietoa ja kysyvät foorumeilla usein jotain järkevää.
Gurut. Ennen he tekivät hienoja juttuja ja saivat mainetta jossain piireissä. Nykyään monet heidänkin työnsä hukkuvat massaan, paitsi jotkut perustavat menestyviä avoimen lähdekoodin projekteja ja jotkut perustavat firman tai siirtyvät tekemään leipätyötä.
Ammattilaisille voi soveltaa vastaavaa jakoa: ensimmäiseen ryhmään sopivat monet datanomit, toiseen monet insinöörit ja diplomi-insinöörit ja kolmanteen todelliset asiantuntijat.
Tämä kaikki oli provokatiivista spekulaatiota.
Itse en kyllä lokeroisi ammattilaisia heidän koulutustasonsa mukaan, koska sillä ei ole mitään tekemistä ammattitaidon kanssa. Käytännössä ohjelmointia harrastavat henkilöt pesevät pelkästään koulussa ohjelmointioppinsa saaneet henkilöt sata - nolla, harrastajan ammatista ja koulutustasosta riippumatta. Harvoin on töihin tullut harrastuspohjaisia kavereita, joille saa perusasioita kerrata. Ehkäpä juuri siksi tämän alan työhakemuksissa ei edes välttämättä ole vaadittavaa peruskoulutustasoa.
Metabolix kirjoitti:
– – Tämä kaikki oli provokatiivista spekulaatiota.
Provokaatiolla ja spekulaatiollakin voi sentään olla jotain annettavaa keskusteluun.
Tosin kun tekijät ovat suurimmilta osin yksilökohtaisia, on valitettavasti aika vaikea vetää oikein mitään johtopäätöksiä siitä missä vaiheessa kelläkin yrittäminen jatkuu ja kuka heittää lusikan missä vaiheessa nurkkaan. Täältäkin varmasti löytyy henkilöitä jotka ovat työllistävässä asemassa tai jollain tapaa heidän sanomisillaan on henkilön tai henkilöiden työllistymiseen vaikutusta, tälläiseltä porukalta varmaan myöskin löytyisi parhaiten annettavaa tämän tyyppiseen keskusteluun.
Koulutukseen en ota kantaa sen enempää kuin mitä tuossa aikasemmin jo totesin, voihan sitä olla paperit mistä tahansa mutta ei se valitettavasti ole takuu taidoista koska tuossa tulee taas tuo henkilökohtainen motivaatio ja halu opetella opetettavia asioita. En siis ole opettamista tai opettelua vastaan, päinvastoin, se vain on huvittaa miten jotkut takertuvat papereihin kuten eräs toinen ryhmä raamattuun tai kärjistäen vaikkapa koraaniin.
groovyb kirjoitti:
Itse en kyllä lokeroisi ammattilaisia heidän koulutustasonsa mukaan, koska sillä ei ole mitään tekemistä ammattitaidon kanssa.
Eikö ole? Lahjakkuus ja ongelmanratkaisukyky selvästi ohjaavat valintaa matalan ja korkean koulutuksen välillä, ja ihan takuulla datanomikoulusta ja diplomi-insinöörien ohjelmistolinjalta tulee aivan erilaisia koodareita. En edelleenkään puhu yksilöistä vaan keskitasosta; tietenkin yksilöiden joukossa voi olla huippuja jo peruskoulussa tai korkeasti koulutettuja tunareita, mutta ei silti voi vetää johtopäätöstä, että koulutus ei korreloisi taitojen kanssa. Korreloihan koulutus yleisemmin myös tupakoinnin, terveyden ja palkan kanssa, vaikka useimmissa kouluissa ei opeteta näistä asioista juuri mitään.
Eipä ole tullut yhtään juuri koulusta valmistunutta ammattilaista vastaan, jolla ei olisi erillistä harrastepohjaa. Se, että on oppinut perusasiat (edellytykset) oman alansa työelämään ja toimenkuviin, ei tee ihmisestä ammattilaista, oli koulutustaso mikä tahansa. Ammattitaitoa on ammattilaisilla, koulusta juuri valmistunut ei ole sellainen. (tiedän, ammattilais -termiä voi käyttää pariinkin tarkoitukseen. Alansa ammattilainen - eli henkilö joka osaa työnsä hyvin, ja ammattitaidolla vs ammattilainen, joka terminä tarkoittanee kykyä elättää itsensä suorittamalla ammattia x, ollen täten kyseisen alan ammattilainen.)
"korreloihan koulutus.."
Kyllä se on ympäristötekijät kokonaisuutena mitkä korreloi suurimpaan osaan asioista, ei henkilön saama koulutus. Palkkaan luonnollisesti koulutusaste vaikuttaa, työtehtävistä riippuen.
ja tässä en verrannut eri koulutustasoja toisiinsa. vertaus oli lähinnä siitä, että koulutustaso ei kulje lineaarisessa suhteessa ammattitaitoon. varsinkaan sellaiseen, joka on pitkälle loogisen päättelykyvyn, ongelmaratkaisutaidon, ja luovuuden varassa.
Metabolix kirjoitti:
Eikö ole? Lahjakkuus ja ongelmanratkaisukyky selvästi ohjaavat valintaa matalan ja korkean koulutuksen välillä, ja ihan takuulla datanomikoulusta ja diplomi-insinöörien ohjelmistolinjalta tulee aivan erilaisia koodareita.
Onko? Jos keskustellaan keskitasosta eikä sidota sitä erityisesti mihinkään alaan, niin millä tavalla lahjakkuus ja/tai ongelmanratkaisukyky selvästi ohjaa valintaa matalan ja korkean koulutuksen välillä ja miten se mielestäsi ilmenee?
anppa kirjoitti:
– – niin millä tavalla lahjakkuus ja/tai ongelmanratkaisukyky selvästi ohjaa valintaa matalan ja korkean koulutuksen välillä ja miten se mielestäsi ilmenee?
Ohjelmoinnin saralla näkemykseni perustuu mm. siihen, että en ole kohdannut kovinkaan guruja datanomeja ja toisaalta en ole kohdannut mitään aivan tumpeloita diplomi-insinöörejä. Tuskinpa ne taidot pelkästään koulutuksesta johtuvat, vaan moni hakeutuu omaa tasoaan vastaavaan koulutukseen. Pitää ylipäänsä osata jotain, jotta pääsee diplomi-insinööriksi. On ihan turha väittää, että jokainen pystyisi mihin tahansa ammattiin vain harjoittelemalla.
Lääketiede, sähkötyot ja muu luvanvarainen työ on tietysti poikkeus, jota ei voi harrastepohjalta edes laillisesti tehdä.
Ohjelmointialalla jokainen pystyy oppimaan hyväksi ohjelmoijaksi ilman koulutusta, jos vaan omaa luonnolliset lahjat siihen. luonnollisilla lahjoilla tarkoitan ongelmanratkaisukykyä, luovuutta ja sen sellaista, mitä ei voi koulussa oppia. Koulussa voi oppia erilaisia tapoja ratkoa ongelmia, mutta se on silti erilaista kuin henkilöllä, jolla on siihen lahjoja (kuten usein tätä alaa harrastavilla henkilöillä on).
Tähän ehkä sopisi esimerkki pikajuoksijoista. Kumpi on nopeampi juoksemaan, henkilö joka on harrastanut juoksua, vai henkilö joka on opiskellut juoksemistekniikkaa pätevän valmentajan alaisuudessa? Veikkaisin että nopeampi on se henkilö, jonka fysiikka soveltuu paremmin juoksemiseen. Tekniikan tietämyksestä on etua, mutta se ei ole olennaisin lähtökohta sille, mikä juoksemisessa on tärkeintä.
Itse olen kohdannut useitakin täysin tumpeloita diplomi-insinöörejä, kuten datanomejakin, harrastelijoitakaan unohtamatta. Tällä alalla yksinkertaisesti ei koulutus vaikuta niin voimakkaasti kuin ehkä muilla aloilla. Ei ole olemassa koululaitosta ainakaan suomessa, joka pystyisi suoltamaan alan ammattilaisia, ilman harrastepohjaa. Kun siirrytään koululaitoksesta yritys ja konsernimaailmaan vääntämään enterpriseä, on aika monella koulusta juuri valmistuneella kaverilla sormi suussa. Siitä tulee ero junior ja senior developerin välillä. ja siellä ne samat junnut istuu työpöytiensä ääressä, keskustellen samoista ongelmista keskenään koulutuspohjastaan riippumatta.
Lisäyksenä koululaitoksen puolesta pitää kyllä mainita, että esim. matemaattista ohjelmointia tekevillä tahoilla korkeammasta koulutusasteesta on suoraa hyötyä työelämässä. (tähän kyllä koululaitos ja opettajatkin vaikuttaa aika tavalla)
Suomessa tilanne on tosiaan se, että pelkkä ohjelmointialan koulutuksen läpäiseminen ei kerro kovin paljon taidoista. Paremman käsityksen saisi katsomalla, mitä kursseja henkilö on suorittanut ja millä arvosanoilla. Toki työnantajan on vaikea tietää asiasta, ellei ole käynyt itse juuri samaa koulutusta.
Jos minulle annetaan vapaat kädet, pystyn suunnittelemaan koulutuksen, josta tulee todellisia ohjelmoinnin ammattilaisia. Salaisuus on nostaa kurssien vaatimustasoa huomattavasti nykyisestä.
Mielestäni paras tapa selvittää mahdollisen uuden työntekijän taidot (olen tämän varmasti aiemminkin maininnut), olisi antaa henkilölle työtehtävä. Tapa miten henkilö on tehtävän ratkaissut (ei niinkään aika), antaa parhaan kuvan henkilön tietotaidoista.
Antti Laaksonen kirjoitti:
Jos minulle annetaan vapaat kädet, pystyn suunnittelemaan koulutuksen, josta tulee todellisia ohjelmoinnin ammattilaisia. Salaisuus on nostaa kurssien vaatimustasoa huomattavasti nykyisestä.
Toisaalta jos vaatimustasoa nostetaan, ei se tarkoita, että koulutus paranisi, vaan voi tarkoittaa ihan sitäkin, että sen läpäisee vain parhaat. Vai väitätkö ihan oikeasti, että voit tuosta vain suunnitella koulutuksen, josta tulee yhtä monta henkilöä ulos kuin nykyisestä koulutuksesta? Jos, niin miksei sitä jo tehdä? Jos et, niin tavallaan merkityksetöntä, koska ulos tulee nytkin ne parhaat. Ehkä ei ihan niin koulittuina, mutta silti.
Ja jos oikeasti tuon voisit tehdä, miksi ihmeessä ei annettaisi vapaita käsiä? Raha?
Johtunee siitä, että aika marginaalinen porukka läpäisisi kyseisen koulutuksen. Varsinkin kieliriippumattomana. Yhdistelmäkoulutus voisi olla tähän hyvä ratkaisu. Kotkassakin taisi olla vieä muutama vuosi sitten AMK:n ja yritysten välinen ohjelmointialan koulutusohjelma, jossa oppilaat teki yhteistyötä eri yritysten kanssa, alan oikeita töitä tekien yrityksille, yhdessä koululaitoksessa saamansa opetuksen kanssa. Nykyisin sielläkin taitaa olla pelkkä peliohjelmoinnin koulutusohjelma.
feenix kirjoitti:
Toisaalta jos vaatimustasoa nostetaan, ei se tarkoita, että koulutus paranisi, vaan voi tarkoittaa ihan sitäkin, että sen läpäisee vain parhaat. Vai väitätkö ihan oikeasti, että voit tuosta vain suunnitella koulutuksen, josta tulee yhtä monta henkilöä ulos kuin nykyisestä koulutuksesta?
En väittänyt, että tulisi yhtä monta henkilöä ulos. Mutta jos koulutus vaatii enemmän, niin motivoituneet opiskelijat oppivat enemmän. Toinen kysymys on toki, mistä saada motivaatiota.
Yksi tärkeä muutos olisi vaatia enemmän, ennen kuin kurssin pääsee läpi. Esimerkiksi yliopiston arvosana 1/5 tarkoittaa, että ei ole mitään ymmärrystä kurssin asioista - mutta silti sillä pääsee kurssin läpi.
Oppilaitokset saavat rahaa valmistuneista, mikä ei kannusta järjestämään vaativaa koulutusta. Lisäksi yksittäinen opettaja saa kunniaa, jos kurssin läpäisyprosentti on suuri. Se voi olla merkki hyvästä opetuksesta, mutta myös vähäisistä vaatimuksista.
Käsittääkseni yliopistojen rahoituksen uudistamisen jälkeen valtaosa rahoituksesta tulee ns "toiminnan laajuuden ja vaikuttavuuden mukaan", joka määräytyy muunmuassa tieteellisten julkaisujen määrän kautta. Tosin samalla yksityisen rahoituksen ja erinäisten lahjoitusten osuutta on lisätty, jolloin koulutuksen luonnollisesti kannattaa vastata näista päättävien tahojen mieltymyksiä.
Ohjelmistoalalla työskentelevistä tutuistani varmaankin alle puolet on valmistunut ikinä mistään. Ovat kuitenkin varsin oivia ja päteviä koodareita ja fiksuja ihmisiä. Itsekään en ole valmistunut, enkä sen puoleen aijokaan. Taisi eräs kaverikin kerran puida, mahdollisesti puoliksi vitsillä, että palkkaisi mieluummin koodarin ilman tutkintoa kuin tutkinnolla, koska jos ensimmäiseksi mainitulla on sama tietotaito, on hänellä todennäköisesti kovempi harrastuneisuus ja omasta mielenkiinnosta kumpuava motivaatio.
Tzaeru kirjoitti:
Käsittääkseni yliopistojen rahoituksen uudistamisen jälkeen valtaosa rahoituksesta tulee ns "toiminnan laajuuden ja vaikuttavuuden mukaan", joka määräytyy muunmuassa tieteellisten julkaisujen määrän kautta.
Tästä voi katsoa, miten yliopistojen perusrahoitus muodostuu:
35 % rahoituksesta tulee suoritetuista tutkinnoista (kandi, maisteri ja tohtori). Tämän lisäksi 13 % rahoituksesta tulee suoritetuista opintopisteistä. Siis yhteensä 48 % perusrahoituksesta tulee asioista, joita pystyy "parantamaan" laskemalla vaatimustasoa.
Näemmä kohta "valmistuneet työlliset" - eli miten hyvin opituilla taidoilla pääsee töihin - tuottaa vain 1 % rahoituksesta. :)
Tzaeru kirjoitti:
Taisi eräs kaverikin kerran puida, mahdollisesti puoliksi vitsillä, että palkkaisi mieluummin koodarin ilman tutkintoa kuin tutkinnolla,
Kuulemma joissain piireissä pidetään myös huonona asiana, jos työnhakija on saanut pelkkiä hyviä arvosanoja kursseista.
Tzaeru kirjoitti:
Taisi eräs kaverikin kerran puida, mahdollisesti puoliksi vitsillä, että palkkaisi mieluummin koodarin ilman tutkintoa kuin tutkinnolla,
Nykyaikana on varmaan paljon sellaisia, jotka ovat oppilaitosten kirjoilla. Ainakin eräs tuntemani henkilö luki tutkinnon, meni töihin ja pyrki toiseen yliopistoon päästen sisälle saadakseen opiskelija-alennukset käyttöön.
Jaska kirjoitti:
Tzaeru kirjoitti:
Taisi eräs kaverikin kerran puida, mahdollisesti puoliksi vitsillä, että palkkaisi mieluummin koodarin ilman tutkintoa kuin tutkinnolla,
Nykyaikana on varmaan paljon sellaisia, jotka ovat oppilaitosten kirjoilla. Ainakin eräs tuntemani henkilö luki tutkinnon, meni töihin ja pyrki toiseen yliopistoon päästen sisälle saadakseen opiskelija-alennukset käyttöön.
Joo'o, muutamakin tuttu ovat olleet kymmenisen vuotta kirjoilla siellä sun täällä opiskelematta päivääkään, ihan alennusten takia.
Antti Laaksonen kirjoitti:
35 % rahoituksesta tulee suoritetuista tutkinnoista (kandi, maisteri ja tohtori). Tämän lisäksi 13 % rahoituksesta tulee suoritetuista opintopisteistä. Siis yhteensä 48 % perusrahoituksesta tulee asioista, joita pystyy "parantamaan" laskemalla vaatimustasoa.
Toisaalta 34%:n rahoituksesta katsotaan tulevan "Tutkimuksen" kautta, johon kuuluu julkaisut, tutkimusrahoitukset ja tohtorintutkinnot.
Omalta osaltani voisin väittää, että yliopiston tarjoamat toimintamallit ja kurssit olivat niin huonoja ja tylsiä, ettei siellä sen takia juuri jaksanut viihtyä. Taso liian matala. Jotenka vittuun vain ja töihin.
Tähän alkuperäiseen asiaan siitä, että miksi kyselen:
Kyselen, koska oletan, että täältä voisi löytyä henkilöitä, joilta saisi vastauksia kysymyksiin: Googlaan kyllä myös, mutta googlessa on kaksi ongelmaa:
1) En monestikaan oikein tiedä, mitä pitäisi etsiä
2) Jos jotain löytää, on neuvon toimimista/toimimattomuutta hyvin hankala arvioida. Monesti on käynyt niin, että googlatut ohjelmakoodipätkät ovat vain johtaneet ojasta allikkoon.
Kohdista 1 ja 2 seuraa se, että monesti on helpompi löytää neula heinäsuovasta silmät sidottuna kuin yrittää löytää goolella neuvoa omaan ongelmaansa.
Joo, Googleakin täytyy osata käyttää jotta siitä olisi maksimaalinen hyöty.
Itselleni on hyvin helppoa kirjoittaa googleen hakusanat, joilla kaipaamani vastaus on yleensä ensimmäisessä hakutuloksessa. Mutta tämä vaatii tietenkin sitä, että tietää vähän mitä hakee, mitä haettavat termit ovat englanniksi ja että pystyy vähän kuvittelemaan mitä sanoja oikeassa kysymyksessä voisi olla.
Jos minulla ei olisi mitään hajua miten ongelmaa pitäisi lähestyä, niin sitten tietenkin myös haun tekeminen olisi vaikeampaa.
Mielestäni tärkeä asia osata nykyään on myös juuri hakukoneiden tehokas hyödyntäminen. Siksi olen joskus vastannut johonkin kysymyksiin antamalla linkin googleen sopivilla hakusanoilla. Tämä tietenkin on huono vaihtoehto jos kysyjä ei esimerkiksi osaa lainkaan englantia.
Tämä on ensimmäinen viestini tälle sivustolle. Pistää vähän miettimään jääkö viimeiseksi?
Minä olen pitkän linjan ammattilainen ajalta ennen it-koulutusta. Opastin muutaman vastavalmistuneen DIn ohjelmointitöihin (siis v. 1972). Oli siinä joku, joka ei ollut valmistunut aineenaan teoreettinen fysiikka. Koulutuspohja ei silloin paljon kertonut osaamisesta. Koulutuksen puuttuessa se oli kiinni lähinnä kiinnostuksesta ja lahjakkuudesta. Lahjakkuudesta abtraktiin ajatteluun.
Silloin ei vielä ollut menetelmiä. Niitä vasta mietittiin.
Itse hakeuduin tänne lähinnä siksi, että etsin muita CUDA -ohjelmoinnista kiinnostuneita, mutta eipä täällä sen tapaista ole näkynyt, mutta ehkä pian löytyy?
Aihe on jo aika vanha, joten et voi enää vastata siihen.