Poistettu keskustelu ei oikeasti poistukaan, vaan se vain siirretään toiselle alueelle näkymättömiin. Näin keskustelun pystyy tarvittaessa palauttamaan helposti.
Jaa... Miksi sitä ei pysty lukemaan? Pystyvätkö moderaattorit lukemaan? Ja mikä sitten on Opaskeskustelu-alue?
Poistettuja keskusteluja ei pysty lukemaan, mikä ei ole vahinko, sillä harva poistettu keskustelu on lukemisen arvoinen.
Opaskeskustelussa oppaiden kirjoittajat esittelevät ja arvioivat oppaita ennen niiden julkaisua.
Mitenkä tuonne Opaskeskustelu-alueelle pääsee?
Juhko kirjoitti:
Mitenkä tuonne Opaskeskustelu-alueelle pääsee?
Kirjoita hyvä oppaanraakile ja lähetä se Laaksoselle. Tai osoita muuten olevasi oppaankirjoittaja-ainesta.
Ryhtymällä kirjoittamaan oppaita.
Edit. hidas
Näin kirjoitat hyvän oppaan:
1. Havainnollista teoreettista tekstiä käytännön esimerkein tai näyttämällä miten eri vaiheet vaikuttavat lopputulokseen.
2. Ajattele että lukija on todella tyhmä ja tarvitsee kaiken kädestä pitäen. On parempi kertoa liian selvästi kuin hieman epäselvästi.
3. Älä kuitenkaan kerro tätä ajattelutapaa lukijalle äläkä väheksy lukijaa tekstissäsi.
4. Yritä miettiä mitkä asiat täytyy tietää ennen kuin itse pääasiaan voi päästä, mikäli kyseessä on monimutkaisempi useasta eri asiasta rakentuva kokonaisuus.
5. Rohkaise omaan kokeiluun ja anna viitteitä, mistä voi oppia lisää samantapaisia asioita tai syvemmin itse aiheesta.
Kunhan kirjoitin jotain tämmöistä ajankulukseni ilman sen kummempaa syvempää ajattelua, enkä edes tiedä miksi näin tein! :D Kaipa tämä on spammia.
Merri kirjoitti:
2. Ajattele että lukija on todella tyhmä ja tarvitsee kaiken kädestä pitäen. On parempi kertoa liian selvästi kuin hieman epäselvästi.
3. Älä kuitenkaan kerro tätä ajattelutapaa lukijalle äläkä väheksy lukijaa tekstissäsi.
Höh.. Olisi ollut niin mukavaa aloittaa joku opas näillä sanoilla
"Kirjoitin tämän oppaan olettaen, että olet täysi idiootti. Vaikka osunkin oikeaan, kyllä sinun tämä BF(tjsp.) pitäisi oppia, niin helppokin se on."
Tässä on pari lisäneuvoa:
6. Asioita on välillä pakko yksinkertaistaa, vaikka esitys ei olisi "gurun" mielestä täydellinen.
7. Monessa tilanteessa hyvin piirretty kuva voi selventää huomattavasti asiaa.
8. Älä kirjoita sellaisesta asiasta, mitä et kokonaan ymmärrä. (Opasta kirjoittaessa voi opetella.)
9. Teksti ei ole koskaan liian selkeä tai tiivis, kieliasun hiomiseen kannattaa käyttää aikaa.
10. Vakiintuneet käsitteet ovat parhaita, olivat ne sitten suomenkielisiä tai englannista lainattuja.
Kunpa minäkin noudattaisin aina kaikkia näitä ohjeita.
Merri kirjoitti:
Kaipa tämä on spammia.
Olispa kaikki spammi näin fiksua :)
Hyvä, ne olivat hyviä neuvoja, mutta jos Opaskeskustelu-alueella muut esittelevät ja arvioivat oppaita, niin miksen minäkin sitten pääse sinne mukaan kekustelemaan muiden tulevista oppaista?
Koska et kuulu opastiimiin. Sinun pitäisi olla Laaksosen mielestä potentiaalinen opaskirjoittaja, että pääsisit sinne.
No, minäpä aloitankin HTML-oppaan kirjoituksen, josta olen jo puhunut... :)
Testataan tiedot:
1. mikä ongelma on attr-tagissa?
2. mikä on dd-tagin tehtävä?
3. saako tekstiä kirjoittaa suoraan body-tagiin?
4. tarvitseeko head- ja body-tageja merkata koodiin?
5. mitä aiheuttaa CSS-määritys height: 100%; html ja body elementteihin strict DOCTYPEssä verrattaessa transitionaliin?
6. mitä ongelmia on legend-tagin CSS-tyylittelyssä?
(Netistä lunttaaminen kielletty, luonnollisesti. Muuten sitä vain huijaa itseään.)
Juhko kirjoitti:
No, minäpä aloitankin HTML-oppaan kirjoituksen, josta olen jo puhunut... :)
Minäpä olen jo aloittanut XHTML-oppaan kirjoittamisen.
Minäpä olen jo saattanut oppaan valmiiksi :P
No okei, se jäi lyhyeksi (ja kait ytimekkääksi), mutta käyttökelpoinen se kuitenkin on. Toivottavasti.
No minunkin HTML-opas on aivan kohta valmis...
lainaus:
Testataan tiedot:
1. mikä ongelma on attr-tagissa?
2. mikä on dd-tagin tehtävä?
3. saako tekstiä kirjoittaa suoraan body-tagiin?
4. tarvitseeko head- ja body-tageja merkata koodiin?
5. mitä aiheuttaa CSS-määritys height: 100%; html ja body elementteihin strict DOCTYPEssä verrattaessa transitionaliin?
6. mitä ongelmia on legend-tagin CSS-tyylittelyssä?(Netistä lunttaaminen kielletty, luonnollisesti. Muuten sitä vain huijaa itseään.
1. attr-tagi ei toimi HTML-editorissani, se ei tee mitään.
2. dd-tagi on sisennyksiä varten.
3. Ei saa.
4. Ei tarvitse, head on perusmäärittelyihin ja body on turha, ellei halua koristella.
5 ja 6. En kirjoita CSS-opasta, ja DOCTYPE on aika turha, ei sitä perusoppaaseen tarvitse.
Mä ajattelin kirjottaa maailman parhaan oppaan joka opettaa kaikki mahdolliset asiat kaikesta kaikille tänne ni musta tulee toinen juhko ja pääsen opaskeskusteluun.
Sinusta ei voi tulla toista Juhkoa, se nimimerkki on jo käytössä.
Juhko kirjoitti:
Testataan tiedot
*bzzzt*
Ei voittoa, yritä uudelleen ensi kerralla.
Oikeat vastaukset (tai ainakin melkein):
1. IE6 ei tue attr-tagia ollenkaan, sen mielestä kyseenomaista tagia ei ole olemassakaan. Muistaakseni IE7:ssä tämä bugi on korjattu (en jaksa testata nyt).
2. DD-tagia käytetään määrityslistassa (definition list, DL-tagi), jossa sen tehtävänä on toimia kuvauskenttänä. Edeltävä DT toimii otsikkona tälle määritelmälle. DD ei todellakaan ole sisentämistä varten :) Sisentäminen on CSS:n tehtävä, ei ainoankaan HTML-elementin.
3. Ei saa, teksti täytyy laittaa jonkin sisemmän elementin sisään (useimmiten kappaleeseen, eli P-tagi).
4. head- ja body-tageja ei tosiaan tarvitse merkata, kuten ei html-tagiakaan. Kuitenkin headiin normaalisti sijoitettavien tagien tulee tulla ennen bodyyn sijoitettavia tageja ja esimerkiksi title-tagi on pakollinen kuten normaalistikin. CSS:stä katsoen html-, head- ja body-tagit ovat kuitenkin olemassa.
5. height: 100%; aiheuttaa sen, että sisällön voi keskittää pystysuunnassa, mikä on normaaliasetus transitional-sivulle.
6. Selaimien tuki legend-tagin tyylittelylle on vaihteleva, lähinnä jakautuen Firefox/Safari sekä IE/Opera -akselille (jos muistan ulkomuistista oikein). Lisäksi esim. display: block; ei toimi legendin kanssa, koska legend on hieman erikoisemmin tyylittelymahdollisuuksiltaan rajoitettu (en osaa ulkomuistista paremmin tätä selittää, HTML:n DTD:stä löytyy lisää tietoa).
Lisäksi sanottakoon, että DOCTYPEllä on suuri merkitys. Ja CSS on olennaista tietää HTML-opastakin kirjoitettaessa.
Vielä vähän tähän...
1. Minulla ei ole IE6:tta, mutta IE5 kyllä toisessa koneessa, ei toiminut.
2. ja 3. Oikeastaan kyllä tiesin molemmat. Olin jo aikaisemmin lukenut noista Dx-tageista, ja eikös se sisennys kuulu vähän noihin listoihin. Usko nyt vaan, että tiesin sen DD:n listamerkityksen, taisin vain laittaa väärän jutun siihen. Ja body-juttuun en keksinyt oikein kunnon selitystä.
5. ja 6. CSS-opas voisi olla erikseen, tai sitten yksi kokonainen osa siitä HTML-oppaaseen...
DOCTYPEstä, en itsekään yleensä käytä sitä, enpä oikein XHTML:läkään koodaile tai määritä mitään HTML-versiota.
PS: Aion kirjoittaa vain perus-HTML-oppaan...
DOCTYPE on nykyään pakollinen lisättävä. Oletuksena on, että jos sitä ei määrittele, on sivu HTML 4.01 Transitionalia. DOCTYPE vaikuttaa mm. CSS:n käyttäytymiseen.
Kakkoskohtaan, sisennys ei välttämättä kuulu listoihin. Tärkeintä ei ole se miltä HTML-tagin antama lopputulos näyttää, vaan mikä merkitys tagilla on sisällön kannalta. Eli tagit muodostavat sisällön rakenteen. Esimerkiksi linkkivalikot toteutetaan yleisesti listoina, joissa on linkkejä. Silti lopputulos näyttää CSS-muotoilun ansiosta kaikelta muulta paitsi tavanomaiselta listalta. Sisältö on kuitenkin tällöin merkattu oikein.
Kuten totesin, CSS on olennainen osa sivustojentekoa, joten sitä ei voi täysin ohittaa HTML-opasta tehdessä. Et voi HTML:ssä esittää tyylittelyä ilman CSS:ää; paitsi jos teet 90-luvun tasoista opasta.
Ja muista että tämä ei ole v-tuilua, vaan ihan vain yritys saada sinut ymmärtämään että HTML:ssä on enemmän asiaa kuin olet vielä sulattanut.
Aihe on jo aika vanha, joten et voi enää vastata siihen.