Olen pähkäillyt että miten sähköinen käsky muuttuu fyysiseksi käskyksi?
Esim.
jos ajaa radioohjattavalla autolla niin:
1. Vääntää ohjaimessa jotain namiskaa.
2. Ohjain ilmoittaa vastaanottimelle että nyt pitää kääntyä sinne ja tänne.
3. vastaanotin ilmoittaa käskystä servolle
(Mutta mitä tässä välissä tapahtuu? Itse en ole keksinyt muuta kuin että sisällä olisi jokin ns. domimoeffekti, että ensin servo lähettaa jonkun pienen sähköpulssin sitten pulssi osuu johonkin ja lähettää matkaan isomman ja isommaan jne. mutta tälläinen järjestely olisi vaikea toteuttaa, varsinkin "mikrokoossa"
4. servo vääntää pyörää jonnekkin
Eli: miten nollat ja ykköset muuttuvat fyysiseksi tapahtumaksi?
E1: Pakko sanoo: 4700 AIHEEN TEKIJÄ OLEN MINÄ :D
loked kirjoitti:
3. vastaanotin ilmoittaa käskystä servolle
(Mutta mitä tässä välissä tapahtuu? Itse en ole keksinyt muuta kuin että sisällä olisi jokin ns. domimoeffekti, että ensin servo lähettaa jonkun pienen sähköpulssin sitten pulssi osuu johonkin ja lähettää matkaan isomman ja isommaan jne. mutta tälläinen järjestely olisi vaikea toteuttaa, varsinkin "mikrokoossa"
Servoa ohjataan jännitteellä. Eli vastaanotin muuttaa ulostulojännitettään, jolloin servo hakeutuu sitä jännitettä vastaavaan asentoon.
loked kirjoitti:
Eli: miten nollat ja ykköset muuttuvat fyysiseksi tapahtumaksi?
Missä niitä nollia ja ykkösiä on? Toki ohjaus voidaan toteuttaa digitaalisesti, mutta käsittääkseni noi radio-ohjattavat on perinteisesti ollut ihan analogisia vermeitä.
Selvä, Entä miten vastaanotin pystyy lähettämään jänitteen?
E1: Tai pikemminkin: miten vastaannotin muuttaa jännitettä?
Eiköstäpaitsi effektin tekemiseen tarvita melko suuri "annos" sähköä? eikö sähköa kulu tavattomasti?
loked kirjoitti:
Selvä, Entä miten vastaanotin pystyy lähettämään jänitteen?
No ihan samalla tavalla kuin tavallinen matkaradio tuottaa jännitteen kaiuttimelle tai kuulokkeille.
loked kirjoitti:
E1: Tai pikemminkin: miten vastaannotin muuttaa jännitettä?
Eli tähän tyyliin, jos ihan erilliskomponenteilla tehdään FM-vastaanotin:
http://circuitelectronic.net/wp-content/uploads/2009/07/One-Transistor-FM-Receiver-Circuit-Schematic.gif
loked kirjoitti:
Eiköstäpaitsi effektin tekemiseen tarvita melko suuri "annos" sähköä? eikö sähköa kulu tavattomasti?
Tottakai servolle on ohjaussignaalin lisäksi kytketty myös käyttöjännite.
"Sähkö" eli teho otetaan yleensä kauko-ohjattavan akusta.
Hmm, radiolähetin käyttää tietyn taajuista kantoaaltoa informaation lähettämiseen, vastaanotin on viritetty samalle aaltopituudelle. Kantoaallon amplitudia muuttaen saadaan informaatio siirtymään vastaanottimeen. Informaatio voi olla analogista tai digitaalista. Vastaanottimen ohjauspiiri säätää ja ohjaa toimilaitteita informaation mukaisesti. Amplitudia muutetaan esim. tässä tapauksessa hallintalaitteilla. Säätöpiirit (servot ja propot) ovatkin sitten oma lajinsa.
Mekaaninen liike tehdään leluissa yleensä sähkömagnetismin avulla. Moottoreilla saadaan aikaiseksi pyörivä liike ja keloja käytetään lineaarisiin suhteellisen lyhyisiin liikkeisiin.
Jos aihe kiinnostaa niin suosittelen tutustumaan elektroniikan perusteisiin. Kirjastosta löytyy hyviä vaihtoehtoja - ainakin 70-luvulla oli :-)
Grez kirjoitti:
Mitäs tuo sotku tuolla meinaa?
loked kirjoitti:
Mitäs tuo sotku tuolla meinaa?
Mikä ihmeen sotku?
"Sotku", johon loked viittasi, on piirikaavio, jonka ymmärtäminen vaati elektroniikka osaamista.
Pyrin seuraavassa tiivistämään kyseessä olevan laitteiston toiminnan siinä määrin pelkistetysti, että toimintaperiaate olisi ymmärrettävä. Jätän muutamia laitteiston teknisen toiminnan kannalta oleellisia osia kertomatta, mutta perusperiaate on seuraava.
loked kirjoitti:
1. Vääntää ohjaimessa jotain namiskaa.
"Namiska" on kytkin, jonka vääntämisen seurauksena sähkövirta voi kulkea kytkimen läpi. Sähkövirta ohjataan edelleen radiolähettimen mikropiirille, josta signaali jatkaa matkaansa sarjana radioaaltoja ilman halki. Sanotaan vaikka, että mikropiiri on ohjelmoitu lähettämään binäärisignaali 11 kun ohjaimesta väännetään eteenpäin-kytkintä.
loked kirjoitti:
2. Ohjain ilmoittaa vastaanottimelle että nyt pitää kääntyä sinne ja tänne.
Vastaanotin sisältää myös mikropiirin, joka "osaa tulkita" mitä millainenkin sarja radioaaltoja merkitsee. Lähetin ja vastaanotin juttelevat siis samaa kieltä. Esimerkiksi vastaanottimen mikropiiri ottaisi nyt vastaan binäärisignaalin 11. Vastaanottimen mikropiiri on rakennettu niin, että se muuttaa saapuvat radioaallot uudelleen virran kulkemiseksi tai kulkemattomuudeksi. Tavallaan vastaanottimen mikropiiri on kuin kytkin, joka menee päälle ja pois riippuen siitä mitä radioaaltoja se vastaanottaa.
loked kirjoitti:
vastaanotin ilmoittaa käskystä servolle
Asioiden yksinkertaistamiseksi selitän tämän vain tavallisen tasavirtamoottorin toimintana, servo on hiukan monimutkaisempaa ohjausta vaativa moottori.
Vastaanottimen mikropiirin kytkin on nyt kytkettynä päälle, koska se sai alunperin lähettimeltä tulleen signaalin. Vastaanottimen mikropiirin perään ei kuitenkaan (yleensä) voida suoraan laittaa moottoria. Moottorin virrankulutus on niin suuri ettei se pyörisi mihinkään ja pahimmassa tapauksessa polttaisi mikropiirin. Vastaanottimen heikko sähkövirta on vahvistettava, tällöin käytetään transistoria. Transistori on taas kuin eräänlainen kytkin. Saadessaan vastaanottimen mikropiiriltä heikon sähkövirran, se kytkeytyy päälle. Kytkeytessään päälle se ohjaa moottoria, samaan tapaan kuin sormella valokatkasijan painaminen saa kattolampun syttymään. Sormen tilalla on nyt vain heikko sähkövirta ja kattolampun tilalla moottori.
Esimerkkitapauksessamme vastaanotettu signaali 11 kytkisi siis mikropiiriin yhdistetyn transistorin päälle. Transistori kytkisi moottorin ja autossa olevien paristojen muodostaman piirin. Auto huristelisi eteenpäin.
Radiosignaalissa ei siis kuljetettu muuta kuin pieni määrä informaatiota, ei suinkaan sähköä jolla ohjattaisiin mitään. Lähetin ja vastaanotin sisältävät kummatkin omat jännitelähteensä.
Aihe on jo aika vanha, joten et voi enää vastata siihen.
