Delphin tietääkseni viimeinen ilmaisversio Delphi 7 Personal Edition on olemassa vielä jossain, mutta en ole löytänyt siitä yhtään jakelua. Onko kenelläkään sitä/tietääkö joku mistä sen saisi ja vielä tärkeämpää, osaako se hyödyntää useampaa prosessoriydintä? Tympii kun TKE pystyy käyttämään vain puolet koneen tehosta. Tosin grafiikkakirjasto näyttää pystyvät hyödyntämään kummankin ytimen.
Tuo Delphi 7 Personal löytyy borlandin puolalaiselta sivulta: http://www.borland.pl/downloads/
Tuohon pitää vielä saada borlandilta aktivointikoodi, lisää osoitteessa http://www.mariovaldez.net/webapps/blog/2006/05/
Useamman säikeen käyttö ei ole kiinni ohjelmointiympäristöstä vaan ohjelmasta. Mietipä, mitä omassa ohjelmassasi tapahtuisi, jos kahta eri proseduuria ajettaisiin samaan aikaan. Toimisiko? Mikä kaikki menisi pieleen? Mitä mielestäsi Delphin pitäisi ajaa useassa säikeessä?
Monisäikeiset ohjelmat eivät ole helppo homma, ja siksi ohjelmointiympäristötkään eivät pysty sellaisia kehittämään, ellei käytetä erityisesti tarkoitukseen suunniteltuja komponentteja, joissa on tarvittavat lukitusmekanismit. Tällöinkin luultavasti varsinainen monisäikeistys jää ohjelmoijan vastuulle. Käyttöjärjestelmä taas huolehtii säikeiden jakamisesta eri prosessoreille muun kuormituksen mukaan (ellei erikseen muuta määrätä).
Jos tiedät, mitä olet tekemässä, voit luoda uusia säikeitä periyttämällä oman version TThread-luokasta. Muista kuitenkin, että säikeitä ajetaan ihan oikeasti samaan aikaan, jolloin datan muuttaminen toisessa voi aiheuttaa hallitsemattomia seurauksia, jos asiaa ei ole ajateltu tarkasti. Helposti omiin säikeisiinsä erotettavissa olevia osia ohjelmasta ovat ainakin ääni, mahdollisesti tekoäly ja sopivasti toteutettuna myös grafiikat edellyttäen, että näiden käyttämä data on erillään siitä, jota toinen säie aktiivisesti muokkaa.
Esimerkiksi äänisäie toimisi niin, että se vapaana ollessaan vastaanottaisi viestejä jonkinlaisesta jonosta (uskoakseni linkitetty lista olisi turvallinen ratkaisu) ja miksaisi viestiä vastaavan äänidatan puskuriin. Viesti voisi olla vaikkapa "haulikko 20 metrin päässä", ja tämän perusteella äänijärjestelmä osaisi miksata mukaan oikean äänen oikealla voimakkuudella. (Isoissa peleissä laskeminen on tuhannesti rankempaa, jos huomioidaan esteet, kaiut ynnä muu sellainen.)
Grafiikan ja tekoälyn kanssa pitäisi huolehtia, ettei olennainen data muutu kesken kaiken. Tekoäly varmasti sietää muutoksia suhteellisen hyvin, kunhan ne eivät ole aivan ristiriitaisia muun, vanhemman datan kanssa. Grafiikkajärjestelmässä tämä sen sijaan saattaa aiheuttaa objektien hallitsematonta liikettä, jos niiden sijainti muuttuu kesken piirtämisen. Jos kuitenkin järjestelmässä objektit käsitellään aina määrätyssä järjestyksessä, ne voidaan ehkä myös piirtää samassa järjestyksessä, tai ainakin voidaan tehdä tähän järjestykseen perustuva lukitussysteemi, jolla estetään datan muokkaamista väärään aikaan tai objektien piirtämistä ennen datan muokkausta.
zacura kirjoitti:
Tuo Delphi 7 Personal löytyy borlandin puolalaiselta sivulta: http://www.borland.pl/downloads/
delphi_7_personal/Delphi7_Personal.zip
404 Not Found.
Metabolix kirjoitti:
Useamman säikeen käyttö ei ole kiinni ohjelmointiympäristöstä vaan ohjelmasta. Mietipä, mitä omassa ohjelmassasi tapahtuisi, jos kahta eri proseduuria ajettaisiin samaan aikaan. Toimisiko? Mikä kaikki menisi pieleen? Mitä mielestäsi Delphin pitäisi ajaa useassa säikeessä?
Jaah. Luulin että ohjelmointiympäristö osaisi allokoida laskentaa ytimille automaattisesti. En ole ilmeisesti vielä täysin perillä moniytimisen prossun toiminnasta.
Mutta haluaisin silti seiskaversion. On se sentään hieman kehittyneempi.
Metabolix kirjoitti:
zacura kirjoitti:
Tuo Delphi 7 Personal löytyy borlandin puolalaiselta sivulta: http://www.borland.pl/downloads/
delphi_7_personal/Delphi7_Personal.zip 404 Not Found.
Ilmeisesti tuo on poistettu borlandin sivuilta. Pieni googletus antoi seuraavan osoitteen http://download.lima-city.de/crackcheck/Delphi7_Personal.zip josta näyttäisi löytyvän sopivan kokoinen tiedosto, mutta en ota vastuuta tiedoston sisällöstä.
zacura kirjoitti:
Metabolix kirjoitti:
zacura kirjoitti:
Tuo Delphi 7 Personal löytyy borlandin puolalaiselta sivulta: http://www.borland.pl/downloads/
delphi_7_personal/Delphi7_Personal.zip 404 Not Found.
Ilmeisesti tuo on poistettu borlandin sivuilta. Pieni googletus antoi seuraavan osoitteen http://download.lima-city.de/crackcheck/Delphi7_Personal.zip josta näyttäisi löytyvän sopivan kokoinen tiedosto, mutta en ota vastuuta tiedoston sisällöstä.
Ei kai auta kuin ottaa vastuu sen testauksesta. Löysin itsekin etsiessäni tuon linkin puolan sivulle mutta ei sitä tiedostoa enää ole siellä.
Aika tyhmää tosin jatkaa vielä Delphillä koodaamista. Kukaan ei käytä enää sitä ja Delphi on käyttöjärjestelmäkohtainen ohjelmointialusta. En vain löydä hyvää vastinetta sille. Ajattelin että C++ voisi olla tarpeeksi lähellä object pascalia että siirtyminen siihen olisi aika näppärää.
Olen itse käyttänyt jo useita vuosia tuota ilmaista Delphi 7 PE:a.
Säikeistä sen verran että niitä on käytetty jo vissiin Delphi 3 lähtien, ellei aiemmin. TThread luokasta peritään omaan ohjelmaan sopiva säie, joita voi käynnistää useamman yhtäaikaa. Käyttöjärjestelmä jakaa säikeiden suorituksen eri ytimille.
Janezki kirjoitti:
Aika tyhmää tosin jatkaa vielä Delphillä koodaamista. Kukaan ei käytä enää sitä ja Delphi on käyttöjärjestelmäkohtainen ohjelmointialusta.
Kyllähän Delphiä käytetään ja Codegear julkaisee vielä uusia versioita että ei Delphi vielä ole kuolemassa. Tosin jos käyttöjärjestelmäriipumattomia ohjelmia haluaa tehdä täytyy käyttää jotain muuta.
http://delphi.wikia.com/wiki/
zacura kirjoitti:
Kyllähän Delphiä käytetään ja Codegear julkaisee vielä uusia versioita että ei Delphi vielä ole kuolemassa. Tosin jos käyttöjärjestelmäriipumattomia ohjelmia haluaa tehdä täytyy käyttää jotain muuta.
http://delphi.wikia.com/wiki/
Good_Quality_Applications_Built_With_Delphi tuolta löytyy melkoinen lista delphillä tehdyistä ohjelmista, joukossa on muutama yllättäväkin nimi.
Käyttöjärjestelmäriippumattomuus tulee olemaan tulevaisuuden avainsana. MacOS ja Windows ovat kohta jo rinnakkain ja Linuxistakin tuli Windows Vistan jälkeen suositumpi (Tiedän itsekin monta tyyppiä jotka vaihtoivat linuxiin). Siksi on tärkeää pystyä julkaisemaan ohjelmansa mahdollisimman usealle alustalle.
Tietenkin on ihan sama millä koodaa vapaa-aikanaan, mutta esim. minun koulutusohjelmassa ei voi tietääkseni ottaa yhtään kurssia missä koodataan Pascalilla. Mutta Javaa, C++:aa, Pythonia ja Symbiania kyllä löytyy nettiohjelmoinnin lisäksi, niin kursseista kuin yrityksistäkin. Siksi Delphillä jatkaminen tuntuu vähän turhalta kun en saa siitä läheskään niin suoraa hyötyä opintoihin kuin saisin vaikka Javasta.
Moniytiminen prosessori on ohjelmoijan kannalta sama asia kuin monta erillistä prosessoria. Yhteinäinen koodi ajetaan aina vain yhdellä ytimellä kerrallaan. Eri käskyjä ei voi jakaa ydinten välillä, tämä vaatisi suunnattomasti ylimääräistä analysointia siitä, mitkä käskyt vaikuttavat seuraavien lopputuloksiin, ja vastaavasti lippurekisterin ja vertailujen käsittely mutkistuisi huimasti – puhumattakaan dataliikenteestä ja synkronoinnista ydinten välillä.
Jos päädyt C++:n käyttäjäksi, Pascal-kokemuksesta on ehdottomasti etua tyhmien muuttujatyyppivirheiden välttämisessä, ja käytännössä kaikki on luultavasti helppo oppia. Kieli on siinä määrin samanlainen, että ristinollatekoälyni kääntyi Pascalilta C++:lle lähes pelkän tekstinkorvaustoiminnon voimin, ja ainakaan rakenteellisia muutoksia ei pitäisi joutua tekemään.
Myös Pascalilla voi ohjelmoida porttautuvaa koodia (kääntäjäksi esim. FreePascal tai GNU Pascal). Oikeastaan ainoa suuri puute on ilmaisten kirjastojen huono saatavuus. Yleisesti ottaen porttautuvuus on enemmän kirjastojen kuin kielen kysymys.
Janezki kirjoitti:
Käyttöjärjestelmäriippumattomuus tulee olemaan tulevaisuuden avainsana.
Niin että mitä? Kerropa mitä muita vähänkin yleisempiä järjestelmäriippumattomia on Javan lisäksi, kun ei oteta skriptikieliä huomioon (ja nämäkin vaativat, että kielen vaatimat tulkit on käännetty kyseiselle alustalle ja ne on asennettuna). Ja nämä ovat paljon tehoa vaativissa asioissa raskaita ja hitaita. Järkevämpää on käyttää kielen kanssa porttautuvia kirjastoja, joilla ei ole kovin suuri homma kääntää yleisimmille alustoille. Metabolix jo kertoikin, että kyllä monelle kielelle on kääntäjä useimmille alustoille. Kielisodan sytyttämistä yrittämättä voin suositella peliohjelmointiin C/C++:aa höystettynä SDL:llä sen monine lisäkirjastoineen (SDL-gfx moniin grafiikkarutiineihin, SDL-image tuen lisäämiseksi mm. jpg ja png-kuville, SDL-net socketteihin, SDL-ttf lisäämään tuen ttf-fonteille), ja OpenGL:ää näytönohjainkiihdytykseen.
kray kirjoitti:
Niin että mitä? Kerropa mitä muita vähänkin yleisempiä järjestelmäriippumattomia on Javan lisäksi, kun ei oteta skriptikieliä huomioon (ja nämäkin vaativat, että kielen vaatimat tulkit on käännetty kyseiselle alustalle ja ne on asennettuna). Ja nämä ovat paljon tehoa vaativissa asioissa raskaita ja hitaita.--
No eikö se kerro mitään että Java, siis se joka on hidas ja raskas ja jonka tulkki on asennettava joka koneelle, on kymmenessä vuodessa noussut simppelistä selainapplettikielestä jo C++:an ja kumppanien rinnalle vakavassa sovelluskehityksessä. Turha se on ennustella että jos NYT tällä hetkellä Java on ainoaa laatuaan että tilanne jatkuisi, ja vaikka jatkuisi niin ei väitteeni siihen kaadu. Lue oma tekstisi:
kray kirjoitti:
Järkevämpää on käyttää kielen kanssa porttautuvia kirjastoja, joilla ei ole kovin suuri homma kääntää yleisimmille alustoille. Metabolix jo kertoikin, että kyllä monelle kielelle on kääntäjä useimmille alustoille.
Ja ne kielet joille on helposti saatavilla kääntäjiä ja monialustaisia kirjastoja tulevat menestymään entistä paremmin. Ei käyttöjärjestelmäriippumattomuuteen välttämättä tarvita ByteCodea.
Mutta alappa koodaamaan ohjelmaa Pascalilla Windowsille, MacOS:lle ja Linuxille. Mistä löytää kääntäjät? Paljonko pitää maksaa? Onko koodi yhteensopivaa vai pitääkö tehdä jokaiselle alustalle oma projekti? Miksi vaivautua jos voi käyttää kieltä/ympäristöä joka ratkaisee nämä ongelmat puolestasi ja joka on vieläpä ilmainen?
Jos sivuhaaraa lähdetään nyhtämään niin onko C++:lle olemassa hyviä ilmaisia ympäristöjä ja 3D-grafiikkakirjastoja. Delphin GLScene on helppoudessaan aika voittaja, joten haluaisin ehdottomasti ainakin lähes yhtä valmiiksi hiotun komponenttikirjaston käyttööni jos C++:aan siirryn. OpenGL:n sielunelämään perehtyminen ei oikein sykähdytä.
Janezki kirjoitti:
Mutta alappa koodaamaan ohjelmaa Pascalilla Windowsille, MacOS:lle ja Linuxille. Mistä löytää kääntäjät? Paljonko pitää maksaa? Onko koodi yhteensopivaa vai pitääkö tehdä jokaiselle alustalle oma projekti? Miksi vaivautua jos voi käyttää kieltä/ympäristöä joka ratkaisee nämä ongelmat puolestasi ja joka on vieläpä ilmainen?
Mitäs Metabolix juuri kertoi? Ainoa ongelma on se, että pascalille on olemassa hyvin vähän apukirjastoja.
Janezki kirjoitti:
Jos sivuhaaraa lähdetään nyhtämään niin onko C++:lle olemassa hyviä ilmaisia ympäristöjä ja 3D-grafiikkakirjastoja. Delphin GLScene on helppoudessaan aika voittaja, joten haluaisin ehdottomasti ainakin lähes yhtä valmiiksi hiotun komponenttikirjaston käyttööni jos C++:aan siirryn. OpenGL:n sielunelämään perehtyminen ei oikein sykähdytä.
Jaa että mitä? Mietipäs mikä GLScene on. Se on OpenGL:n Delphille tehty apukirjasto, joka sisältää helpottavia ominaisuuksia, kuten tuon scene-tuen. Ei se ole yhtään vaikeampi kuin käyttää C:tä OpenGl:llä ja jollain sopivalla 3d-moottorilla, esim. Irrlichtilla.
Janezki kirjoitti:
No eikö se kerro mitään että Java, siis se joka on hidas ja raskas ja jonka tulkki on asennettava joka koneelle, on kymmenessä vuodessa noussut simppelistä selainapplettikielestä jo C++:an ja kumppanien rinnalle vakavassa sovelluskehityksessä. Turha se on ennustella että jos NYT tällä hetkellä Java on ainoaa laatuaan että tilanne jatkuisi, ja vaikka jatkuisi niin ei väitteeni siihen kaadu.
Minusta Javan pitäisi pysyä simppelinä selainapplettikielenä, siihen se parhaiten sopii. Se vain on, kuten sanoin, auttamattoman hidas monissa asioissa. Kuten sanoin, C vastaa mainitsemillani lisäkirjastoilla (jos lisätään Gui-kirjastoksi vaikka gtk) sen ominaisuudet ovat Javaakin paremmat huomattavasti kevyemmin.
Mutta viestissäni sanoin, että en halua kielisotaa aloittaa. Jätetään tämä nyt tähän.
Niin, ja kyllä se porttautuminen hoituu vapauttamalla sorsat, vähänkin suositummasta projektista ilmestyy nopeasti portatut versiot muillekin käyttöjärjestelmille. Kaupallisuudessa tämä ei luonnollisesti oikein onnistu :(.
kray kirjoitti:
Mitäs Metabolix juuri kertoi? Ainoa ongelma on se, että pascalille on olemassa hyvin vähän apukirjastoja.
Pelkästään tämä on riittävä kriteeri miksi Pascal ei ole hyvä valinta monialustaisen sovelluksen kehittämiseen.
Ota huomioon että nykyään ohjelmointiin tarvitaan muitakin työkaluja kuin tekstieditori ja kääntäjä, ainakin jos lähtee vähänkin korkeamman tason sovelluksia koodaamaan. Paljon riippuu myös ohjelmointiympäristöistä, ja sanoisin että Pascalin kohdalla juuri Delphin monotonisuus on suuri kompastuskivi.
kray kirjoitti:
Jaa että mitä? Mietipäs mikä GLScene on. Se on OpenGL:n Delphille tehty apukirjasto, joka sisältää helpottavia ominaisuuksia, kuten tuon scene-tuen. Ei se ole yhtään vaikeampi kuin käyttää C:tä OpenGl:llä ja jollain sopivalla 3d-moottorilla, esim. Irrlichtilla.
Tarkemmin ilmaisten GLScene on komponenttikirjasto, siinä on ainakin minulle merkittävä ero. Ne helpottavat ominaisuudet ovat nimenomaan niitä jotka vetävät puoleensa :P. Mutta jos kerran C++:lle on olemassa kirjasto joka mukavasti kapseloi OpenGL:n ominaisuudet niin mikäs siinä.
kray kirjoitti:
Niin, ja kyllä se porttautuminen hoituu vapauttamalla sorsat, vähänkin suositummasta projektista ilmestyy nopeasti portatut versiot muillekin käyttöjärjestelmille. Kaupallisuudessa tämä ei luonnollisesti oikein onnistu :(.
Jooh, mutta merkittävä osa softasta on kaupallista, mikä taas vaikuttaa siihen että millä tavalla yliopistot kouluttavat koodareitaan, mikä taas vaikuttaa minun suuntautumiseen :(. Tulevaisuudessa tulen töissä koodaamaan softaa yrityksen valitsemalla ohjelmointiympäristöllä, joka on todennäköisesti sellainen ympäristö jossa porttaaminen on helppoa eri käyttöjärjestelmille, ja silloin minun olisi myös hyvä osata sitä kieltä.
The following operating systems are supported: Linux, FreeBSD, Mac OS X/Darwin, Mac OS classic, DOS, Win32, Win64, WinCE, OS/2, Netware (libc and classic) and MorphOS.
Runs on all operating systems supported by GNU C
Eiköhän noista riitä. Käsittääkseni Free Pascal on toistaiseksi ollut suositumpi, eikä GNU Pascal ei vaikuta oikein etenevän. Kirjastoista tosiaan on valitettavasti puutetta, mutta useimmat C:llä toimivat olisi kyllä mahdollista liittää Pascaliinkin, jos asian eteen jaksaisi hieman nähdä vaivaa.
Janezki kirjoitti:
Jos sivuhaaraa lähdetään nyhtämään niin onko C++:lle olemassa hyviä ilmaisia ympäristöjä ja 3D-grafiikkakirjastoja.
Sanotaanko näin, että jos jollekin kielelle on olemassa jotain, niin aika usein C++:lle. Yksi ilmainen IDE-vaihtoehto on Code::Blocks, siitä olen ainakin kuullut paljon hyvää, kääntäjäksi tietenkin GCC (mingw32), kirjastoja kyllä riittää. Tarkoituksiisi sopisi ehkä juuri mainittu Irrlicht.
Metabolix kirjoitti:
The following operating systems are supported: Linux, FreeBSD, Mac OS X/Darwin, Mac OS classic, DOS, Win32, Win64, WinCE, OS/2, Netware (libc and classic) and MorphOS.
Runs on all operating systems supported by GNU C
Eiköhän noista riitä. Käsittääkseni Free Pascal on toistaiseksi ollut suositumpi, eikä GNU Pascal ei vaikuta oikein etenevän. Kirjastoista tosiaan on valitettavasti puutetta, mutta useimmat C:llä toimivat olisi kyllä mahdollista liittää Pascaliinkin, jos asian eteen jaksaisi hieman nähdä vaivaa.
Minusta alkaa tuntua että että tässä väitellään nyt ihan eri asioista. Ensinnäkin, minulla ei ole mitään Delphiä tai Pascalia vastaan, ja uskon että jos oikein haluaa niin Pascalillakin saa tekstieditoria ja kääntäjää parittamalla tehtyä ohjelmia jotka pyörähtää millä koneella tahansa.
Katsellaampa hieman työpaikkailmoituksia joita silloin tällöin livahtaa postilaatikkooni: "Haetaan SW osaajaa sulautettuihin, C/C++...", "Haetaan taidokkaita PHP osaajia blabla...", Uuh tietokantoja MySql:llä, Javaa, Pythonia, taas c:tä, XHTML... mutta missä on paikka pascal-osaajille? Eipä näy, itse asiassa en ole nähnyt yhtään työpaikkailmoitusta jossa haettaisiin Pascal-osaajaa, ja tiedän kyllä miksi. Delphi, tai mikään Pascal-pohjainen kehitysympäristö ei ole kilpailukykyinen muiden kielien sovelluskehitysympäristöjen kanssa. Saattehan te porukalla vakuutella minulle että jollain FreePascalilla saa hieman kikkaillen pyöräytettyä kivan universaalin ohjelman, mutta koittakaapa vakuutella ison softayrityksen projektinjohtajaa käyttämäänkin Pascalia ohjelmointikielenä. Hän ei tietenkään suostu, koska saatavilla ei ole tarpeeksi pascal-osaajia, se taas johtuu siitä että kukaan ei kouluta niitä, mikä taas johtuu siitä että jossain vaiheessa yritykset alkoivatkin suosimaan Javaa ja C/C++:aa Pascalin sijaan.
Huomaatteko nyt lopussakin pointtini? Pascal on menossa kovasti alamäkeen, koska sille ei ole kilpailukykyistä kehitysympäristöä. Olkoot FreePascalit ja GNU-pascalit vaikka kuinka rinta pystyssä, ei niitä yksikään merkitsevä taho huomaa. Voi olla että se nousee taas vuosikymmenen tai parin päästä, kuka tietää. Ja mitä minuun tulee, niin en voi tehdä päätöstä ohjelmointikielestä/ympäristöstä vain omien mieltymyksieni mukaan, jos näin olisi niin pysyisin kiinteästi kiinni Delphissä. Mutta jos aion läpäistä oman koulutusohjelmani niin minun on pakko osata Javaa ja C/C++:aa ja ties mitä, mutta ei Pascalia, ja se tympii minua. Delphi, FreePascal tai GNU-pascal eivät ole tällä hetkellä kilpailukykyisiä, ei yrityksissä eikä koulutuspaikoissa. Sitä myötä myös Pascalinkin voi syväjäädyttää.
Jos nyt tästä kieliasiasta puhutaan, niin puhutaan sitten saman tien kunnolla.
Kyllä Delphi on sinänsä kilpailukykyinen. Itse sain tammikuun lopulla jopa rekrytointipuhelun, johon käytännön syistä (ja viime vuosien delphittömyydestä) johtuen en kuitenkaan uskaltanut suoralta kädeltä lupautua, ja tilaisuus meni ohi. Jälkeen päin ei harmita, enpä olisi siihen hommaan ehtinytkään. Siinä olet kuitenkin oikeassa, että Delphi ei ole aivan suosituimpien joukossa. En tunne ohjelmistojen elinkaarta, mutta kuvittelisin, että usein asiakas tilauksen yhteydessä esittää nykyään vaatimuksia kielestä, jolloin tuloksena on Java- ja .Net-ohjelmia, koska näistä on kuultu ja ne ovat kuulemma hyviä. >_>
Sulautetut järjestelmät (Asm/C/C++) ja muut mobiililaitteet (C/C++/Java) ovat suurelta osin sidottuja omaan kielivalikoimaansa teknisten rajoitteiden vuoksi. Pascalilla laitteistoläheisen koodin kirjoittaminen vaatii usein mutkikkaampia ilmauksia, koska se on pohjimmiltaan enemmän logiikkaa, toimintaa ja algoritmeja kuvaava kieli eikä sitä ole tarkoitettu samanlaiseen laitteistoläheiseen "puukottamiseen" kuin C:tä, vaikka samat asiat onnistuvatkin. C on myös muodostunut lähes standardiksi konekielen jälkeen matalimmalla tasolla.
On selvää, että web-sivuja ja niihin liittyviä toimintoja ja tietokantahakuja kirjoitetaan näihin tarkoituksiin tehdyillä välineillä eli yleensä HTML:llä, PHP:llä ja SQL:llä. Selainpeliohjelmoinnissa käytetään edellisten lisäksi yleensä Javaa tai Flashia. Joitain mainintoja olen nähnyt myös Rubysta ja Pythonista.
Peliohjelmoinnissa C++ ja Java ovat ilmeisesti nykyaikaa, mutta kaikenlaista muutakin käytetään. Yleisesti ohjelmistokehitykseen firmat hakevat nähdäkseni erityisesti .Net- ja Java-ohjelmoijia.
Parhaiten töitä löytyy siis Javalla lähes joka alalta, PHP:llä ja Flashilla verkkoalalta, .Net-kielillä (kaiketi C# ja VB) business-alalta ja C++:lla pelialalta. Nämä rajat eivät ole missään nimessä absoluuttisia, ja lisäksi joka alalta löytyy jonkin verran töitä kaikenlaisilla satunnaisilla kielillä, Delphillä luultavasti enemmän kuin vaikkapa Haskellilla.
Jos olet tähän asti käyttänyt vain Delphiä, suosittelen pikaista katsausta C++:aan vaikkapa jonkin pienen (tai ison) projektin parissa sekä jonkinlaisen yleiskäsityksen hankkimista myös PHP:stä (ja SQL:stä), Javasta ja valinnaisesti vaikkapa Pythonista, Perlistä tai Rubysta. Ilmeisesti osaat Delphillä tehdä kaikenlaista, joten uusien kielten opettelun ei pitäisi olla vaikeaa. Itse aloitin Delphillä, vaihdoin parin vuoden jälkeen C++:aan, opettelin hieman PHP:tä omia kotisivuja varten ja kokeilin vähän kaikenlaista muutakin. Lopputuloksena sain työhakemukseeni aika komean kielivalikoiman, ja nyt koodaan PHP:llä oikeaa web-softaa (työnä opiskelun ohessa), vaikka aiempi kokemus kielestä oli käytännössä omien kotisivujen kokoinen. Kun osaa ohjelmoida, voi melko helposti oppia koodaamaan melkein millä tahansa kielellä eikä kokemusta tarvitse hirveästi olla. Älä siis tee kielestä ongelmaa. :) Alalla on kyllä tilaa, jos voi näyttää tehneensä edes jollakin kielellä jotain ja osaa tulevaa työkieltäön edes auttavasti. Kun pääsee pariksi kuukaudeksi pienemmällä palkalla "helppoihin" hommiin, oppii sitten käyttämään kieltä oikeasti ja voi hyvällä omatunnolla hakea haastavampia hommia isommalla palkalla.
Toivottavasti viesti sisälsi edes jotain asiaa. ^^
Noh, kyllä tuosta jotain apua oli. On totta että stressaan vähän turhaan sen kielen kanssa. Kun opettelee ohjelmoinnin aina alhaisen tason bittioperaatioista olio-paradigmoihin niin kielten syntaksien hallitseminen on sitten aika sivuseikka.
C++ olisi tosiaan aika hyvä valinta koska varmaan se on laajimmiten käytetty kieli, ja sen käyttö ulottuu tosiaan ohjelmoinnin tason suuntaisestikin (low-high). Elinikäkin todennäköisesti on aika pitkä juuri noiden sulautettujen asiosta.
Tähän haluaisin kommentoida sen verran, kun aina näissä keskusteluissa ilmenee nämä kaksi väitettä 1) delphiä ei kukaan käytä ja 2) delphillä ei voi ohjelmoida laitteistoläheisiä sovelluksia. Mielestäni molemmat ovat täyttä puppua. Tässä vaiheessa lukijalle varmaan jo alkaa valjeta, että ohjelmoin object pascalia työkseni ja vieläpä lähes vain ja ainoastaan rautaläheisiä sovelluksiakin. Oman kokemukseni mukaan object pascal on kieli muiden joukossa, jolla onnistuu samat temput kuin muillakin kielillä ja jotkut asiat jopa näppärämmin. Tuossa asiassa täytyy kyllä olla samaa mieltä, että kun osaa ohjelmoida niin se onnistuu sitten kyllä millä tahansa kielellä.
Itse lainasin kirjastosta tuon Ari Becksin Opeta itsellesi Delphi-ohjelmointi -kirjan, jonka yhteydessä on cd josta voi ladata delphin ohjelmointiympäristön. Se on kyllä vuosimallia 96, mutta eihän se haittaa, samanlainen tuokin nykyinenkin versio.
Korjaus: tuo cd:llä oleva siis on delphin version 1.0 oleva Delphiin tutustumiseen tarkoitettu ohjelma, jolla ei voi tehdä itsekseen toimivia ohjelmia.
Vai samanlainen, kyllähän Windows 3.1 samalla lailla muistuttaa Vistaa... :P Delphi 3 oli jo kauan sitten vapaammin jaossa, siitä eteenpäin Delphi 5,6,7 lähtien on kyllä ihan eri taso ollut käytössä.
Aihe on jo aika vanha, joten et voi enää vastata siihen.