Sovin asiakkaan kanssa sovelluksen kehittämisestä. Työtä tehtiin kunnes asiakas päätti olla hiljaa. Laitoin laskut perintään ja asiakas riitautti perinnän. Lopputulos oli, että perintätoimisto lähetti lapun. Siinä kerrottiin, että ei voida periä.
Onko joku keksinyt yleisen asiakirjamallin ohjelmistokehityksen tekoon? Sellaisen mikä sopivasti takaa ohjelmiston suunnittelijan ja tilaajan velvollisuudet.
Itse ratkaisin perinnän tekemällä sivut, jossa kerron projektista avoimesti.
no sellaista asiakirjamallia kutsutaan sopimukseksi. Missä luonnollisesti on myös kaupan / tilauksen purku käsiteltynä. Tämä nyt vaan vaikuttaa malliesimerkiltä siitä miten käy kun sopparia ei ole tehty. Tough luck, ota opiksi tästä ja muista
lyödä sopparit tulevaisuudessa pöytään.
Mutta lapsellista on jonkun nettiblogin pystyyn laittaminen missä asiakassuhteistasi manaat, ja taustalla vielä joku p****n kuva. Eipä tuo tuleville asiakkaille anna hyvää kuvaa itsestäsi. Ei tulevia asiakkaita kiinnosta se mitä sinun ja entisen asiakkaasi välillä on tapahtunut.
Jos sinulla ei mitään juridisesti kelpaavaa materiaalia ole tuon kaupan vahvistamiseksi jotta perintäkin onnistuisi, on enemmän kuin mahdollista että asiakas saakin uuden päähänpiston eikä tuota ko. tuotetta enää halua.
ei auta kuin ottaa opiksi. Nyt leuka pois rinnasta ja kohti uusia asiakkaita!
Suomessa sopimuksen muoto on vapaa, ja riitojen kannalta paperinen, kummankin osapuolen allekirjoituksella varustettu muoto on varmaankin aika näppärä. (Jos tällaista tai muutakaan selkeää sopimusta ei tehdä, on hyvin mahdollista, että asiakas luulee sopimisen jääneen kesken ja hankkii jonkun muun hommiin, jolloin käy juuri noin.)
Kirjaisin sopimukseen ainakin seuraavat seikat:
En itse ole yrittäjä tai freelanceri, joten en ole joutunut tekemään tällaista sopimusta. Uskon kuitenkin, että jopa seuraava palikkaversio olisi jokseenkin lainvoimainen:
lainaus:
Sopimus
X tekee Y:lle sovelluksen, joka täyttää seuraavat vaatimukset:
* ...
* ...Y maksaa tästä työstä X:lle <?> euroa palkkaa (<?> euron laskun?). Maksu suoritetaan, kun yllä esitettyjen vaatimusten mukainen sovellus on esitelty Y:lle ja Y on sitä testannut. Maksun jälkeen sovellus siirretään asiakkaan omalle palvelimelle.
Työ pyritään saamaan valmiiksi <?> mennessä, ellei ilmene ylivoimaista estettä (force majeure), jonka vuoksi työ viivästyy. Mikäli työ myöhästyy jostakin X:n aiheuttamasta syystä, Y:lle hyvitetään <?>.
Jos sovelluksessa havaitaan seuraavan vuoden aikana selviä virheitä, joiden vuoksi sen ei voida katsoa täysin täyttävän yllä esitettyjä vaatimuksia, virheet korjataan ilman lisäkorvausta. Sen sijaan muista muutoksista, lisäyksistä tai parannuksista veloitetaan <?> euroa tunnilta tai erillisen sopimuksen mukaan.
Jos Y irtisanoo tämän sopimuksen, hän on velvollinen korvaamaan X:lle sen osuuden sovitusta palkasta (hinnasta?), jonka edestä X itse katsoo tehneensä töitä ennen sopimuksen purkautumista. Jos X irtisanoo tämän sopimuksen, hän on velvollinen korvaamaan Y:lle aiheuttamansa kustannukset, kuitenkin enintään puolet sovitusta palkasta (hinnasta?). Osapuolet voivat myös sopia yhdessä sopimuksen purkamisesta muilla ehdoilla.
Hyvä tapa tehdä sivuja on laittaa varsinaiset php koodit omalle palvelimelle ja asiakkaan palvelimella on koodi joka hakee ne. Näin maksu ongelmien kohdatessa voi yhteyden katkaista. Ainakin neuvottelu on helpompaa.
peg kirjoitti:
Hyvä tapa tehdä sivuja on laittaa varsinaiset php koodit omalle palvelimelle ja asiakkaan palvelimella on koodi joka hakee ne.
Ei tosin auta mitään esim. lrpn tapauksessa, jossa käsittääkseni toimeksiantaja päättikin, ettei halua koko hommaa, jonka eteen oli jo tehty työtä.
Liekö muutenkaan kovin hyvä idea, jos mietitään, miten tuollainen vaikuttaisi palvelun laatuun, tietoturvaan tai "oman palvelimen" kuormitukseen?
Niin, tosin pienehkön asiakkaan tapauksessa kuormituksella ei niin väliä ja senhän voisi sitten siirtää kokonaan asiakkaan palvelimelle kun maksu on saatu.
Kuitenkin kaiken kaikkiaan huono ratkaisu. Olihan jossain juttua sellaisestakin asiakkaasta, jolla oli tapana hankkia aina uudet sivut joltain hyväuskoiselta siksi aikaa kunnes ne menevät säppiin maksamattomuuden takia.
Mietin tuossa joskus, että voisikohan esim. jemma.fi -palvelua tai vastaavaa käyttää softaprojekteissa yksityisille. Todennäköisesti tuon palvelun ehdot ei sovellu kuin fyysisen tavaran kauppaan, mutta periaatteessa olisi ihan hyvä sellainen palvelu, jossa toimeksiantaja voisi laittaa sovitun palkkion pantiksi ja toimittaja voisi lunastaa sen kun sovellus on valmis. Ongelmiahan siinäkin tietty tulisi, jos tekijä ja tilaaja ovat erimielisiä valmiudesta.
no jos sopparit on tehty, tuote toimitettu ja tilaaja on laskun jättänyt maksamatta, eiköhän rahat saa ulosoton kautta. tai sitte "myy" laskun perintäfirmalle joka maksaa sulle rahat heti, ja ottaa itse korkojen kanssa tilaajalta.
Mahtaneeko nuo perintäfirmatkaan ostaa mitä tahansa saatavia jos luottotarkistuksia yms. ei ole tehty? Käsittääkseni tuossa mainitsemassani tapauksessa ostaja oli "varaton".
Tosiaan mitään ongelmaahan ei pitäisi olla jos sopparit on tehty ja luottokelpoisuus tarkastettu. Kuitenkin usein olisi kätevää sopia asioista netin yli näkemättä koko asiakasta, eikä sähköinen luotettava tunnistus välttämättä ole käytettävissä.
Pitäisikö kehitys pilkkoa etappeihin ja pieneen ennakkomaksuun? Aina kun etappi on saavutettu, raha vaihtaa omistajaa. Sitten eteenpäin.
Tässä kyseisessä tapauksessa laskut kyllä menivät perintään. Perintää ei vaan voi hyvän perintätavan mukaisesti jatkaa, jos perintään liittyy riitaisuus.
Aika vekkulia, vai mitä?
Sain perintätoimistolta postia. Siinä oli mukana kirjeenvaihtoa asianajajan ja tilaajan väliltä. Se meni näin.
Tilaaja kirjoitti:
Olisiko sinulta mahdollista saada jonkinmoinen todistus siitä että yritimme käydä kauppaa ohjelmistosta, mutta Lasse hylkäsi kaupan ja kauppa näin ollen peruttu. Saatan tarvita sellaisen perintätoimistolle, joka otti yhteyttä lassen tekemän laskun tiimoilta. Voisi välttyä turhilta ongelmilta.
Sitten asianajaja kyseli tyhmiä ja laati muistion, joka riitautti perinnän.
Normipäivä. Riittaisuudet voidaan ratkaista, eli jos olette tehneet siitä ostajan kanssa sopimuksen niin voit toki käydä käräjöimässä. Sehän nyt on selvää, ettei mitä tahansa feikkilaskuja peritä.
Jos saisin feikkejä laskuja niin tekisin niistä varmasti rikos ilmoituksen. En usko, että silloin tarvitsee riitauttaa perittäviä...
Jos ei halua maksaa, kehitellään joku paskajuttu ja riitautetaan asia.
Tämän takia haluan täällä kirjoittaa. Varovainen pitää olla alusta asti.
No kyllä noita aiheettomia laskuja tulee sellaisiakin, joista ei viitsi tehdä rikosilmoitusta. Olisin itse tänä vuonna joutunut haastamaan mm. Luottokunnan, Eniron ja verottajan oikeuteen, jos se olisi ainoa keino kumota lasku.
Ei tuossa minusta ole mitään ihmeellistä jos tilaaja on sitä mieltä ettei ole tilannut.. Jos voit todistaa, että tilaus on tapahtunut ja toimitus on tapahtunut tilauksen mukaisesti, niin saat tuon laskun kyllä perittyä.
Aihe on jo aika vanha, joten et voi enää vastata siihen.