dartvaneri kirjoitti:
JuustoPala kirjoitti:
HTML:lässä?
Htmlälässä?
Se lausutaan HooTeeÄmÄl (ainakin mun mielestä), ja se menis sit HooTeeÄmÄl:lässä
JuustoPala kirjoitti:
dartvaneri kirjoitti:
JuustoPala kirjoitti:
HTML:lässä?
Htmlälässä?
Se lausutaan HooTeeÄmÄl (ainakin mun mielestä), ja se menis sit HooTeeÄmÄl:lässä
Noinkohan? Vaiko HTML:ssä?
Se on hötömölö, hötömölössä
Pointti oli se, että suomen kielessä on joukko standardeja sijapäätteitä, jotka eivät ole mielivaltaisia. Inessiivin sijapäätevaihtoehdot ovat ssa ja ssä, mistä hyvin huomataan, ettei "lässä" ole vaihtoehto. Yleensäkin kellojen pitäisi alkaa kilistä, jos yrittää sijapäätteeseen survoa useamman kuin kolme kirjainta tai yhden tavun.
Surkein näkemäni yritys tähän liittyen on kakkosen taivutus: 2:kosessa.
Onko tuon surkeus siinä, että "kakkosessa" ei ole numeraali ensinkään, joten sitä on turhaa yrittää kirjoittaa numero+taivutusmuoto yhdistelmällä.
"Kahdessa" olisi "2:ssa", mutta se ei tarkoita yhtään samaa asiaa kuin "kakkosessa".
Tuli muuten mieleen, että miten lyhennetään "toisessa"? Onko se 2.:ssa?
Grez kirjoitti:
Tuli muuten mieleen, että miten lyhennetään "toisessa"? Onko se 2.:ssa?
Ei, vaan 2:ssa.
Edit. Noni, näin käy kun alkaa pätemään. Eli tosiaan 2:sessa.
2.:oisessa
RQ kirjoitti:
Ei, vaan 2:ssa.
Vaiko peräti 2:sessa? Ainakin J.Korpelan mukaan:
lainaus:
Sellaisia ilmaisuja kuin ”kolmanneksi paras” ei juuri ole mielekästä kirjoittaa numeroita käyttäen, sillä lukuun tulisi sääntöjen mukaan merkitä sekä järjestysluvun tunnus että sijapääte, esimerkiksi ”3:nneksi paras”.
Tosin en tietenkään ole täysin varma tulkitsinko tuon oikein tässä yhteydessä.
Ilmeisesti mikäli taivutusmuoto selviää seuraavast sanasta olisi paras vaan käyttää "2." muotoa. Esim.
"Hän asuu toisessa rapussa" -> "Hän asuu 2. rapussa"
Grez kirjoitti:
Vaiko peräti 2:sessa?
Näin. Kotimaisten kielten keskus
Yleisesti ottaen helppo lähteä etsimään tuota sijapäätettä järjestysluvuista kun taivuttaa sanaa useampaan muotoon niin löytää sanan vartalon esim.
toinen 2:nen (tai 2.)
toista 2:sta
toisen 2:sen
toisessa 2:sessa
eli sanavartalo on toi jonka perässä olevat kirjaimet ovat sitten sijapääte. Poikkeuksia tietenkin löytyy ja niitä voi vaikka tuolta Kotimaisten kielten keskuksen sivuilta lukea, mutta perus nyrkkisääntönä.
Alkuperäiseen kysymykseen palatakseni, eikös lyhenteet ja akronyymit kirjoiteta auki ja sitten päätetä? Mulla kun on hatara käsitys joskus opetetusta muistisäännöstä, että kännissä ei signaali kulje, mutta signaali kulkee CAN:ssa.
Hyper Text Markup Languagessa eli HTML:ssa.
Kirjoitusasu riippuu siitä, miten lyhenne on tarkoitus lukea. Esimerkiksi ”deoksiribonukleiinihappoa” lyhennetään ”DNA:a” mutta ”dee-än-aata” lyhennetään ”DNA:ta”. (Sen sijaan lehdistön nykyaikainen suosikki on ”dnata”, joka on selvästi väärin kirjoitettu ja kuulostaa luettuna ihan hassulta.)
Edellisen perusteella siis ”HTML:ssä” on yleensä oikea muoto. Myös ”HTML:ssa” ehkä kelpaa, jos haluaa kuulostaa 90-luvun suomalaisen tieteiselokuvan englantia taitamattomalta nörtiltä, mutta koska ”language” lausutaan jopa huonolla englannilla suunnilleen ”längvits”, senkin oikea sijapääte on -ssä.
Kun nyt tuli tuo ”dnata” puheeksi, käsitellään saman tien myös kaksoispisteen käyttö. Kaksoispistettä käytetään molemmissa edellä mainituissa tilanteissa eli silloin, kun lyhenne luetaan kirjain kerrallaan, ja silloin, kun luetaan koko lyhentämätön termi. Kaksoispistettä ei käytetä, jos lyhenne luetaan kuin sana – esimerkiksi ”puhumme NATOsta”.
Mites puheessa tehdään ero, että "puhumme natosta" (aviomiehen sisaresta) vai "puhumme NATOsta" (Pohjois-Atlantin liitosta)
Metabolix kirjoitti:
Kun nyt tämä tuli puheeksi, käsitellään saman tien esiin myös kaksoispisteen käyttö. Kaksoispistettä käytetään, kun alkuosa on lyhenne ja luetaan kirjain kerrallaan – esimerkiksi ”tutkimme DNA:ta”. Joskus lyhenne luetaan kuin sana – esimerkiksi ”puhumme NATOsta”.
Tuolloin "NATO" kirjoitettaisiin Nato, koska sitä käytetään sanana eikä lyhenteenä. Samoin sijapääte pitäisi valita kai sen mukaan, miten sana oikeasti lausutaan. Enkä tarkoita tällä sitä, miten joku sen itse kuvittelee muiden lausuvan hänen kirjoitustaan lukiessaan, vaan että miten se oikeasti lausutaan (puhekieli vs. kirjakieli). Useimmiten tämä tarkoittaa sitä, että suositaan sanan täydellistä muotoa, mutta esimerkiksi juuri tuo "dna" lausutaan kolmena kirjaimena.
Toisaalta kieli elää koko ajan ja monet tahot käyvät taistelua sen osalta, miten mikäkin vierasperäisempi sana tai sanamuotoinen lyhenne pitäisi kirjoittaa. Tietokone-lehdessä esimerkiksi on oltu melko uppiniskaisesti sitä mieltä, että kaikki lyhenteet kirjoitetaan pienin kirjaimin ja erisnimet yhdellä isolla (alku)kirjaimella mistään muusta mahdollisesta säännöstä välittämättä. Itse vaihtelin vuosia tyyliä vähän väliä, mutta sitten kyllästyin arpomaan, ja päätin että kirjoitan kaikki lyhenteet pienillä kirjaimilla, koska on myös luettavampaa. Alkujaan olin kylläkin sitä mieltä, että capsilla kirjoitettuna ne ovat luettavampia. ITunesin kirjoitan kyllä ihan "iTunesina", paitsi että tietysti sääntö virkkeen ensimmäisen sanan aloittamisesta isolla alkukirjaimella menee kaiken edelle.
The Alchemist kirjoitti:
Tietokone-lehdessä esimerkiksi on oltu melko uppiniskaisesti sitä mieltä, että kaikki lyhenteet kirjoitetaan pienin kirjaimin ja erisnimet yhdellä isolla (alku)kirjaimella mistään muusta mahdollisesta säännöstä välittämättä.
Mikrobitissä tykätään kirjoittaa taas Windows pienellä :)
Hvä keskustelu. Itse en ymmärrä, miksi lehdistö kirjoittaa niin usein sanan Windows pienellä. Sehän on erisnimi!
Miten esimerkisi Internet Explorer 9 pitäisi lyhentää?
– IE9
– ie9
– IE 9
Usein näkee tuota ylintä, mutta onko se miten oikein?
HTML5 kirjoitti:
Itse en ymmärrä, miksi lehdistö kirjoittaa niin usein sanan Windows pienellä. Sehän on erisnimi!
Alan lehdissä (muissakin kuin Tietokone-lehdessä) on menty gemenan (”pienten kirjainten”) käyttöön aika laajasti lähinnä kai esteettisistä syistä. Itse tajusin esteettisen ongelman katsoessani kirjoittamaani juttua, jossa esiintyi ”WWW” suunnilleen joka lauseessa.
Mutta selvä virhehän ”windows” toki on – ”Windows” on kiistaton erisnimi (kun taas ”Internet” ja ”Web” ovat tulkinnanvaraisia) jo sen takia, että se on tavaramerkki.
HTML5 kirjoitti:
Miten esimerkisi Internet Explorer 9 pitäisi lyhentää?
– IE9
– ie9
– IE 9Usein näkee tuota ylintä, mutta onko se miten oikein?
Kirjain-numero-yhdistelmille ei ole selviä yleisiä sääntöjä, ei myöskään versaalin ja gemenan käytölle lyhenteissä, ja kaikki nuo vaihtoehdot voidaan selittää oikeiksi. Selvin vaihtoehto on IE 9, koska siitä erottuu versionumero, joka on usein hyvin olennainen.
Valitettavasti alalla on yleisesti ruvettu kirjoittamaan tällaisia ilmauksia yhteen, mikä ei ainakaan edistä selvyyttä. HTML5-luonnoksissa ja myös -logoissa on ”HTML5”, joten kaipa sitä pitää käyttää. Paljon kyseenalaisempaa on periaatteen soveltaminen määrittelyihin, jotka itse käyttävät toista tapaa, kuten ”HTML5 differences from HTML4” (http://www.w3.org/TR/html5-diff/). Ja sekavuutta lisää kirjoitusasu ”HTML 5.1”.
Aihe on jo aika vanha, joten et voi enää vastata siihen.