Kuka on Suomen paras ohjelmoija? En yritä löytää yhtä henkilöä, vaan kärjen. On tietenkin mahdollista, että paras ohjelmoija on tuntematon, mutta kai siinä tulee tunnetuksi, kun kehittää jotain tosi hyvää.
Heittäisin itse kehään Linus Torvaldsin ja Jarkko Oikarisen.
Tuskinpa asiaan on mitään yksiselitteistä vastausta. Ensiksi pitäisi määritellä, miten vertaillaan ohjelmoijien paremmuutta. Sitten kaikilta ohjelmoijilta tulisi mitata tuo ominaisuus, joka vertailee paremmuutta. Mutta kellä olisi motivaatiota osallistua moiseen testiin? Ja jos vaikka henkilö A osaa kaiken C++:sta ja henkilö B kaiken Matlabista, niin miten paremmuutta verrataan, jos he työskentelevät ihan erityyppisten projektien parissa?
Mielenkiintoinen kysymys :)
Jos ajatellaan vaikka, että henkilö A pystyy tekemään algoritmin tiettyyn tehtävään B:tä nopeammin, on A parempi ohjelmoija. Tietenkin jollakin ohjelmointikielellä se voi onnistua nopeammin kuin toisella lähinnä kirjastojen takia. Myös algoritmin tehokkuus ja virheettömyys ym. laatutekijät kertovat ohjelmoijan osaamisesta.
Koettakaa ymmärtää tämä ajatuksen kulku: ongelma paperilla -> ongelma pään sisäpuolella -> ratkaisu pään sisäpuolella -> ratkaisu paperilla. Mitä nopeammin ja mitä parempi ratkaisu pään sisäpuolella syntyy, sitä parempi ohjelmoija on kyseessä. Toki hyvä ohjelmoija saa ratkaisun pään sisäpuolelta paperille lyhyessä ajassa.
Entä jos ei käytä paperia ratkaisuun?
Ja miten yksistään koodaava on heti parempi kuin koodari, joka pystyy tekemään työtä ryhmässä?
Itse ainakin arvostan enemmän koodaria, joka pystyy tuottamaan sellaista koodia, että sitä voi käyttää yleispätevämmin kuin vain ratkaista jonkun "tehtävän".
Tuleekin mieleen ettei AP välttämättä ole itse kovin paljoa koodannut.
Jaska kirjoitti:
Ja jos vaikka henkilö A osaa kaiken C++:sta ja henkilö B kaiken Matlabista, – –
Eihän tällä ole paljonkaan tekemistä ohjelmointitaidon kanssa. Melkein kuin valittaisiin paras kirjailija sen mukaan, kuka osaa eniten sanoja.
jukkah kirjoitti:
Kai siinä tulee tunnetuksi, kun kehittää jotain tosi hyvää.
Läheskään kaikki hyvät ohjelmoijat eivät edes yritä tehdä hienoja ohjelmia, joista voisi tulla kuuluisaksi, ja läheskään kaikki kuuluisat ohjelmat eivät ole hyvien ohjelmoijien tekemiä.
jukkah kirjoitti:
Jos ajatellaan vaikka, että henkilö A pystyy tekemään algoritmin tiettyyn tehtävään B:tä nopeammin, on A parempi ohjelmoija.
Ohjelmointi ei ole yksi ala. Käytännön ohjelmoinnissa algoritmin keksiminen ei välttämättä ole järin suuri osa työstä, ja vastaavasti algoritmitaiturit eivät aina ole kovin taitavia ohjelmoinnin muilla alueilla.
En usko, että esimerkiksi mainitsemasi Linus Torvalds olisi läheskään paras suomalainen algoritmiohjelmoija, ja vastaavasti suomen parhaat algoritmiohjelmoijat eivät ehkä kykenisi yhtä hyvin hallitsemaan Linuxin kokoista projektia.
Entä kuka on paras, jos A:lla kestää algoritmin tekemisessä 5 tuntia, B:llä 4 tuntia, B:llä netin kanssa 3 tuntia ja A:lla netin kanssa 1 tunti? Onko taitavampaa osata paljon algoritmeja nopeasti ulkoa vai saada työ tehtyä mahdollisimman tehokkaasti?
jukkah kirjoitti:
Tietenkin jollakin ohjelmointikielellä se voi onnistua nopeammin kuin toisella lähinnä kirjastojen takia.
Oletko käyttänyt montakaan eri kieltä? Esimerkiksi funktionaalisten ja imperatiivisten kielten ero on suurempi kuin pari kätevää kirjastoa. Monet perusasiat tehdään näillä aivan eri tekniikalla.
jukkah kirjoitti:
Toki hyvä ohjelmoija saa ratkaisun pään sisäpuolelta paperille lyhyessä ajassa.
Minusta juuri tuo on luettelemistasi vaiheista se, joka vähiten liittyy oikeaan ohjelmointitaitoon. Joskus ongelmaa voi miettiä iät ja ajat, ja tuloksena on parikymmentä riviä yksinkertaista koodia – tuskin edes viiden minuutin työ.
jukkah kirjoitti:
Toki hyvä ohjelmoija saa ratkaisun pään sisäpuolelta paperille lyhyessä ajassa.
Itse kirjoitan kyllä koodit yleensä suoraan koneelle.. Aika 60-lukua toi että kirjoitetaan ohjelma paperille.
Taitavia algoritmiohjelmoijia löytyy IOI-kilpailussa menestyneistä:
Tällä mittarilla paras suomalainen on ollut Tero Karras, joka sai hopeamitalin vuosina 1997–1999 ja kultamitalin vuonna 2000.
Grez kirjoitti:
Itse kirjoitan kyllä koodit yleensä suoraan koneelle.. Aika 60-lukua toi että kirjoitetaan ohjelma paperille.
Lebe80 kirjoitti:
Entä jos ei käytä paperia ratkaisuun?
Ymmärtääkseni yrityksissä koodi tulostetaan oikeasti vielä paperillekin. Tuon "paperi"-sanan voi tietenkin ymmärtää laajemminkin vaikka yhdistelmällä paperi-asiakirja-tiedosto.
Lebe80 kirjoitti:
Ja miten yksistään koodaava on heti parempi kuin koodari, joka pystyy tekemään työtä ryhmässä?
Itse ainakin arvostan enemmän koodaria, joka pystyy tuottamaan sellaista koodia, että sitä voi käyttää yleispätevämmin kuin vain ratkaista jonkun "tehtävän".
En ajatellut ollenkaan tiimityötä, mutta hyvää kodia pystyy tuottamaan ja ymmärtämään jokainen hyvä ohjelmoija ja hyvä koodi on myös uudelleenkäytettävää.
Lebe80 kirjoitti:
Tuleekin mieleen ettei AP välttämättä ole itse kovin paljoa koodannut.
Mikäli tuolla AP:llä tarkoitat minua, niin oletan, että tiedät ikäni (sinä taas olet koodannut enemmän kuin minä elänyt). En ole Linux-nörtti enkä hakkeri, mutta ohjelmoija kuitenkin. Kokemukseni voin todistaa parilla seikalla:
Metabolix kirjoitti:
Jaska kirjoitti:
Ja jos vaikka henkilö A osaa kaiken C++:sta ja henkilö B kaiken Matlabista, – –
Eihän tällä ole paljonkaan tekemistä ohjelmointitaidon kanssa. Melkein kuin valittaisiin paras kirjailija sen mukaan, kuka osaa eniten sanoja.
Minä ainakin tykkään enemmän kirjoista, joiden sanavarasto on valtava kuin suppea.
Metabolix kirjoitti:
Läheskään kaikki hyvät ohjelmoijat eivät edes yritä tehdä hienoja ohjelmia
Mitä sitten, pikku vimpaimia omaan käyttöön vai vimpain pro -ohjelmia työnantajalle?
Metabolix kirjoitti:
Ohjelmointi ei ole yksi ala. Käytännön ohjelmoinnissa...
Tuota en kyllä ajatellut loppuun asti. Tarvitaanko käytännön ohjelmointiin yrityksissä kovapalkkaista ohjelmoijaa, kun saman asian hoitaa hitaammin paljon matalampipalkkainen?
Metabolix kirjoitti:
Onko taitavampaa osata paljon algoritmeja nopeasti ulkoa vai saada työ tehtyä mahdollisimman tehokkaasti?
Kuuluuhan ongelman ratkaisemiseen ongelman tutkiminen. Yksi nopeimmista ratkaisutavoistahan on käyttää valmista koodia. Menetelmä on yleensä vapaa.
Metabolix kirjoitti:
Esimerkiksi funktionaalisten ja imperatiivisten kielten ero on suurempi kuin pari kätevää kirjastoa. Monet perusasiat tehdään näillä aivan eri tekniikalla.
Siksi yleensä osataankin useampi kieli (ja paradigma).
Metabolix kirjoitti:
Joskus ongelmaa voi miettiä iät ja ajat, ja tuloksena on parikymmentä riviä yksinkertaista koodia – tuskin edes viiden minuutin työ.
Entä jos ratkaisu on päässä kirkas, mutta sitä ei saa ulos sieltä.
Antti Laaksonen kirjoitti:
Tällä mittarilla paras suomalainen...
Kiitos Antti Laaksonen, nyt alkoi löytyä luetteloa. En ole "ehtinyt" kuin vilkaista tuota sivua joskus kauan sitten.
Tuo luettelo ei kylläkään ole tarkalleen etsimäni, mutta ajaa kuitenkin saman asian.
jukkah kirjoitti:
Metabolix kirjoitti:
Ohjelmointi ei ole yksi ala. Käytännön ohjelmoinnissa...
Tuota en kyllä ajatellut loppuun asti. Tarvitaanko käytännön ohjelmointiin yrityksissä kovapalkkaista ohjelmoijaa, kun saman asian hoitaa hitaammin paljon matalampipalkkainen?
Palkkausta tai nopeutta oleellisempi asia on käytännössä lopputuotteen toimivuus, turvallisuus ja jatkokehitettävyys.
Mitä kysymykseen "Kuka on paras X" tulee, vastaus on yksinkertaisesti: ei kukaan. Parhaus on täysin riippuvainen asetetuista tavoitteista, eikä itsessään tavoittelemisen arvoista. Valtaosa alallaan menestyneistä ja arvostetuista ihmisistä ovat yksinkertaisesti kiinnostuneita, uteiliaita ja usein varsin nöyriä.
jukkah kirjoitti:
Ymmärtääkseni yrityksissä koodi tulostetaan oikeasti vielä paperillekin.
En ole kuullut kyllä yhdestäkään tuollaisesta yrityksestä. Olen lukenut TheDailyWTF sivustolla kyllä tapauksesta, jossa tulostettiin lentosimulaattorin sorsat ja jopa grafiikat "tekstinä", koska armeijan rahoittamassa projektissa vaadittiin 10 hyllymetrillistä dokumentaatiota.
jukkah kirjoitti:
Tarvitaanko käytännön ohjelmointiin yrityksissä kovapalkkaista ohjelmoijaa, kun saman asian hoitaa hitaammin paljon matalampipalkkainen?
Ei se määrä vaan se laatu. Tietty jos projekti on luonteeltaan "koodaa ja unohda" ja jos tuotoksen laatu menee asiakkaalle läpi, niin sittenhän huonotkin koodarit toimii.
Grez kirjoitti:
jukkah kirjoitti:
Ymmärtääkseni yrityksissä koodi tulostetaan oikeasti vielä paperillekin.
En ole kuullut kyllä yhdestäkään tuollaisesta yrityksestä.
Itse olen henkilökohtaisesti nähnyt sivukaupalla erään firman tulostettua koodia eli kyllä tuota jonkin verran näytetään harrastettavan (huom. kyseessä ei ole kuitenkaan mikään aivan pieni firma).
jukkah kirjoitti:
Minä ainakin tykkään enemmän kirjoista, joiden sanavarasto on valtava kuin suppea.
Luetko sitten mielelläsi sanakirjoja? Niissähän sanavarasto on kaikkein laajin.
jukkah kirjoitti:
Metabolix kirjoitti:
Läheskään kaikki hyvät ohjelmoijat eivät edes yritä tehdä hienoja ohjelmia
Mitä sitten, pikku vimpaimia omaan käyttöön vai vimpain pro -ohjelmia työnantajalle?
Ryhmätöitä, joissa yhden henkilön nimi ei tule kovin näyttävästi esiin, tai niin pieniä projekteja, ettei niistä saa suurta mainetta. Moni valitsee palkkatyöt mieluummin kuin yrittäjyyden.
jukkah kirjoitti:
Tarvitaanko käytännön ohjelmointiin yrityksissä kovapalkkaista ohjelmoijaa, kun saman asian hoitaa hitaammin paljon matalampipalkkainen?
Yleensä se hitaammin koodaava tekee myös enemmän virheitä ja purkkaratkaisuja, jolloin lopputulos ehkä täyttää speksit mutta on huono. Valitettavasti monessa firmassa todella toimitaan näin.
jukkah kirjoitti:
Entä jos ratkaisu on päässä kirkas, mutta sitä ei saa ulos sieltä.
Silloin se ei ole päässä tarpeeksi kirkas.
Aihe on jo aika vanha, joten et voi enää vastata siihen.